Tätä persoonallisen näköistä perinneruokaa Ilkka-Pohjalaisen lukijat ikävöivät – Katso videolta, miten sen valmistaminen onnistuu kotikeittiössä

Hyvästi sushit ja uunifetapastat, tervetuloa takaisin lapsuusvuosien ruokasuosikit!

. Tätä mieltä on suurin osa Ilkka-Pohjalaisen verkkokyselyyn vastanneista lukijoista. Ruokaan liittyviä muistoja kartoittaneen kyselyn vastauksista selviää, että vuosien varrella unholaan painuneille resepteille on edelleen kysyntää.

Kaivatuimpien ruokien joukkoon kuuluvat muun muassa makaronivelli ja erilaiset puurot. Vastaajat kertoivat haikailevansa esimerkiksi suklaa- ja ruispuuron perään.

Yksittäisistä ruokalajeista useamman kuin yhden maininnan saivat silakkalaatikko sekä Seinäjoen erikoisuus pinaattiletut ja jauhelihakastike.

Kaikkein eniten ikävöitiin kuitenkin piimävelliä. Useampi kuin joka kymmenes vastaaja nosti oma-aloitteisesti esille sen, kuinka haluaisi lusikoida piimävelliä yhtä säännöllisesti kuin lapsena.

. Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa epäilee piimävellin suosion syyksi nimenomaan ruokalajin perinteikkyyttä.

Siihen saattaa yhdistyä muistoja tietyistä tilanteista, tunteista ja ihmisistä. Piimävelliä ei välttämättä syöty usein, vaan sitä on voitu nauttia erikoisherkkuna esimerkiksi isoäidin luona.

– Ehkä siinä on jotain sellaista mummolan makua, Asunmaa pohtii.

Piimävelliä kaivata kenties myös siksi, että toisin kuin monia muita ruokia, sitä ei löydy kaupan valmisruokahyllystä.

– Se pitää tehdä joko itse tai mennä syömään sellaiseen ravintolaan, jossa sitä valmistetaan.

. Valmistustyyli vaihtelee paikkakunnittain Piimävelli kuuluu niin sanottuihin hävikintorjuntaruokiin.

Sitä samoin kuin kotikaljapohjaista kaljavelliä keitettiin aikanaan etenkin juhlien jälkeen.

– Kun pidoista jäi esimerkiksi kotikaljaa tai kun piimä on ruvennut hapantumaan, niin näppärät emännät keksivät, miten niitä ei tarvitse heittää pois, Asunmaa kertoo.

. Piimävellin raaka-aineisiin kuuluu piimän lisäksi hieman vettä, suurusteena käytettäviä jauhoja, suolaa sekä sokeria tai siirappia oman maun mukaan.

Kyseessä onkin hapanimelä ruoka, jota on syöty niin suolaisena pää- kuin makeana jälkiruokana.

Sattumien määrä ja laatu vaihtelevat paikkakunnittain. Esimerkiksi Lappajärvellä ja Alajärvellä vellin sekaan nakataan sekä ryynejä, klimppejä, rusinoita että juustoa.

Sen sijaan esimerkiksi Ilmajoella ja Seinäjoella lisätään joko klimppejä tai juustoa, mutta ei ryynejä.

– Varsinkin, jos piti ruokkia lapsia, lisättiin velliin yleensä paljon kaikkea. Sattumat tekevät vellistä ruokaisamman, Asunmaa sanoo.

. Ulkonäkö saattaa arveluttaa Käytetään sattumia miten vähän tai paljon hyvänsä, ei piimävelliä voi kuvailla erityisen kauniiksi ruoaksi.

– Jos tykkää piimävellistä, se on älyttömän hyvää. Jos taas ei ole koskaan maistanut eikä haluakaan maistaa, sen ulkonäkö ei varsinaisesti houkuttele, Asunmaa sanoo.

Hänen mukaansa ajatus piimävellin syömisestä saattaa jopa hieman jännittää.

– Sen maistaminen voisi olla tehtävänä Pelkokertoimessa, Asunmaa viittaa takavuosien tosi-tv-ohjelmaan, jossa kilpailijat haastettiin suorittamaan rohkeutta vaativia tehtäviä.

. Jos tykkää piimävellistä, se on älyttömän hyvää. Jos taas ei ole koskaan maistanut eikä haluakaan maistaa, sen ulkonäkö ei varsinaisesti houkuttele. Asta Asunmaa . Piimävelli ei ole ainoa perinneruoka, josta uupuu loistokkuutta.

Asunmaan mukaan perinteisten ruokien ulkokuoren vaatimattomuus johtuu siitä, että tänä päivänä ympäri vuoden tarjolla olevia värikkäitä vihanneksia oli aiemmin saatavilla vain kesällä.

Esimerkiksi jouluruoaksi sittemmin vakiintunutta rosollia syötiin juhlissa kaikkina vuodenaikoina.

– Se on ollut meidän alueellamme ainut salaatti. 1970-luvulla tuli sitten kiinankaali, jota myytiin myös talvella. Siitä tuli hitti, kaikki söivät kiinankaalia, Asunmaa kertoo.

. Parempi elintaso, vähemmän velliä Siinä missä uusia ruokasuosikkeja syntyy, painuvat toiset ruoat unohduksiin.

Asta Asunmaan mukaan eri ruokien suosion nousuihin ja laskuihin vaikuttavat muun muassa yleinen elintaso, kaupassa tarjolla olevat tuotteet ja ihmisten ajankäyttö.

Piimävellin ja puurojen kaltaisia ruokia syödään nykyään harvemmin kuin ennen, koska raaka-aineiden valikoima ja ruokaan käytettävän rahan määrä on kasvanut.

– Mitä olen kuullut ohjaamilleni ruokakursseille osallistuneiden keskusteluja, niin heille ruoassa tärkeintä on helppous, nopeus ja se, että ruoka on maukasta, Asunmaa sanoo.

. Myös medialla – sekä perinteisellä että sosiaalisella medialla – on oma roolinsa ruokien suosion nousuissa ja laskuissa.

Esimerkiksi piimävelli nousi puheenaiheeksi viime syksynä, kun julkkiskokki Hans Välimäki maisteli sitä omassa televisio-ohjelmassaan.

Myös pelkkä herkullinen kuva voi kerätä hetkessä valtavasti huomiota. Sitä kautta vanhat ruokasuosikit saattavat saada uutta nostetta tai esille pääsee kokonaan uusia ruokalajeja.

– Jos sitten on vielä kauppias kuulolla ja laittaa hittiruokaan tarvittavia raaka-aineita näytille, niin silläkin on vaikutusta, Asunmaa sanoo.

. Fakta: Piimävelli eli harikkavelli Raaka-aineet: 2–3 dl vettä, n. 1 l piimää tai kirnupiimää, 2–3 rkl ohra- tai vehnä- tai perunajauhoja (1–3 rkl/l), 1 tl suolaa, siirappia ja/tai sokeria maun mukaan ja n. 300 g juustoa

Lisäksi velliin lisätään usein yhtä tai useampaa seuraavista: rusinoita, ohra- tai riisisuurimoita sekä klimppejä eli jauhosta ja maidosta valmistettuja sattumia.

Vesi kuumennetaan kiehuvaksi. Mikäli juusto on kuivaa, keitetään palaset pehmeiksi vedessä. Tuore juusto lisätään vasta lopuksi.

Piimään sekoitetaan jauhot. Seos kaadetaan veteen ja kuumennetaan kiehuvaksi koko ajan huolellisesti sekoittaen. Siirretään pois tulelta ja maustetaan makeahkoksi.

Jos lisäät rusinoita, valmista muuten samoin kuin edellä, mutta rusinat keitetään pehmeiksi ensimmäiseksi.

Jos käytät myös ryynejä, ne sekä rusinat ja kuiva juusto keitetään ensin pehmeiksi vedessä. Vettä tarvitaan 1/3–2/4 koko nestemäärästä. Piimään sekoitetaan jauhot. Lisätään pataan ja kuumennetaan kiehuvaksi. Maustetaan sokerilla tai siirapilla ja suolalla.

Jos käytät myös klimppejä, ota klimppitaikinasta pieniä kokkareita lusikalla ja pudottele kiehuvaan veteen. Kun klimpit nousevat pinnalle lisätään joukkoon jauhoilla suurustettu piimä. Kuumennetaan kiehuvaksi ja maustetaan.

Lähde: Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten perinneruokakirja

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Tätä persoonallisen näköistä perinneruokaa Ilkka-Pohjalaisen lukijat ikävöivät – Katso videolta, miten sen valmistaminen onnistuu kotikeittiössä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin