Talouskriisistä selvinneitä alueita yhdistää yksi tärkeä piirre – Väitöstutkijalta tunnustusta pohjalaismaakunnille

Ilmajokelainen tutkija Heli Kurikka väittelee perjantaina Framin auditoriossa aluetieteen alalta.
Ilmajokelainen tutkija Heli Kurikka väittelee perjantaina Framin auditoriossa aluetieteen alalta.
Kuva: Tomi Kosonen
  • Markku Kulmala
Jaa artikkeli

Kun kriisit lyövät kansantalouksia polvilleen, alueiden toipumisessa voi olla isojakin eroja.

Ilmajokelainen Heli Kurikka tutki väitöskirjassaan, mitkä alueet Suomessa ovat selvinneet talouskriiseistä parhaiten ja mitkä tekijät selittävät niiden muutosjoustavuutta eli resilienssiä.

Aluetaloudessa kriisien vastustuskyky riippuu erityisesti monipuolisuudesta.

– Resilienssin näkökulmasta kannattaa panostaa toimialarakenteen ja yhteistyöverkostojen uudistumiskykyyn, vaikka juuri sillä hetkellä näyttäisi, että pelimerkit kannattaa panna voittavalle kortille.

Kurikka muistuttaa, että alueiden reaktiot ovat tapauskohtaisia, koska kriisit iskevät eri toimialoihin. Hän tutki rajuja rakennemuutoksia kokeneita paikkakuntia, ja löysi niiden toipumisesta isoja eroja.

Vuoden 2008 globaalissa talouskriisissä keskikokoiset maakuntakeskukset, esimerkiksi Seinäjoki ja Vaasa, selvisivät pienimmillä työpaikkojen menetyksillä ja toipuivat nopeimmin.

Niillä oli monia kasvukeskusten etuja, eivätkä kansainväliset kriisien laineet lyöneet niihin yhtä suoraan kuin suurimpiin kaupunkeihin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ytimessä on uudistumiskyky

Kovimmat iskut osuivat erikoistuneisiin keskikokoisiin teollisuuspaikkakuntiin. Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vuonna 2008 oli iso järkytys ja jätti talousalueelle tyhjiön, jonka täyttö piti aloittaa melkein nollasta.

– Paikalliset toimijat ovat sittemmin aktivoituneet alueensa kehittämiseen.

Myös Varkaudessa koettiin sellu- ja paperiteollisuuden sulkemisen uhka. Uudistumiskyky pelasti, kun hienopaperin tuotanto vaihdettiin supistuneessa yksikössä pakkauskartonkiin.

– Resilienssin ydin on uudistuminen. Aina kriisit eivät ole estettävissä, joten niistä on vain noustava jaloilleen. Vanhat reseptit eivät välttämättä tehoa.

Tampereella rakennemuutos onnistui. Nokian ja Microsoftin epäonnistuminen matkapuhelinliiketoiminnassa vei tuhansia työpaikkoja, mutta ihmiset sijoittuivat hyvin uudelleen.

– Paikallinen yhteistyö kriisin hoidossa oli tehokasta. Osa työntekijöistä perusti omia yrityksiä, osa kouluttautui uudelleen ja osa työllistyi alueen yrityksiin arvokas tietotaito mukanaan.

Kurikan mukaan tämä antoi piristysruiskeen alueen koko elinkeinoelämälle ja uudisti myös silloisen Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyöverkostoa, jossa oli ollut vahva Nokia-painotus.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Nopea toipuminen näkyi tilastoissa

Pohjalaismaakuntien elinkeinorakenteet poikkeavat vähän toisistaan, mutta se ei tuntunut vuonna 2008 alkaneen talouskriisin hoidossa. Seinäjoen ja Vaasan nopea toipuminen näkyi tilastovertailuissa vielä kymmenen vuotta myöhemmin.

– Molemmat kuuluivat parhaaseen neljännekseen Manner-Suomen 67 seutukunnan joukossa. Täällä palauduttiin muutamassa vuodessa, kun katsotaan pudotuksen syvyyttä ja työpaikkojen määrää.

Pienyrittäjyyttä pidetään pohjalaisten erityisvahvuutena, ja se onkin yksi todennäköinen syy myönteisiin tilastoihin. Kurikan mukaan yritysten määrän lisäksi myös yritysten sitoutuminen alueeseen on tärkeää.

– Yhden suuren työnantajan varassa olevilla alueilla on aina kohonnut riski, jos kriisi iskee juuri heidän vahvuuteensa.

Tutkimus osoitti, että alueen muutosjoustavuus on heikko, jos siellä keskitytään vain olemassa olevan kasvupolun edistämiseen.

Kasvuseuduilla, joihin oli keskittynyt sote- ja hallintotyöpaikkoja, kriisin vaikutukset olivat pienempiä. Pienemmillä seuduilla talouskriisi pudotti kehityksen pysyvästi alemmalle tasolle.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kilpailukyvyn maksimointi ei yksin riitä

Kurikan mukaan kilpailukyvyn maksimoiminen alueilla ei enää yksin riitä. Sen rinnalle tarvitaan muutosjoustavuutta.

Sote- ja pelastusala siirtyvät hyvinvointialueille, ja se jättää kunnille vapaammat kädet elinvoimansa parantamiseen. Alueiden resilienssi vaatii uupumatonta verkostotyötä kuntien, yritysten, viranomaisten ja järjestöjen kesken.

Tutkijana Kurikka pohtii, että kuntien pitää tavallaan ajatella roolinsa uudestaan. Tästä syntyy aasinsilta hänen omaan tutkimukseensa, sillä muutos vertautuu erilaisten kriisien tuomaan tilanteeseen.

– Kehittämisajattelua pitää kunnissa edelleen vahvistaa. Kunta ei ole pelkkä palveluntuottamiskone, vaan se on myös elinvoiman kehittäjä.

Pohjalaismaakunnissa perusasiat ovat Kurikan mielestä kunnossa ja rakenteet kohtuullisen terveitä. Akuutein ongelma on työvoimapula, ja paljolti siihen liittyy myös tarve alueiden vetovoimaisuuden kasvattamiseen.

Muutosjoustavuuden parantamiseen hän nimeää ainakin kolme tapaa. Ensiksi on huolehdittava siitä, että toimialarakenne kestää kriisitkin.

– En millään tavalla kiistä erikoistumisen merkitystä, mutta on huolehdittava myös monipuolisuudesta.

Sama on otettava huomioon koulutuksessakin, jonka pitäisi olla siirrettävissä ja sovellettavissa useammalle alalle.

Erilaiset yhteistyöverkostot ovat alueellisen resilienssin kivijalka.

– Nyt on koettu, miten koronapandemia ja Ukrainan sota ovat iskeneet yritysten verkostoihin, olivatpa ne toimitusverkostoja tai markkinoita. Siksi kannattaa huolehtia siitä, ettei olla vain yhden toimijan tai markkinan varassa.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Väitös aluetieteen alalta

Filosofian lisensiaatti Heli Kurikan (o. s. Latva-Rasku) aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Alueet ahdingossa. Aluetaloudellinen resilienssi Suomessa” tarkastetaan perjantaina 11.3.2022 klo 12 Seinäjoella (Frami, Kampusranta 9 B, Auditorio 2). Vastaväittäjänä professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta, kustoksena professori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta. Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä, jonka linkki löytyy yliopiston verkkosivulta.

Heli Kurikka asuu Ilmajoella ja työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa Seinäjoen yliopistokeskuksessa.

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje