Toimittaja tarkkaili omaa puhelimen käyttöään ja järkyttyi – Asiantuntija: "Helposti siitä tulee kierre"

Olen jo pitkään käyttänyt mielelläni vapaa-ajallani erilaisia digitaalisia palveluita. Kuuntelen esimerkiksi äänikirjoja, tai katson sarjoja suoratoistopalveluista.

Sosiaalisen median sovelluksista käytän vapaa-ajalla lähinnä WhatsAppia, sekä melko satunnaisesti ja valikoiden Facebookia ja Instagramia.

Kun istun hetken paikoillani ilman tekemistä, avautuu Candy Crash Saga -peli. Liian usein.

Viime aikoina digilaitteiden käytön ja älylaitteella roikkumisen määrä on alkanut mietityttää, sillä 8–11 tunnin pituisten työpäivieni aikana olen lähes jatkuvasti Teamsin ja sähköpostin tavoitettavissa.

Lisäksi älypuhelinta tarvitaan yhä enenevässä määrin arjen asioiden hoitoon. Sähköiset pankkipalvelut, erilaiset verkkokaupat, koululaisten Wilma-sovellus ja lukuisat muut digitaaliset palvelut korvaavat yhä enemmän muuta asiointia. Ne ovat käteviä päivittäisten asioiden hoitoon, mutta katkaisevat keskittymisen hetkeen useita kertoja päivässä.

. Missä vaiheessa oman elämän ”digitaalistaminen” on mennyt yli? Alkavatko aivot kuormittua? Olo on joskus selittämättömällä tavalla sumea.

Sekin mietityttää, että jos älylaitteen käyttöä haluaisi jotenkin karsia tai vähentää, mistä se tapahtuisi? Yhteydenpidosta muihin ihmisiin vai kirjojen kuuntelusta? Esimerkiksi verottajan, Kelan tai terveydenhuollon palvelujen käytön vähentäminen ei tunnu todelliselta vaihtoehdolta.

Lisäksi tuntuu tekopyhältä saarnata lapsille puhelimella roikkumisesta, kun itse voisin helposti listata päiviä, jolloin olen enemmän erilaisilla digitaalisilla laitteilla kuin ilman niitä. Jatkuva laitteilla roikkuminen tuskin parantaa parisuhdettakaan.

. Jatkuvaa kirjautumista ja sovellusten räpläystä Pidin viikon ajan kirjaa erilaisista käyttämistäni digitaalisista palveluista.

Listausviikolle sattuneiden palveluiden lisäksi muita arjessa käytettäviä digitaalisia palveluita ovat esimerkiksi lentojen, juna- ja bussilippujen ostot, hotellivaraukset jne.

Esimerkiksi vaatekauppojen kassoilla kysytään nykyään melkein aina, löytyykö kyseisen liikkeen sovellusta, jotta voisi nähdä kertyneet bonukset ja saada mahdolliset alennukset. Ruokakaupassa käynti hoituu sovelluksella. Perjantaina voi tilata Woltilla pizzaa.

Jopa lasten synttärikutsut hoidetaan nykyään WhatsAppilla.

. Maanantai :

Kirjaudun kirjaston verkkosivuille käyttäjätunnuksella ja pin-koodilla ja näen, että lapsen suosikkikirja löytyisi hyllystä. Kiva juttu! Sen voisikin käydä hakemassa lähiaikoina.

Yritän soittaa hierojalle , koska niskani on jumissa. Hieroja ei vastaa, mutta hetken päästä saan tekstiviestin, että ajanvaraus on siirtynyt nettiin . Viestissä on mukana ajanvarauksen linkki, jota klikkaan . Ensimmäinen vapaa aika on kahden viikon päästä. Googletan viisi muutakin hierojaa ja totean, että sama juttu muillakin. Luovutan, klikkaan hierojan lähettämää linkkiä ja varaan netistä ajan kahden viikon päähän .

Tarkistan kolmen lapsen Wilma-viestit ja varmistan, että yhden lapsen koulussa tiistai-iltana olevan valinnaisaine-infon aika on kalenterissa oikein. Wilmasta näen myös lasten koenumerot ja viikon ohjelman, kuten tarvitaanko huomenna luistimet.

Sähköpostiin on tullut viesti, että pankin sijoitusneuvoja haluaa keskustella kanssani. Viestissä on linkki ajanvaraukseen. Klikkaan linkkiä ja varaan ajan .

Huomaan, että minulle on tullut tekstiviesti Smartvatten -nimisestä palvelusta, joka ilmoittaa, että osoitteessa X olevassa kiinteistössä on ”todennäköisesti vuoto”. Osoite on minulle vieras. Panen merkille, että olen saanut samasta palvelusta pyytämättä viestejä aiemminkin.

Tiistai :

Mobilepay -sovelluksesta tulee ilmoitus, että luottokorttini on vanhentumassa. Käyn syöttämässä sovellukseen uuden kortin tiedot.

Käyn Walttikaupassa maksamassa lapsen bussikorttiin tulevan kuukauden maksun pankin mobiilisovelluksen kautta.

Keskiviikko :

Kaksi englanninkielistä Whatsapp-viestiä tuntemattomista numeroista . Lisäksi kaksi Whatsapp-puhelua , joihin en vastaa. Jokin huijaus liikkeellä? Tunnistan, että toisesta näistä numeroista tuli jo viime viikolla viesti, jonka poistin, kuten muutaman muunkin oudosta numerosta tulleen viestin.

Kaksi puhelua ”tavalliseen” puhelimeen, en tunnista numeroa. Fonecta callerin mukaan soittaja on tuntematon numero. En vastaa.

Myöhemmin googletan numeron ja huomaan, että se oli pankin numero.

Mehiläisen digiklinikan lääkäri vastailee chatissa viesteihini niskan jumittamisesta ja sopivasta särkylääkkeen annostuksesta samalla, kun istun työpaikan palaverissa.

MoiMobiilista (jossa on omat ja kahden lapsen puhelinliittymät) tulee sähköpostiviesti, että luottokorttini on vanhentumassa. Kirjaudun MoiMobiilin verkkosivuille ja käyn syöttämässä uuden kortin tiedot.

Torstai:

Puhelu Fonecta callerin mukaan tuntemattomasta numerosta. Tunnistan numeron eiliseksi pankin numeroksi ja vastaan. Soittaja ehdottaa tapaamisaikaa ja kerron jo varanneeni ajan netistä . Soittajan mukaan ajanvaraus ei ole tallentunut heidän järjestelmäänsä. Varaan saman ajan uudelleen puhelimessa .

WhatsAppissa on taas uusi englanninkielinen viesti uudesta vieraasta numerosta. Poistan viestin.

Huomaan, etten ole ehtinyt vielä hakea lapsen himoitsemaa kirjaa kirjastosta. Käyn tarkistamassa Wikipediasta , että muistan vielä pitkään kirjasarjaan kuuluvan kirjan nimen oikein. Kirjaudun käyttäjätunnuksella ja pin-koodilla kirjaston verkkosivulle ja tarkistan, että kirja on yhä hyllyssä. Ehkä sen ehtisi hakea tänään?

Perjantai:

Minulla on hetki vapaata aikaa, joten päätän myydä lapsen laskettelukypärän ja lasit, musiikkiharrastukseen liittyvän kanteleen sekä kaksi paria kenkiä. Kaivan tavarat esiin, kuvaan ne kännykällä ja teen myynti-ilmoitukset Tori-sovellukseen sekä facebookin kirpputoriryhmään .

Viikonloppu:

Tarkistan tiedot ja haen vihdoin lapselle kirjastosta toivotun kirjan. Tarkistelen pitkin viikonloppua tekemiini myynti-ilmoituksiin tulleita viestejä Torista ja messengeristä . Harkitsen, yritänkö ottaa pyydetyn kuvan kumisaappaiden vuorista (en tee sitä, koska saappaista pyytämäni hinta on kaksi euroa – ottakoon tai jättäköön). Huomaan, että Danske Bankista on tullut tekstiviesti , jossa pyydetään klikkaamaan linkkiä, mutta pankin osoitteeksi ilmoitetaan ”danskebakn”. Poistan viestin.

. "Rutiinitoimintaa, jossa ei hirveästi ajatella" Palvelujen siirtyminen digitaalisiksi on melko väistämätön kehityskulku, eikä sitä vastaan taistelemiseen kannata käyttää energiaa. Digitaaliset palvelut myös helpottavat elämää monin tavoin.

Tätä mieltä on myös aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala .

. Hän on aikanaan väitellyt älylaitteiden käytön vaikutuksista aivotoimintaan.

– Digilaitteet sujuvoittavat elämää, mutta on totta, että toisaalta meitä myös työnnetään älylaitteiden käyttöön.

Ongelmana on, että kun puhelimeen on kerran tarttunut, se myös jää helposti käteen.

– Käyttö ruokkii itseään. Helposti siitä tulee kierre, että kaikki hiljaiset hetket täyttyvät sillä, että tarttuu kännykkään.

Mona Moisala ei ota kantaa siihen, onko allekirjoittaneen digipalveluiden ja -laitteiden käyttö normaalin rajoissa.

Moisala antaa pyynnöstä muutamia vinkkejä, joilla voi koettaa pyristellä eroon pakonomaisesta älylaitteen räpläämisestä.

Jos omaa älylaitteen käyttöään haluaa tarkastella kriittisesti tai vähentää, pitää kiinnittää aluksi huomiota hetkeen, jolloin sormet kiertyvät kännykän ympärille.

– Puhutaan kitkasta käytön aloittamisessa. Pitää kaivaa puhelin esiin ja näppäillä tunnusluku.

. Olennaista olisi Moisalan mukaan huomioida, tiedostaako, mitä on siinä vaiheessa tekemässä.

– Käyttääkö älylaitetta tietoisesti vai puoliksi tiedostamatta, rutiinien varassa.

Moisalan mukaan ihminen käyttää aivojaan eri tavoin sen mukaan, miten tietoisesti hän toimii.

– Tiedostamattomasti toimittaessa käytetään enemmän aivojen tyvitumakkeita, jotka vastaavat rutiininomaisesta toiminnasta, jossa ei hirveästi tietoisesti ajatella.

. Esimerkiksi kaupan kassajonossa tai bussissa voi tietoisesti päättää, että puhelin jää taskuun. Tarkkaavaisuuden voi opetella palauttamaan muihin asioihin kuten siihen, mitä ympärillä tapahtuu.

Omien impulssien vietävissä ei ole pakko olla.

– Voi kiinnittää huomiota siihen, että oppii tunnistamaan levottomuuden tunteen, joka saa tarttumaan puhelimeen. Voisiko siinä tilanteessa vaikka vähän hengitellä ja odottaa, että tunne menee ohi.

Tällaisia keskittymisharjoituksia voi ripotella pitkin päivää.

. Ei ole välttämättä hirveän palauttavaa aivoille, jos tuijottaa Netflixiä. . Keskittymiskyvyn heikkenemiseen liittyy myös multitasking, usean asian tekeminen yhtä aikaa.

– Työpaikalla voisi olla päivässä vaikka yksi palaveri, jonka aikana ei tarkistele viestejä tai käytä useita laitteita kerralla.

Jos työpäivät kuluvat laitteilla, vapaa-ajalle olisi hyvä löytää mieluisia harrastuksia, joihin digilaitteet eivät kuulu.

– Se on myös palautumisaikaa aivoille. Ei ole välttämättä hirveän palauttavaa aivoille, jos tuijottaa Netflixiä, vaan nimenomaan pitäisi olla aktiivista tekemistä, joka haastaa.

Uni on luonnollisesti olennainen osa aivojen kuormituksesta palautumista.

. Pelisäännöistä päättävät ihmiset yhdessä, eivät laitteet Mona Moisala toivoisi, että ihmiset tiedostaisivat nykyistä paremmin esimerkiksi erilaisten somealustojen addiktoivuuden.

– Olisi tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua tästä aiheesta, varsinkin mitä tulee lapsiin ja nuoriin.

– Pitäisi herätä ajattelemaan, haluaako olla erilaisten somealustojen orja, vai päättää itse, miten käyttää kännykkää.

Onko lapsilla ja nuorilla oikeasti vaihtoehtoa olla käyttämättä sosiaalista mediaa?

– Sepä se. Se on niin iso osa sosiaalistumista ja yhteenkuuluvuuden tunneta, ja ryhmän löytämistä, ettei sitä voi ajatella pelkästään negatiivisen kautta.

Moisalan mielestä tarvitaan tietoa sovellusten toimimisesta ja taitoa, miten laitteita käytetään fiksusti niin, etteivät ne vie kaikkea vapaa-aikaa tai päädy hallitsemaan arkea.

. Moisala toteaa, että asioista pitäisi voida keskustella ja sopia yhteisesti, jos kyseessä on vaikka lapsen luokan vanhempien WhatsApp-ryhmä tai Wilma-sovellus.

– Jos yhtenäistetään käytäntöjä, ei tule sitä ongelmaa että joku kokee, että omat vanhemmat ovat paljon tiukempia kuin muilla.

Jutun alussa puhuttiin palveluiden digitalisoitumisesta. Moisala myöntää, että digitaaliset palvelut ovat tavallaan kaksiteräinen miekka.

– Toisaalta ne helpottavat elämää. Toisaalta esimerkiksi Wilma-sovelluksesta tulee helposti taas yksi kanava, jota on pakko seurata.

Tässäkin olisi apua siitä, että tiedostamme yhdessä, miten digitaalisuus palvelee parhaiten meitä, eikä päinvastoin.

– Usein vaadimme itseltämme, että erilaisiin viesteihin pitäisi reagoida heti.

Monet sovellukset kannustavat välittömään reagointiin, mutta todellisuudessa harva asia vanhenee, vaikka siihen ei reagoisikaan minuutin sisällä.

Kirjaudu sisään

Toimittaja tarkkaili omaa puhelimen käyttöään ja järkyttyi – Asiantuntija: "Helposti siitä tulee kierre"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje