Tuhansien iskujen mies - Isokyröläisen Juha Koskelan designkorut päätyivät myyntiin New Yorkin ylelliselle ostoskadulle

Isokyröläisessä kultasepänverstaassa soi jazz ja ilmassa leijuu kevyt metallinen tuoksu. Kaiken yli kantautuu tasainen nakutus, kun muovivasara takoo hopealevyä.

– Kultasepän tärkeitä ominaisuuksia ovat kärsivällisyys, hyvä näkö, vakaa käsi ja aivojen pitää toimia, luettelee Isossakyrössä asuva kultaseppä Juha Koskela .

Koskelan koruissa toistuvat selkeät ja yksinkertaiset linjat.

– Koitan etsiä kauniita ja simppeleitä muotoja. Mallin pitää olla loppuun asti mietitty ja hiottu ennen kuin alan työstämään korua.

Yksinkertaisten muotojen viimeistely vaatii suurta tarkkuutta.

– Siinä pienetkin virheet näkyvät helpommin kuin monimutkaisemmissa muodoissa. Sileät pinnat paljastavat kaiken, Koskela toteaa.

Korun kauneuden lisäksi Koskelalle on tärkeää niiden käytettävyys. Hän kuvailee suomalaisten korunkäyttökulttuuria skandinaaviseksi.

– Olemme hyvin käytännöllisiä. Korujen käyttö on enemmän pakon sanelemaa, koruja niin sanotusti pitää käyttää tietyissä tilaisuuksissa. Esimerkiksi Amerikassa niiden käyttö on paljon arkipäiväisempää, Koskela toteaa.

. Minulla on rekisteröity nimileima. Ilman sitä ei Suomessa saa valmistaa jalometallikoruja myyntiin. . Koskela taitaa myös japanilaisen Mokume gane -metodin, jossa eri metalleja yhdistetään kerroksittain.

– Suomessa on vain muutama kultaseppä, jotka jaksavat sillä metodilla koruja tehdä, koska se on hyvin työläs ja vaativa. Siinä materiaalikin tehdään itse, Koskela valaisee.

Mokume gane -metodilla valmistetut korut ovat aina uniikkeja. Koskelan koruvalikoimasta löytyy kupari-hopea-yhdistelmiä ja kupari-hopea-messinki-yhdistelmiä.

. Harvinaisen tekniikan mestari Koskelalla on useita korusarjoja, joita hän valmistaa vuodesta toiseen. Yksi niistä on jo klassikkokorusarjaksi muodostunut Spring. Se näki ensimmäistä kertaa päivänvalon noin kymmenen vuotta sitten. Videoilla nähdään, kuinka korusarjaan kuuluva rannekoru saa muotonsa.

Koru syntyy anticlastic raising eli vastakaartuva muoto -tekniikkaa käyttäen. Koskela on tämän Suomessa harvinaisen tekniikan mestari ja tunnettu taidoistaan myös maailmalla.

Hänen uniikkikorujaan on ollut myynnissä muun muassa New Yorkissa 5th Avenuella Aaron Faberin galleriassa.

. Mestariksi mestareiden opissa Oppinsa Koskela on saanut Yhdysvalloissa anticlastic raising -tekniikan mestareilta Heikki Sepältä ja Michael Goodilta .

– Pääsin amerikansuomalaisen Sepän oppiin jo 17-vuotiaana, kun isäni sai opettajapestin amerikkalaisesta yliopistosta. Siellä sattui olemaan metalliosasto, jossa Seppä oli silloin opettajana, muistelee Koskela, joka oli vuotta aiemmin aloittanut kultasepän opinnot Lahden kultaseppäkoulussa.

Koskela palasi Suomeen suorittamaan loppuun kultasepän opintonsa. Valmistuttuaan hän jatkoi opintojaan amerikkalaisessa yliopistossa.

Tällä kertaa opettajana oli kultaseppä Michael Good, jolle Koskela myöhemmin päätyi myös työskentelemään. Hän muotoili kullasta designkoruja kahdeksan vuotta Goodin galleriassa Rocksportissa.

– Sinä aikana tekniikkani hioutui huippuunsa, Koskela toteaa.

. Kultaseppä ammentaa ideoita luonnosta Ideoita ja muotoja koruihinsa Koskela hakee usein ympäröivästä luonnosta. Hän sanoo viihtyvänsä Isonkyrön rauhallisessa maalaismaisemassa. Siellä luovuudella on tilaa kukkia.

– Minä piirrän paljon. Tarvittaessa teen koruista prototyyppejä. Aina ne eivät synny heti. Joskus muotoa, kokonaisuutta ja teknistä toteutusta joutuu hakemaan pidempään ennen kuin kaikki loksahtaa paikalleen.

Vaikka Koskelan koruissa toistuu usein lehtisydän-muoto, ei hänellä omien sanojensa mukaan ole mielessä erityistä teemaa koruja tehdessään.

– Työskentelyä ohjaa enemmänkin muotojen näkeminen, hakeminen ja hiominen.

. "Suomalaiset tykkäävät tutusta ja turvallisesta" Vuonna 2003 Koskela valittiin Vuoden kultasepäksi. Kultaseppäpiireissä hänet tunnetaan erityisesti anticlastic raising -tekniikan mestarina. Hän on vuosien varrella myös opettanut tekniikkaa kultaseppäopiskelijoille eri puolilla Suomea.

Yhdysvalloissakin mainetta niittänyt Koskela on suunnitellut ja valmistanut koruja lähes 50 vuoden ajan. Hänen käsissään syntyy sekä uniikkeja designkoruja että korumallistoja arkisempaankin käyttöön.

Materiaalina Koskela käyttää pääasiassa hopeaa. Syykin on selvä: hopean kilohinta on noin 700 euroa ja gramma kultaa maksaa kultasepälle 50 euroa.

– Kullasta minulla on joitakin korusarjoja. Enimmäkseen teen siitä tilaustöitä. Monet teettävät koruja myös omasta kullastaan, Koskela kertoo.

. Koskela on käyttänyt koruissaan pitkään myös titaania. Sitä on hänen mukaansa maailmalla nähty jo vuosikymmeniä, mutta Suomessa se ei ole saanut kunnolla jalansijaa.

– Suomessa tykätään tutusta ja turvallisesta eli puhutaan hopeasta ja kullasta, eniten ostetaan hopeakoruja.

Titaanin ominaisväri on teräksenharmaa, mutta lämmöllä pintaan saa lähes minkä tahansa spektrin väreistä.

. Taiteilijaperheessä taide ja käsityöt olivat vahvasti läsnä arjessa. . Koskela muutti Isoonkyröön Helsingistä vuonna 2005. Helsingissä hän oli työskennellyt kahdeksan vuotta yhteistyöpajassa, josta käytiin tilaamassa koruja muun muassa Itsenäisyyspäivän linnanjuhliin.

– Isokyrö on niin syrjässä, että aloitin täällä aika tyhjästä. Alussa olikin kituvuosia.

Pohjanmaan lakeudet olivat Koskelalle toki entuudestaan tuttuja, sillä hänessä virtaa pohjalaista verta.

– Isäni suku on Kauhavalta kotoisin.

Koskela sanoo perineensä luovuutensa isältään, kuvataiteilija ja professori Matti Koskelalta . Perheessä taide ja käsityöt olivat aina vahvasti läsnä arjessa.

– Kai se on kodin perua, että kolmesta veljeksestä kaikki suuntasivat taiteellisille aloille. Kimmo-veljeni on valokuvaaja ja elokuvamies, Ilkka puolestaan sisustusarkkitehti.

. Kultaseppä Koskela on vuosien saatossa osallistunut kymmeniin näyttelyihin Suomessa ja maailmalla. Nyt hän on asettunut Isonkyrön vanhaan meijerirakennukseen, jossa toimii myös muun muassa Kyrö Distillery.

– Täytin juuri 65 vuotta ja totesin, että olen saanut sen verran paljon aikaiseksi, että voin alkaa jo hieman himmailemaan. Eläkkeelle en ole jäämässä, mutta nyt minun ei tarvitse enää stressata työnteosta, hän muotoilee.

Koskelalla on vanhassa meijerirakennuksessa myös pieni myymälä, jossa hän myy omia korujaan, veistoksiaan ja pieniä käyttöesineitä.

. Käsityöalalla pärjääminen on haasteellista, mutta antoisaa Koskelan mielestä hienoin hetki hänen työssään on aina lopputuloksen näkeminen. Eniten hän kuitenkin nauttii korujen tekoprosessista.

– Kun omat taidot ovat vuosien saatossa hioutuneet huippuunsa, pääsee nauttimaan Minä osaan -tunteesta, hän muotoilee.

Haasteitakin Koskelan työ tarjoilee edelleen. Tilaustyöt poikkeavat sarjatöistä siinä, että suunnittelutyö ja toteutus lähtevät aina alusta.

– Suuremmat kulta- ja jalokivikorut ovat aina uniikkikappaleita. Niissä luova ja tekninen toteutus ovat yleensä aina todella haastavia.

Käsityöalalla pärjääminen tuo omat haasteensa. Joulu ja kevät ovat kultasepille yleensä sesonkiaikoja.

– Minulla on täällä kytkös turismiin, joten kevät ja kesä ovat minulle parasta aikaa.

. Ei kannata jäädä kilpailemaan isojen yritysten kanssa, vaan suunnata suoraan luksuspuolelle. . Mitä haluaisit sanoa kultasepäksi aikoville?

– Tämä on kutsumusala. Jos on luova ja tykkää tehdä käsillään, tämä on varteen otettava, mutta ei mikään helppo ala. Kilpailu on kovaa.

Koskela näkee alalla myös potentiaalia, sillä kultasepät ovat hänen mukaansa häviävä ammattikunta. Koruille tulee aina olemaan jonkinlaista kysyntää.

– Ei kannata jäädä kilpailemaan isojen yritysten kanssa, vaan suunnata suoraan luksuspuolelle, Koskela vinkkaa.

Työryhmä: Teksti : Katja Lahti • Kuvat : Jarno Pellinen • Videot: Aleksi Mäkinen • Tuottaja : Pia Peura • Editointi : Janne Lehtonen

Kirjaudu sisään

Haluatko jatkaa lukemista?

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?