Työntekijä talutettiin ambulanssiin, romahduksen taustalla jokaista liikettä tarkkaillut esihenkilö – Oudot oireet saattavat olla merkki työuupumisesta

Jos työkaverisi muuttuu hajamieliseksi, ärtyisäksi ja painaa jatkuvasti pitkää päivää, saattaa kyse olla työuupumuksen ensimerkeistä.
Jos työkaverisi muuttuu hajamieliseksi, ärtyisäksi ja painaa jatkuvasti pitkää päivää, saattaa kyse olla työuupumuksen ensimerkeistä.
Kuva: Unsplash

Miksi aiemmin leppoisa työkaverini on muuttunut kärttyisäksi?

Miksei hän enää osallistu kahvihuoneessa käytäviin keskusteluihin tai käytä puheenvuoroja palavereissa? Hänen valttikorttinsa on aina ollut nopeus, mutta nyt yksinkertaistenkin tehtävien suorittamisessa kestää huomattavan pitkään.

Mitä työkaverilleni on tapahtumassa?

Neljä selkeää merkkiä

Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Pauliina Mattila-Holapan mukaan edellä kuvatut oireet saattavat liittyä työuupumukseen.

Työuupumuksen ensimmäinen merkki on usein unen häiriintyminen, mutta sitä työkaverin voi olla hankala havaita.

Selkeitäkin merkkejä löytyy: pitkään jatkunut väsymys, vaikeudet muistamisessa ja keskittymisessä sekä kyyniseksi muuttunut asenne työtä kohtaan.

Mitään edellisistä ei kuitenkaan voi pitää takuuvarmana osoituksena siitä, että työkaveri on uupunut.

– Kysymättä ei voi tietää, mihin asiaan juuri oman työkaverin oireet liittyvät. Taustalla voi olla vaikka läheisen sairastaminen, huonosti nukkuva vauva tai taloudelliset pulmat, Mattila-Holappa sanoo.

Lain mukaan työantajalla on vastuu siitä, että työntekijät eivät kuormitu työssään liikaa. Työkavereilla taas on jokaisella vastuu työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisestä ja siitä, että tehtäväksi määrätyt työt saadaan valmiiksi.
Lain mukaan työantajalla on vastuu siitä, että työntekijät eivät kuormitu työssään liikaa. Työkavereilla taas on jokaisella vastuu työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisestä ja siitä, että tehtäväksi määrätyt työt saadaan valmiiksi.
Unsplash

Kuormittumisen havaitseminen ja taustalla olevien syiden ymmärtäminen ei aina ole helppoa. Läheinen työkaveri saattaa kuitenkin havaita merkit, koska hän tuntee työkaverinsa työtilanteen.

– Jos tietää toisen työtilanteen ja -olosuhteet, niin siitä tietysti voi aika paljon päätellä, Mattila-Holappa toteaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

"Itkin jo töihin tullessa"

Kaksi työuupumuksen kokenutta henkilöä kertoivat tarinansa Ilkka-Pohjalaiselle. Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi tarinansa jakavat eivät esiinny omilla nimillään.

Pyysimme Pauliina Mattila-Holappaa tutustumaan tarinoihin ja kertomaan, millaisia työuupumuksen varhaisia merkkejä hän niissä havaitsee.

Lisäksi pyysimme Mattila-Holappaa kertomaan, missä vaiheessa ja miten työkaverit olisivat voineet puuttua tilanteeseen.

Nainen 29 vuotta, Vaasa:

Olin jo usean kuukauden ajan tuntenut valtavaa riittämättömyyden tunnetta töissä. Pinnistelin voimavarojeni äärirajoilla, tein ylitöitä ja työskentelin myös vapaa-ajalla – enkä silti saanut omasta mielestäni mitään aikaiseksi. En ainakaan mitään, mikä olisi hyödyttänyt työnantajaani tai osoittanut omaa kyvykkyyttäni.

Jossain vaiheessa uneni häiriintyi niin, että väsymyksestä tuli jatkuva seuralaiseni. Olin muuttunut iloisesta, työstäni nauttivasta ja idearikkaasta ihmisestä väsyneeksi, kärttyisäksi ja kyyniseksi. Huomasin sen, mikä pahensi oloani entisestään. Koin olevani paitsi huono työntekijä, myös huono ihminen.

Eräänä aamuna itkin jo töihin tullessa. Kun itku ei ottanut loppuakseen, lähiesihenkilöni passitti minut työterveyden kautta kotiin. Siitä alkoi sairausloma, jota kesti lähes puoli vuotta.

Tänä päivänä olen edelleen tunnollinen ja murehdin edelleen silloin tällöin työasioita vapaa-ajallani. Hyvää on se, että osaan ottaa vastaa ja hakea itselleni apua, jos taakka tahtoo käydä liian raskaaksi.

Mattila-Holapan mukaan edellä kerrotun tarinan kuvaus työuupumuksen ensimerkeistä osuu naulan kantaan.

Hän painottaa, ettei tiedä tarinansa jakaneen henkilön kokonaistilannetta, mutta monet oireet viittaavat työuupumukseen.

On esimerkiksi tyypillistä, että työuupumuksen alkumetreillä työntekijä panostaa työhönsä todella paljon. Samaan aikaan hänestä saattaa tuntua, ettei mistään tule kunnolla valmista.

– Se voi olla ihan oikea kokemus, koska työuupumukseen liittyy kognitiivisten toimintojen häiriintymistä. Esimerkiksi keskittymiskyky todella heikkenee, kun ihminen uupuu, Mattila-Holappa sanoo.

Keskittymiskyky todella heikkenee, kun ihminen uupuu.
Pauliina Mattila-Holappa

Tarinasta ei käy ilmi, yrittivätkö työkaverit puuttua tilanteeseen. Yksi hyvä hetki puuttumiseen olisi ollut siinä vaiheessa, kun aiemmin iloisen kollegan käytös muuttui.

– Silloin olisi voinut sanoa, että olen huomannut sinussa tällaisen muutoksen ja kysyä, että jakaako työkaveri saman näkemyksen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Nainen 43 vuotta, Vaasa:

Näin jälkikäteen on helppoa nähdä, mistä työuupumukseni alkoi. Siihen johtaneet tapahtumat lähtivät liikkeelle neuvottelusta, jonka työnantajani järjesti. Neuvottelun aiheena oli minun toimintani tai pikemminkin sen näennäinen puute.

Olin hoitanut työtäni luonteelleni tyypilliseen tapaan erittäin tunnollisesti, mutta työantajani näki asian toisin. Koin tilanteen epäreiluksi ja neuvottelun kaikkine tenttauksineen suorastaan nöyryyttäväksi.

Neuvottelun jälkeen suoritin työtäni entistäkin tarmokkaammin. Samaan aikaan tunsin olevani jatkuvasti valvovan silmän alla. Myöhemmin sain tietää, että esihenkilöni todella seurasi liikkumisiani. Hän oli pyytänyt myös kanssasi samassa tilassa työskennelleitä seuraamaan, saavunko paikalle ja hoidanko työni.

Noin kuukauden ajan jaksoin. Mieleni olisi yhä puskenut eteenpäin, mutta kehoni pakotti pysähtymään. Lopulta ensihoitajat hakivat minut ambulanssin kyytiin kotini vessasta, missä kyyhötin kykenemättä liikkumaan tai puhumaan.

Uupumuksen oireet jatkuivat useamman kuukauden ajan, vaikka jäin sairauslomalle. Yhä edelleen minua saattaa joskus töiden jälkeen huimata. Silloin tiedän, että vauhti töissä on liian kova. Varhaisten merkkien tunnistamisen taito onkin yksi harvoista kokemani työuupumuksen positiivisista seurauksista.

Tässä tarinassa Mattila-Holapan huomio kiinnittyy lähtötilanteeseen.

Tietämättä jälleen kaikkia taustatekijöitä hän arvioi, että tarinansa jakaneelle henkilölle järjestetyssä neuvottelussa on ollut hyvä tarkoitus.

– Sillä on varmasti pyritty hakemaan ratkaisua, mutta sitä ei ole syntynyt. Tulee vaikutelma, että neuvottelussa saadun palautteen myötä työntekijältä on kadonnut kokonaan työn ilo, Mattila-Holappa sanoo.

Tulee vaikutelma, että neuvottelussa saadun palautteen myötä työntekijältä on kadonnut kokonaan työn ilo.
Pauliina Mattila-Holappa

Tarinassa työntekijä kertoo joutuneensa jatkuvan tarkkailun alaiseksi. Se on Mattila-Holapan mukaan aina hyvin stressaavaa.

Koska tarkkailijoiksi värvättiin myös muut samassa tilassa työskennelleet, oli heidän luonnollisesti hankala puuttua tilanteeseen.

Mattila-Holapan mielestä olisi silti ollut tärkeää, että kaikkia samoissa olosuhteissa työtä tehneitä olisi kuultu.

– Tarinassa työantajalla ja työntekijällä on erilainen näkemys siitä, miten työ on hoidettu. Siitä herää kysymys, että miten muut samaa työtä tehneet tai samassa tiimissä olevat ovat nähneet tilanteen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kysyvällä asenteella pääsee pitkälle

Lain mukaan työantajalla on vastuu siitä, että työntekijät eivät kuormitu työssään liikaa.

Toisaalta työntekijällä itsellään on vastuu pyrkiä mahdollisuuksien mukaan pitämään huolta työkyvystään.

– Työkavereilla taas on jokaisella omalta osaltaan vastuu työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisestä ja siitä, että tehtäväksi määrätyt työt saadaan valmiiksi, Mattila-Hopalla sanoo.

Työkaverissa havaitsemansa uupumisen merkit kannattaa ottaa esille  kertomalla ensin omista havainnoistaan ja sitten tiedustelemalla, jakaako työkaveri saman näkemyksen.
Työkaverissa havaitsemansa uupumisen merkit kannattaa ottaa esille kertomalla ensin omista havainnoistaan ja sitten tiedustelemalla, jakaako työkaveri saman näkemyksen.
Unsplash

Jos kollegassa havaitsee työuupumisen oireita, suosittelee Mattila-Holappa lähestymään asiaa itselle luontevalta tuntuvassa tilanteessa.

Työkavereiden väliset suhteet ovat monenkirjavia, joten yhtä aukotonta toimintamallia on mahdotonta antaa.

– Pääsääntöisesti on aina mahdollista kertoa, että olen havainnut sinussa uupumisen merkkejä ja kysyä, oletko itse havainnut samaa. Aina voi myös kysyä, että voisinko jotenkin auttaa, Mattila-Holappa sanoo.

Tärkeintä olisikin säilyttää kysyvä asenne ja kunnioittaa työkaverin näkemystä asioista.

– Pitäisi muistaa se, ettei koskaan voi tietää, mikä työkaverin tilanne täsmällisesti on.

Kommentti: Sairauden sijaan vain sivudiagnoosi

Kansainväliseen tautiluokitukseen perustuvassa ICD10-koodijärjestelmässä työuupumuksen koodi alkaa kirjaimella Z. Se tarkoittaa, että kyse ei ole sairaudesta, vaan jostakin muusta terveydentilaan vaikuttavasta tekijästä.

Suomessa työuupumusta ei siis määritellä sairaudeksi.

Tilanne on samaan aikaan sekä ymmärrettävä että hankala. Ymmärrettävä siksi, että työuupumus todella on sairauden sijaan pikemminkin oireyhtymä. Sen aikana ihminen kokee kroonistunutta väsymystä, kognitiivisen hallinnan sekä tunteiden hallinnan häiriöitä ja kyynistyy suhteessa työhönsä.

Hankalaksi tilanteen tekee se, että lääkärintodistukseen kirjattu Z-kirjaimella alkava päädiagnoosi ei oikeuta sairauspäivärahaan. Näin ollen, jos työuupumuksen päädiagnoosikseen saaneen työntekijän sairausloma pitkittyy, hän saattaa jäädä taloudellisesti tyhjän päälle.

Näin ei tapahdu, jos työuupumus mainitaan sivudiagnoosina. Tällöin päädiagnoosiksi voidaan merkitään esimerkiksi masennus tai ahdistus.

Ongelma ratkaistu?

Masennus- tai ahdistusdiagnoosi tulee tietysti tarpeeseen, jos henkilö todella on masentunut tai ahdistunut. Jos taas vaivana on työuupumus, saattaa masennus- tai ahdistusdiagnoosi hidastaa uupumuksen juurisyihin puuttumista.

Ruotsissa uupumukselle on luokiteltu oma diagnoosiluokka. Siellä työuupumusdiagnoosin saanut myös ohjataan niin sanotulle uupumusklinikalle, jossa hän saa juuri työuupumuksesta toipumiseen räätälöityä kuntoutusta.

Ongelma ratkaistu?

Tuskin täydellisesti, mutta vaikuttaa Suomen mallia paremmalta järjestelyltä.

Suvi Peltola

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje