Univajeesta kärsinyt Sanna Martiskainen oli niin epätoivoinen, että toivoi jopa kätensä katkeavan – Asiantuntija kertoo, miten univajeen tunnistaa

Univaje vaikuttaa koko ihmiseen. Seinäjokelainen Sanna Martiskainen huomasi vasta jälkikäteen, miten paljon univaje oli todellisuudessa sekoittanut hänen elämäänsä.

Martiskaisen uniongelmat alkoivat noin kahdeksan vuotta sitten. Sitä ennen hän oli aina nukkunut hyvin.

– Olin 29-vuotias ja tulin New Yorkista kotiin. Jet lag kesti yli kolme viikkoa, Martiskainen kertoo.

Jet lagiksi eli aikaerorasitukseksi naisen luulema univaje ei kuitenkaan mennyt ohi.

– Minulla ei ollut nukahtamisvaikeuksia, mutta saatoin heräillä neljältä yöllä ja valvoa.

Usein sykkeet olivat korkealla. Kun aikaerorasitus oli kestänyt 3–4 viikkoa Martiskainen haki apua. Hän asui tuolloin Etelä-Suomessa. Pettymys oli suuri, kun julkisella puolella vastaus oli, ettei heillä ole aiheesta juurikaan tietoa. Muutaman kuukauden jälkeen hän haki uudelleen apua. Silloin ohjeena oli suoralta kädeltä masennuslääkkeet.

– Olin nuori terve ihminen, eikä päässäni ollut vikaa. En tietenkään suostunut.

Kun uniongelmat jatkuivat yhä, hän hakeutui yksityisen lääkäriaseman asiakkaaksi. Edelleenkään Martiskainen ei kokenut saavaansa tarvitsemaansa apua. Uniongelmat jatkuivat.

. Univajetta yli kahden vuoden ajan Martiskainen kärsi uniongelmista 2,5 vuoden ajan. Hän saattoi nukkua 12 tuntiakin, mutta uni ei palauttanut ja olo oli aamulla väsynyt.

Raskas liikunta tuntui vaikeuttavan unta. Niinpä Martiskainen luopui liikuntaharrastuksistaan kuten crossfitistä. Luopuminen tuntui aluksi haikealta, mutta väsymys oli niin voimakasta, ettei muulla ollut väliä kuin sen selättämisellä.

Martiskainen huomasi, että hänen sykkeensä nousi helposti korkeaksi. Itku oli herkässä ja pinna kireällä. Myös rinnasta puristi.

– Olin huolissani, että saan pian sydänkohtauksen.

. Lopulta Martiskainen oli niin väsynyt, ettei tiennyt mitä tehdä.

– Toivoin, että käteni katkeaisi, jotta pääsisin sairaalaan, jossa ymmärrettäisiin mitä asialle voisi tehdä, hän muistelee.

Toiveena oli, että joku ottaisi tosissaan, eikä hän jäisi asian kanssa yksin. Hän meni jälleen lääkärilleen ja sanoi, että pelkää menettävänsä työkykynsä, eikä suostu lähtemään ennen kuin saa jotain apua. Hän sai lähetteen psykiatrille, joka määräsi lääkkeet uneen. Univaje piti saada katki vaikka väkisin. Tällä kertaa lääkäri kertoi, miten väsyttävät lääkkeet toimivat, miksi niitä määrätään, miten annostus on pieni ja ettei niitä ole tarkoitus käyttää loputtomasti. Martiskainen suopui ajatukseen.

. Kun univaje saatiin katki, unen laatu alkoi parantua myös itsestään. Martiskainen ymmärsi vasta tuolloin, kuinka poikki oli ollut.

– Ensimmäisen hyvin nukutun yön jälkeen olo oli, että vau, tällaistako elämän kuuluu olla.

Kun hän alkoi taas nukkua kunnolla, sydänoireet helpottivat. Lihakset palautuivat yöllä ja haukottelu vähentyi.

Muistikuvat noista vuosista ovat Martiskaisen mielessä hatarina.

– Olin toiminut autopilotilla.

. Selvitä yksilöllinen unen tarve Jos nukkuu yöllä neljä tuntia, on ilmiselvää, että seuraavana päivänä väsyttää. Unitutkija, professori Markku Partisen mukaan ei tarvitse huolestua, jos silloin tällöin nukkuu liian vähän. Univelkaa ei kuitenkaan kannata tieten tahdoin kerätä, sillä univajeella on tutkittu olevan monia vaikutuksia terveyteen.

– Univajetta ei mielellään saisi olla neljää–viittä vuorokautta pidempään, Partinen kertoo.

Univajetta on, jos omasta luonnollisesta unen tarpeesta jää tunnin. Partisen mukaan luonnolliseen unen tarpeeseen vaikuttaa ihmisen ikä, sukupuoli ja ympäristötekijät, kuten työ. Kolmasosa tulee geneettisestä perimästä. Aikuisilla luonnollisen unen tarpeen on arvioitu olevan 7–9 tuntia. Siitä tunnin vähennys jo tuntuu. Lapsilla ja nuorilla määrä on tätä suurempi ja vielä yläkoululaisillakin se voi olla 10 tuntia.

– Jos yöunen määrä on alle 6 tuntia, se on todennäköisesti suurelle osalle aikuisista liian vähän.

Oman luonnollisen yöunen määrän saa Partisen mukaan selville lomalla, kun kello ei ole aamulla herättämässä.

Partisen mukaan univaje voi johtua siitä, että nukkuu liian vähän, mutta se voi tulla myös siitä, että nukkuu erittäin huonolaatuista unta.

. Mitä univajeelle voi tehdä? Partinen neuvoo pitämään kiinni vuorokausirytmistä. Konkreettisena neuvona hän suosittelee välttämään raskaita lounaita. Keskipäivällä syödyt nopeasti imeytyvät hiilihydraatit väsyttävät iltapäivällä, mikä vaikuttaa yöuneen. Illalla sen sijaan hiilihydraatteja voi Partisen mukaan syödä ja maha kurnivana ei kannata mennä nukkumaan.

Partisen mukaan unen laatu on parempaa ja elvyttävää unta on enemmän, jos ihminen liikkuu ja rasittaa aivoja päivällä. Hänen mielestään ihmisten pitäisi myös oppia rentoutumaan. Tähän sopivat kehonhallintalajit kuten taiji, kaikki budolajit, pilates ja jooga. Myös pallopelit ovat hyviä.

– Ilolla seuraan, että esimerkiksi padel, espanjalainen mailapeli, on lisääntynyt. Se ei ole tempoltaan yhtä repivää kuin squash. Kynnys pelata ei ole hirveän korkea. Se on yhteisöllistä ja siinä pitää ajatella, ei voi miettiä muuta.

Muita hyviä keinoja voivat olla esimerkiksi huolipäiväkirjan pitäminen, eli huolet kirjoitetaan ennen nukkumaan menoa ylös. Toinen käytännön neuvo koskee sitä, että vuoteessa ei tulisi viettää liikaa aikaa, jos uni ei tule.

– Tärkeää on, että jos ei nukuta niin noustaan sängystä ja vaihdetaan asentoa, Partinen vinkkaa.

Apua voi olla myös joogasta tutusta hengitysharjoituksesta, missä uloshengitys on kaksi kertaa pidempi kuin sisäänhengitys.

Partisen mukaan lääkkeettömistä hoidoista on saatu hyvää näyttöä. Hän kertoo, että kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät (CBT-I-menetelmät) kuuluvatkin nykyisin julkisella sektorilla palveluvalikoimaan.

. Vauhti voi lisääntyä Jos univaje jatkuu pitkään, mahdollisten terveysvaikutteiden lista on pitkä.

Nukkumista pitkään tutkinut Partinen kertoo, että pitkittyessään univaje aiheuttaa monia ongelmia. Ensinnäkin se näkyy häiriönä energia-aineenvaihdunnassa.

– Ihmiselle alkaa kehittyä insuliiniresistenssiä eli sokerin sieto huonontuu. Tällainen löydös on löydettävissä jo 4–5 perättäisen univajeisen vuorokauden jälkeen.

Tämän lisäksi sisäelinten ympärillä olevan viskeraalisen rasvakudoksen määrä lisääntyy ja lisäksi tekee mieli syödä enemmän kuin tarvitsisi. Jos univaje jatkuu, se voikin alkaa näkyä keskivartalolla.

Partisen mukaan univaje voi aiheuttaa myös vauhdin lisääntymistä.

– Kun on nukkunut liian vähän, vähäunisuus voi johtaa siihen, että sen sijaan että rauhoittuisi, ihminen lisääkin vauhtia, Partinen sanoo.

Hänen mukaansa ihminen ei aina itse tunnista kärsivänsä univajeesta.

– Tällöin voi tehdä paljon töitä. Välillä lentää sammakoita suusta ja on vähän ärtyneempi, mutta omasta mielestä menee hyvin.

. Joskus pitkittyessään univajeesta voi muodostua unettomuutta tai uniapneaa.

Pitkäaikaisena univajeen on tutkittu olevan riskitekijä verenpainetaudille, sydän- ja aivoinfarktille. Univaje vähentää kuona-aineiden huuhtomista aivoista. Univaje vaikuttaa tutkimusten mukaan myös muistiin ja mieleen. Mahdollisten vaikutusten listalta löytyy myös vastustuskyvyn alenemista, lisääntynyttä infektioihin sairastumisen riskiä ja muistisairauksien riskin lisääntymistä. Partisen mukaan tutkimusten valossa näyttää myös siltä, että huonolaatuinen yöuni tai univaje voivat aiheuttaa mielialan laskua tai depressiota.

– Arviolta noin 10 prosenttia ei pysty nukkumaan enempää, vaikka haluaisi. Tällöin voi olla kyseessä pitkäkestoinen unettomuushäiriö, Partinen kertoo.

Jos ei saa nukuttua, vaikka haluaisi, neuvona on ottaa yhteyttä työterveyteen tai terveydenhuoltoon.

. Lapsen syntymä jännitti Sanna Martiskaisen uniongelmien virallinen syy ei ikinä selvinnyt. Kovasykkeisiä harrastuksia Martiskainen ei ole ottanut takaisin, mutta hän iloitsee siitä, että on voinut käydä hiihtämässä jo kolmena peräkkäisenä talvena.

Tätä nykyä 37-vuotias nainen voi hyvin. Unilääkettä hän on käyttänyt puolen vuoden aikana kerran. Ne ovat pääasiassa enää varakeinona. Martiskainen toivoo, että uniongelmat poistuvat jossain vaiheessa kokonaan.

– Jos ei, niin sen kanssa pitää vain elää.

Jännittävä paikka oli, kun Martiskaisen lapsi syntyi 1,5 vuotta sitten. Hän pelkäsi luisuvansa takaisin uniongelmiin. Oli vaihe, kun vauva heräsi syömään 13 kertaa yössä ja äiti oli todella väsynyt. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi.

– Lapsemme on maailman paras nukkumaan, Martiskainen sanoo ja nauraa.

Eroa aiempaan Martiskainen on huomannut, että hänen kykynsä sietää stressiä on matalampi kuin aiemmin.

– Olen oivaltanut on, että negatiivisen stressin lisäksi positiiviset asiat voivat kuormittaa.

Aiemmin hän purki työstressiä juoksemalla. Nyt jos opinnoissa ja töissä on hektistä, Martiskainen kieltäytyy lisäsuunnitelmista, vaikka ne olisivat mukavia, sillä hän tietää sen olevan viisasta.

Kirjaudu sisään

Univajeesta kärsinyt Sanna Martiskainen oli niin epätoivoinen, että toivoi jopa kätensä katkeavan – Asiantuntija kertoo, miten univajeen tunnistaa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje