”Vähän kuin liittovaltiossa” – Vanhat kuntarajat haittaavat lukion kehittämistä Seinäjoella, sanoo eläkkeelle siirtynyt sivistysjohtaja Heikki Vierula

Seinäjoen kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierula jäi eläkkeelle helmikuun lopussa. Taakse jäi kolme vuosikymmentä toimialajohtajana.
Seinäjoen kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierula jäi eläkkeelle helmikuun lopussa. Taakse jäi kolme vuosikymmentä toimialajohtajana.
Kuva: Jaakko Elenius
  • Markku Kulmala
Jaa artikkeli

Kun Heikki Vierulalta kysyy, mikä häntä huolestuttaa Seinäjoen opetustoimessa, vastaus tulee empimättä – lukio. Erityisopettaja Vierula johti lähes 30 vuotta toimialaa, johon kuuluvat nyt varhaiskasvatus, koulut, kulttuuri ja liikunta.

– Pääsy Seinäjoen lukioon alkaa olla todella vaikeaa. Edes kohtuulliset keskiarvot eivät enää riitä. Sille pitäisi tehdä jotakin, mutta se on poliittisesti arka kysymys.

Seinäjoen lukio tarvitsee lisää tilaa, koska sinne olisi tulijoita enemmän kuin nyt mahtuu. Tilanpuutteen takia keskiarvorajaa on pitänyt nostaa jo lähelle kahdeksaa.

– En tiedä, selvitäänkö ensi lukuvuodesta vielä niin, ettei tarvitse vuokrata lisätilaa. Olemme käyneet jo Framilla keskustelemassa lisätilasta.

Rakentaminen on yksi vaihtoehdoista, mutta se maksaisi. Toisaalta se helpottaisi tilojen käyttöä peruskoulun puolella.

Seinäjoen lukio Kirkkokadulla on käynyt niin ahtaaksi, että sissäänpääsyrajaa joudutaan hilaamaan koko ajan ylöspäin. Arkistokuva.
Seinäjoen lukio Kirkkokadulla on käynyt niin ahtaaksi, että sissäänpääsyrajaa joudutaan hilaamaan koko ajan ylöspäin. Arkistokuva.
Tomi Kosonen

Lukioasia liittyy kuntaliitoksiin, joista on jo toistakymmentä vuotta. Kuntarajat ovat kadonneet kartalta, mutta eivät vielä kaikkien mielestä.

Vierula uskoo, että lukiot keskittyvät ajan kanssa samoin kuin toisen asteen ammatillinen koulutus. Vain isot yksiköt pystyvät järjestämään kaiken vaadittavan opetuksen.

– Vaikka Nurmossakin on iso lukio, kokonaisuuden kannalta olisi järkevintä, että Seinäjoella olisi vain yksi 1200–1300 opiskelijan lukio. Se olisi opiskelijoiden etu ja pidemmän päälle myös taloudellisesti järkevää.

Hän miettii, miksi on ollut helpompaa hyväksyä ammattikoulujen keskittyminen. Kysymys on samanikäisistä nuorista.

– Suuri osa valtuutetuista ymmärtää perusteet, mutta jotkut ovat sitä mieltä, että tätä ei tapahdu ikinä tai sitten kuntaliitokset puretaan.

Vierula toivoo, että menneet voitaisiin jo hyväksyä ja jatkaa eteenpäin. Hän kuvaa tunnelmia toisinaan kuin elettäisiin liittovaltiossa.

– Tietysti ymmärrän, että jokainen ajaa oman alueensa etua. Mutta pitäisi olla jo kaikille selvää, ettei tämä ole vain neljän kunnan liitos, vaan tämä on yksi kunta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Talous pyörittää kaikkea

Sote-asioiden siirto hyvinvointialueille muuttaa kuntien arkea, koska talouden ennustettavuus paranee.

– Ne säästöt, joita on tehty kesken vuoden, ovat käytännössä johtuneet sote-menojen kasvusta. Eivätkä sielläkään oman toiminnan vaan ostopalvelujen käytöstä.

Sivistys on jo nyt suurin kaupungin omista toiminnoista. Työntekijöitä on 1800, kun vastaava luku on sotessa tuhannen paikkeilla.

– Kaupungin omaa toimintaa ovat sosiaalityö, lastensuojelu, vanhustyö ja terveyskeskus, mutta enemmän rahaa vievät erikoissairaanhoito ja muut ostopalvelut.

Seinäjoen ympärillä on sen verran isoja kuntia, että kaikki pystyvät hoitamaan perusopetuksensa itse.
Heikki Vierula

Vierula uskoo, että yhteistyö perusopetuksessa lisääntyy ainakin pienten kuntien kesken. Sitä ei pidä ottaa tappiona.

– Seinäjoen ympärillä on sen verran isoja kuntia, että kaikki pystyvät hoitamaan perusopetuksensa itse. Mutta yhteistyö lisääntyy toisella asteella, koska oppivelvollisuutta on pidennetty. Erityisoppilaitahan meillä on ollut muista kunnista.

Häntä harmittaa luulo, että valtio maksaa kuntien peruskoulun ja lukion. Tosiasia on, että prosenttiluku on jo alle 30 ja vaihtelee kunnittain.

– Kaupungin varoillahan tämä pääosin pyörii. Kun aloitin, valtionosuus oli 57 prosentin luokkaa. Järjestelmä on niin monimutkainen, että sitä on vaikea selvittää.

Seinäjoen toimialajohtajat poseeraavat nyt jo kaupunkikuvasta kadonneen Kassatalon parvekkeella vuonna 1996: Heikki Vierula (vas.), Ilmari Ylä-Autio ja Markku Kujanpää. Arkistokuva.
Seinäjoen toimialajohtajat poseeraavat nyt jo kaupunkikuvasta kadonneen Kassatalon parvekkeella vuonna 1996: Heikki Vierula (vas.), Ilmari Ylä-Autio ja Markku Kujanpää. Arkistokuva.
Harri Toivola

Seinäjoella taloutta tasapainotetaan koko ajan. Vierulallakin suurin osa vuodesta on mennyt yleensä talousarvion tai sen muutosten laatimiseen.

– Olen ottanut sen linjan, että takkuan itse talouden kanssa ja muut ovat saaneet tehdä muita töitä.

Vierulan mielestä kuntien taloudenpito on ylipäätään liian lyhytnäköistä.

– Yritetään aina saada se yksi vuosi kuntoon, ja taloussuunnitelma tehdään toiveella, että kyllä se siitä.

Hän pitää sivistyksen toimialan käyttömenoja enemmänkin investointina ihmisten hyvinvointiin. Tuloksia on vain vaikea nähdä kovin äkkiä.

– Itsellä pitää olla selkeä näkemys siitä, mihin suuntaan mennään.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ihmisten kanssa pitää puhua

Ulkopuolisen silmin opetusala on aina ollut se säästöpossu, josta saadaan puserrettua rahaa tiukkanakin aikana. Vierula myöntää tämän.

– Toimialan käyttömenot ovat 150 miljoona euroa ja työntekijöitä on 1800. Säästöjä kertyy, kun ei oteta esimerkiksi sijaisia kesäksi. Nämä ovat olleet ihan käytännön juttuja.

Varhaiskasvatuksesta tuli osa sivistyksen toimialaa vuonna 2011. Vasta koronavuonna sen henkilöstömenot olivat budjetoitua suuremmat.

– Normaalisti kesällä ja loma-aikoina ryhmiä on yhdistelty ja joitakin päiväkoteja pidetty kiinni. Siitä syntyy äkkiä isojakin säästöjä.

Vierula on pitänyt omaakin kirjanpitoa ja talousseurantaa. Hän pystyi yleensä jo helmikuussa ennustamaan, miten paljon rahaa loppuvuonna kuluu. Pieni haaste on ollut siinä, ettei koulujen ja päiväkotien toimintakausi mene yksiin talousarviovuoden kanssa.

– Vuonna 2020 sanoin jo marraskuussa, että ensi vuonna menee yli. Olen täyttänyt taulukkoja käsin, ja niitä on ollut helppo lukea. Jostakin syystä muistan lukuja paljon paremmin kuin ihmisten nimiä.

Sivistysjohtajan rooliin on kuulunut selvittää kaupunkilaisille, mitä päätösten takana on. Tämä kuva on Etelä-Seinäjoen lukion vanhempainillasta vuonna 2011. Arkistokuva.
Sivistysjohtajan rooliin on kuulunut selvittää kaupunkilaisille, mitä päätösten takana on. Tämä kuva on Etelä-Seinäjoen lukion vanhempainillasta vuonna 2011. Arkistokuva.
Heikki Hakanen

Ikävistä kyläkoulujen lakkautuksistakin on selvitty paremmin puhumalla ihmisten kanssa.

– Eivät asiat sillä ratkea, että tehdään hallintopäätöksiä. Kyllä ihmiset lopulta ymmärtävät, vaikka eivät asiasta tykkäisikään.

Muutokset alkoivat jo vuonna 1994, jolloin tuli uusi peruskoulun opetussuunnitelma. Pienessä koulussa ei ole sen jälkeen pystynyt välttämättä järjestämään kaikkea vaadittavaa opetusta.

– Aika monet opettajat ovat olleet samalla kannalla. Ja yleensä oppilaatkin ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat päässeet alkuun uudessa koulussa.

Hän sanoo, ettei pidä sähköpostijohtamisesta. Se on hyvä väline tiedottaa yleisesti, mutta organisaatiota ei voi johtaa vain lähettelemällä sähköpostilla toimeksiantoja.

– Siinä tulee väärinkäsityksiä. Sama on ihmisten kanssa muutenkin. Kun asiat alkavat mennä takkuun, se ratkeaa vain sillä, että ottaa puhelimen käteen. Siitä minä olen yrittänyt pitää itse kiinni.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Apu ei aina tule ulkopuolelta

Opettajien pitäisi saada keskittyä enemmän opettamiseen ja kasvattamiseen ja vähemmän lappujen täyttöön, Vierula sanoo. Lukiossa opetussuunnitelmat vaihtuvat ennen kuin edellisiä on saatu vietyä läpi.

– En ole itsekään aina ymmärtänyt, että opettajilla on muutakin tekemistä kuin vastata meikäläisten kyselyihin. Ihmisiä rasittaa eniten se, etteivät he saa keskittyä työhönsä.

Myös oppilaiden erityistarpeet ovat kasvaneet niiden 28,5 vuoden aikana, jotka hän on ollut hallinnossa. Hän ottaa esimerkiksi yksilöllisyyden korostamisen.

– Kun ihmisille ennen sanottiin, että näin tehdään kaikkien kohdalla, he ymmärsivät sen. Nyt kaikki eivät tahdo ymmärtää. Voin kuvitella, että se rasittaa opettajaa.

Jotkut vanhemmat ovat kriittisiä ja jopa uhkailevat, että asia viedään aviin tai hallinto-oikeuteen.

– Koulu on hankala paikka, koska kaikki ovat siinä asiantuntijoita. En ihmettele, että opettajat väsyvät.

Lapsilla, perheillä ja opettajilla on aina ollut ongelmia. Mutta Vierulan mielestä yhä enemmän odotetaan, että joku tulee ulkoa ratkaisemaan pulmat.

– Joskus tuntuu, että vaikka kuinka paljon resursseja laitetaan, aina tulee uusi tarve. Ehkä toimintatapoja pitäisi miettiä muutenkin.

Kuraattoreita lisätään, ja haluttaisiin lisätä psykologejakin, mutta heistä on valtava pula.

– Oma näkemykseni on, että koulun sisälle pitäisi saada enemmän tukea, eikä aina mennä ulkopuolelle. Pitäisi panostaa opinto-ohjaukseen, jossa asioita käydään läpi yksilöllisesti.

Heikki Vierulan varhaiseen opettajanuraan kuului myös lyhyehkö jakso koulukuraattorina. Arkistokuva.
Heikki Vierulan varhaiseen opettajanuraan kuului myös lyhyehkö jakso koulukuraattorina. Arkistokuva.

Entisenä erityisopettajana hän on kallellaan inkluusion eli kaikille yhteisen koulun suuntaan.

– Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen, mutta tutkimukset tukevat sitä, että lasten pitäisi pääosin kasvaa ja opiskella yhdessä. Kyllä erityisryhmiäkin tarvitaan, mutta se ei saisi olla pääsuunta.

Erimielisyyksiä tulee yleensä yksittäisten oppilaiden sijoituksesta. Varsinkin vanhemmat ovat usein sitä mieltä, että luokassa tarvitaan henkilökohtaisia avustajia.

– Jos avustajia on kovin paljon, voi olla epäselvää, kumpia siellä ohjataan, oppilaita vai avustajia. Joidenkin opettajien mielestä yli kolme avustajaa kymmenen oppilaan ryhmässä alkaa jo hankaloittaa ryhmädynamiikkaa.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Kunnan kokonaisuus ei saa vaarantua

Hyllyjä peratessaan Vierula löysi mapin ja paksun adressinipun, jolla vastustettiin musiikkiluokkien lopettamista.

– Ymmärrän sen yksittäisten ihmisten näkökulmasta. Mutta jos ajatellaan työtä toimialajohtajana, minä en voi ajatella vain sivistyspuolta. En voi katsoa myöskään yksittäisten koulujen tai luokkien tilannetta, vaan on pakko varmistaa, että kokonaisuus ei vaarannu. Se on jatkuvaa tasapainoilua.

– Ehkä joku on musiikkiluokista vieläkin eri mieltä. Olen sanonut lautakunnassa, että kyllä täällä eri mieltä saa olla, mutta sitten mennään sen mukaan, mitä on päätetty. En usko, että kaunoja on kovin paljon jäänyt.

Ylistaron kunnanjohtaja Juha Luukko sekä sivistysjohtaja Heikki Vierula ja kansliapäällikkö Raija Ranta matkalla kuntaliitoksiin liittyvään kokoukseen Nurmossa vuonna 2007. Arkistokuva.
Ylistaron kunnanjohtaja Juha Luukko sekä sivistysjohtaja Heikki Vierula ja kansliapäällikkö Raija Ranta matkalla kuntaliitoksiin liittyvään kokoukseen Nurmossa vuonna 2007. Arkistokuva.
Jenni Latva

Kulttuuri on Seinäjoella pääosin kunnossa, ja liikuntapaikoista tuleva palaute on valtaosin hyvää.

– Vaikka kouluremontit ja rakentamiset ovatkin venyneet, ja koko ajan ollaan vähän myöhässä, ne saadaan aina hoidettua.

Vuonna 1980 kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että rakennetaan uusi kirjasto tai laajennetaan nykyistä. Se toteutui heti vuonna 2012.

– Laskin, että olen ollut ainakin neljässä eri kirjaston suunnittelutoimikunnassa. Joku virkamies oli sitä mieltä, että eihän kirjaston tarvitse olla kuin varasto ja luukku, josta ihmiset saavat kirjansa. Mutta kun Apila sitten valmistui, hänkin tunnusti, että taisi olla väärässä.

Kaupungin pitää uskaltaa tunnustaa, ettei kaikkea voi eikä kannata tehdä itse.
Heikki Vierula

Kulttuurin ja liikunnan merkitys vetovoimatekijänä kasvaa, siitä Vierula on vakuuttunut.

– Kun tulin tähän 1990-luvulla, se oli pahaa lamaa juuri silloin, ja ne olivat vähän toisen luokan asioita. On sanottava, meillä on tosi hyviä ihmisiä töissä. Ja asukkaita kuunnellaan, eihän viisaus täällä kaupungintalolla ole.

Kaupungin pitää kuitenkin uskaltaa tunnustaa, ettei kaikkea voi eikä kannata tehdä itse.

Petri Pihlajaniemen kanssa kaupunki mietti, miten Kalevan navetasta saa kaupungin kannalta järkevän ja kuitenkin liiketaloudellisesti kannattavan. Malleja löytyy, kun niitä vain käy avoimesti läpi.

– Varsinkin liikunnassa tulee vastaan kysymys, kuinka pienelle ryhmälle kaupunki voi tehdä puitteita. Minä kannatan enemmän sellaisia kohteita, jotka liikuttavat massoja.

Elämysliikuntareitti on tästä erinomainen esimerkki. Kaupunki maksaa yhdistykselle sen ylläpidosta, eikä koko reittiä olisi ilman yhdistystä.

Esteetön elämysliikuntareitti on syntynyt Seinäjoelle pitkälti vapeaaehtoisten työn varassa. Arkistokuva,
Esteetön elämysliikuntareitti on syntynyt Seinäjoelle pitkälti vapeaaehtoisten työn varassa. Arkistokuva,
Tomi Kosonen

Tangomarkkinat herättää tunteita laidasta laitaan. Nykyään se sijoittuukin ehkä enemmän elinvoiman kuin kulttuurin alalle. Viranhaltijankaan ei ole helppoa sanoa, kuinka paljon julkista tukea se oikeastaan tarvitsee.

– Karkeasti sanoen suuressa osassa näistä tapahtumista on kyse enemmän muusta kuin kulttuurista. Kyllä se aika paljon bisneksen ympärillä pyörii. Mutta kaikki nämä tukemiset ovat viime kädessä poliittisia päätöksiä.

Erityisopettajasta johtajaksi

Vierula oli Kivistön yläasteella erityisopettajana, kun opetuspäällikön työ silloisessa koulutoimistossa yllättäen vapautui. Hän tuli sijaiseksi syksyllä 1993, ja vuoden päästä hänet valittiin opetustoimenjohtajaksi, kun koulutoimenjohtajan ja opetuspäällikön tehtävät yhdistettiin.

– Syksystä 1995 olen hoitanut eri nimikkeillä toimialajohtajan virkaa, ja siihen tuli myöhemmin koko sivistyspuoli.

Hän jäi eläkkeelle sivistys- ja hyvinvointijohtajan virasta helmikuun lopussa. Vanhan johtoryhmän viimeinen mohikaani huomasi jo muutamassa viikossa, kuinka järkyttävässä kalenteririippuvuudessa oli elänyt.

– Kalenteria ei ole saanut edes kaikilta osin itse täyttää, ja se on kuitenkin määritellyt sen, mitä olen tehnyt. Mutta työ on ollut mielenkiintoista, ja onhan tässä pystynyt vaikuttamaan.

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje