"Välillä joutuu miettimään, minkä tavaran saisi myytyä, että saisi edes leipäpussin ja voipaketin ostettua" – Hintojen nousu sattuu eniten pienituloisiin

Vaasan Ristinummella jaettiin keskiviikkona 200 kassillista lahjoituksina saatua ruoka-apua. Ruuat tulivat ravintoloista, kouluista, myymälöistä ja tukkuliikkeistä.

– Se on melkein se mitä autoon mahtuu, tämä auto on ihan täynnä, sanoo Vaasan ruoka-avun työntekijä Leif Dahl .

Seurakuntayhtymän tilat Ristinummen seurakuntakeskuksessa, Nummen Olkkarissa, ovat koronatauon jälkeen jälleen auki.

Diakoni Erja Kahl-Huhtamäen mukaan diakoniaruokailulla on taas kysyntää, ja tämän viikon tiistaina siihen osallistui 25 ihmistä. Maanantaista keskiviikkoon tilat ovat auki puolenpäivän jälkeen ja tarjolla on Vaasan ruoka-avun tarjottavia: kahvia, leipää ja pullaa.

. Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniajohtaja Hanna Ehrnroothin mukaan Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniatyö on myöntänyt tämän vuoden tammi-helmikuussa avustuksia enemmän kuin tammi-helmikuussa vuotta aiemmin, ja samalla avustusten euromäärä on noussut 80 prosenttia.

Ehrnrooth pitää avustusten euromääräistä nousua merkittävänä. Yksittäisten asiakkaiden määrä kasvoi 280 asiakkaasta 290:een.

. Avustuksia voidaan myöntää esimerkiksi sairauden hoitoon liittyviin maksuihin, asumiseen liittyvien kustannusten tai sähkölaskun maksamiseen.

Ehrnroothin mielestä on selvää, että hintojen nousu näkyy avustussummissa.

Asiakkaiksi tulevat ovat usein ihmisiä, joille on ennestään kasaantunut toimeentulo-ongelmia: työttömyyttä ja sairauksia.

– Jos on tilanne, että hinnat nousevat, totta kai se vaikuttaa näiden ihmisten arkeen, sanoo Ehrnrooth.

Diakoniatyön taloudellinen avustaminen on kriisiluonteista ja tilapäistä, ja tukea myönnettäessä selvitetään lainsäädännön oikeuttamat toimeentulotuen etuudet ja korvaukset.

. Hintojen nousu näkyy arjessa Yli kaksi kolmasosaa Ilkka-Pohjalaisen verkkokyselyyn vastanneista koki joutuneensa tinkimään jostain hintojen nousun takia. Kyselyyn vastasi 204 vastaajaa.

Vastaajat kertoivat muun muassa leipovansa leivät itse pienentääkseen ruokalaskua, ja laskeneensa huonelämpötilaa säästääkseen lämmityskuluissa.

Jotkut kertoivat vähentäneensä isovanhempien ja sukulaisten luona vierailuja polttoaineen hinnan takia. Yksi vastaaja kertoi joutuvansa myymään tavaroitaan, jotta saisi ostettua voipaketin tai lapselle hansikkaat. Toinen vastaaja kirjoitti joutuneensa harkitsemaan kotinsa myymistä kalliiden lämmityskulujen takia.

Lisää poimintoja verkkokyselyn vastauksista löytyy jutun lopusta.

Asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan jo viime vuonna reilut kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Bensiinin hinnassa vuosimuutos oli 18 prosenttia. Alkuvuonna bensiinin hinta on jatkanut nousuaan. Myös dieselin hinta on noussut reippaasti.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnoissa on ollut jonkin verran nousua vuodesta 2018 asti. Näiden hinnat ovat siis nousseet vuosina 2018,2019,2020 ja 2021.

Kahvin hinnassa on ollut paljonkin vuosittaista heittelyä, mutta vuonna 2020 kahvi kallistui reilut neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja vuonna 2021 reilut 8 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

Tämän vuoden tammikuussa kahvin hinta lähti voimakkaaseen nousuun, ja kahvi kallistui edelliseen kuuhun verrattuna 27 prosenttia.

. Hinnankorotukset sattuvat eniten pienituloisiin Hinnankorotukset osuvat kotitalouksien kannalta merkittäviin kulutusmenoryhmiin, vahvistaa Anna-Riitta Lehtinen Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Kotitalouksien suurimpia kulutusmenoryhmiä ovat asuminen, ruoka ja liikkuminen. Hintojen korotukset kurittavat erityisesti pienituloisia kotitalouksia.

– Jo vuonna 2018 Tilastokeskus havaitsi, että pienituloisimman viidenneksen asumismenot (vuokra, lämmitys, vesimaksut) veivät yksistään 40 prosenttia kotitalouden kulutusmenoista, Lehtinen huomauttaa.

Yhteensä asumiseen ja ruokaan kuluu pienituloisilta yli puolet menoista.

Lehtisen mukaan ruoka on näistä se, josta yleensä tingitään ensimmäiseksi. Koska ruokaa hankitaan viikoittain, ostosreissulla tehdyt valinnat vaikuttavat kukkarossa välittömästi.

– Omissa kuluttajakeskusteluissamme on tämä todettu myös silloin, kun maksetaan lasten menoja (harrastukset) tai muita yllättäviä menoja, jolloin ’syödään kaurapuuroa’ ja saadaan säästettyä rahaa.

Perheissä aikuiset tinkivät lähinnä omista menoistaan, vaatteistaan, syömisistään ja harrastuksistaan.

. Jos ruoka yksipuolistuu kovin, sillä on vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Anna-Riitta Lehtinen, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus . Nyt on julkisuudessa puhuttu jopa ruokamenojen tuplaantumisesta, mikä hankaloittaa pientuloisen talouden tilannetta entisestään. Lehtinen mainitsee, että tilanne on hankala erityisesti lapsiperheissä, sillä aikuiset pystyvät ainakin jonkin verran tinkimään omasta ruuan kulutuksestaan. Tilanne on erilainen kasvavien lasten kanssa.

– Ruoanvalmistaminen kotona on edullisempaa ja siihen on jo korona-aikaan totuttu. Jos ruoka yksipuolistuu kovin, sillä on vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

Säästökohteeksi jää yleensä ruoka, sillä asumisessa ja liikkumisessa liikkumavaraa on vähemmän. Lehtisen mieleen nousevat lähinnä 1970-luvun öljykriisin aikaiset säästövinkit huonelämpötilan laskemisesta ja valaistuksen vähentämisestä.

Harva pystyy nopealla aikataululla muuttamaan tai vaihtamaan työpaikkaa. Joillakin liikkumisen tarvetta vähentää etätyö.

. "Vaikeita aikoja on edessä" Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi ei näe, että hintoihin olisi tulossa lähiaikoina helpotusta.

– Sähkön, öljyn, kaasun ja liikenteenkin kustannukset tulevat nousemaan edelleen.

Kalmi uskoo Ukrainan kriisin vaikuttavan todella merkittävästi myös ruuan hintaan.

Erityisesti ensimmäinen koronavuosi loi Kalmin mukaan kysyntään ja ostovoimaan patoutumista, mikä näkyikin viime vuonna talouskasvuna.

– Tänä vuonna kasvu voi jäädä lähelle nollaa, Kalmi arvioi.

Kalmin mukaan inflatorisia paineita on ollut jo ennen Ukrainan kriisiä. Inflaatio tarkoittaa kotitalouksille käytettävissä olevan rahan määrän pienenemistä.

Monissa kotitalouksissa keskitytään nyt välttämättömään kulutukseen. Säästäminen voi vähentää inflaatiopaineita.

– Vaikeita aikoja on edessä.

. Korona-aika ja nyt Ukrainan kriisi ja puolustusmäärärahojen kasvu tarkoittavat massiivista julkisen velkaantumisen kasvua.

– Se on aika väistämätöntä, muttei välttämättä ongelmatonta.

Verotuksen korotuspaineet voivat olla suuret. Myös korkojen nousu vaikuttaa koko ajan todennäköisemmältä, jolloin myös kotitalouksien velanhoitoon liittyvät kustannukset kasvavat.

Koronakriisi kohteli ihmisiä epätasa-arvoisesti: osa joutui kärsimään lomautuksista, osa taas saattoi saada jopa rahaa säästöön. Eniten kärsi niiden talous, jotka työskentelivät ihmisten kanssa esimerkiksi ravintola- ja tapahtuma-alalla. Nyt kärsimään voivat joutua Venäjän kauppaa käyvien yritysten työntekijät.

. Miten hintojen nousu on vaikuttanut arkeesi? Kerro omin sanoin! Ilkka-Pohjalaisen verkkokyselyn tuloksia:

– Ostan kaupasta vain pakolliset ja halpuutetut, jolloin en tue kotimaista tuotantoa kuten haluaisin. Lisäksi ei ole varaa mihinkään ylimääräiseen, säästöihin tai yllättäviin menoihin. Luottokortit ja tilit on tapissa.

– Kotimaiset tomaatit on niin kalliita etten osta enää. Kahvia vain tarjouksista. Leivon itse sämpylät, leivän ja pullan. Mitään en heitä pois vaan käytän kaiken loppuun. Kaurapuuron tähteet menee sämpylätaikinaan. Kuljen kävellen tai pyörällä.

– Laskujen jälkeen pitää todella tarkkaan katsoa, mitä pystyy enää kaupasta ostamaan. Enää ei ole rahaa baari-iltoihin, elokuviin, keilaukseen, ostoskeskuksissa "yllätysostoihin", kylpylöihin, ulkona syömiseen, huvipuistoihin. Nykyään vain töissä käyminen ja kotona oleminen.

– Olen vähentänyt ostamista. En osta mitään palveluita, en käy kahviloissa, ravintoloissa. En osallistu mihinkään keräykseen. Huoneiston lämpötilaa olen laskenut 20 asteesta 18 asteeseen. Käytän saman rahamäärän kuukaudessa, mutta ostan vähemmän.

– Aina ei ole varaa ostaa ruokaa, uusia vaatteita tai edes uusia kenkiä. Useimmiten pitää aina miettiä, mitä ruokaa tekee viikon aikana ja mitä ruokatarvikkeita ostaa. Pikkuhiljaa tulevaisuus näyttää mahdottomalta, että olen leipäjonossa odottamassa, jotta saisin viikon tai kahden tarvittavat.

– Kauhulla odotan tuleeko vastaan tilanne, että joutuu valitsemaan työ, ruoka vai lääkkeet…

– Ostan lihaa ja leipää alennuksesta pakastimeen. Kahvin olen vaihtanut halvempaan merkkiin tai ostan sitä mikä on alennuksessa. Juon kahvin sijaan useammin teetä. Bensan hinnan nousun vuoksi jätän treenejä väliin, ystäviä ja sukulaisia ei voi nähdä niin usein kuin ennen.

– Enää ei ajella vanhemmille/mummoloihin, vaikka matkaa +-20km/sivu. Palkat kun on huonot molemmilla vanhemmilla ja veroa menee monta sataa euroa, vaikka onkin vakituiset työpaikat täysillä tunneilla. Välillä on päiviä, kun joutuu miettiä minkä tavaran saisi nopeaa myytyä, että saisi edes leipäpussin ja voipaketin ostettua. Vai ostaako lapselle uudet hanskat rikkinäisten tilalle, vai tankkaako auton sillä viimeisellä kympillä. Ainiin, ei sillä kympillä enää paljon ajella edes diesel autolla.

– Polttoaineen, energian ja ruuan hintojen nousu on vaikuttanut eniten. Nykyisin ostan vain tarpeelliset ruoka-ainekset eli toisin sanoen kaikenlainen uuden kokeilu ja heräteostot ovat jääneet. Lisäksi karkit, jäätelöt, kahvi ovat jääneet kokonaan pois. Polttoaineen osalta lomareissu kotimaassa jätettiin tekemättä, muutenkin ajetaan vain pakolliset ajot eli työmatkat.

– Olemme joutuneet ruveta suunnittelemaan öljylämmitteisen kotimme myyntiä, koska rahat eivät enää riitä lämmityskustannuksiin. Todella ikävää, koska kotimme on meille rakas, emmekä missään nimessä haluaisi luopua siitä.

Mon, 5/23

Kirjaudu sisään

Mon, 5/23

"Välillä joutuu miettimään, minkä tavaran saisi myytyä, että saisi edes leipäpussin ja voipaketin ostettua" – Hintojen nousu sattuu eniten pienituloisiin

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin