Vaasan keskussairaalan heikoille rokotusluvuille monta selitystä – Edes THL ei saa tietoja entiseen tapaan

Pohjanmaan hyvinvointialueen tuoreen tilaston mukaan Vaasan keskussairaalan (VKS) hoitajista vain 46 prosenttia on ottanut influenssarokotteen influenssakaudella 2022–2023.

Lääkäreiden joukossa influenssarokotuksen ottaneiden osuus taas on huikeat 87 prosenttia.

. Lääkäreiden rokotuskattavuuden nousu on hyvä uutinen, sillä Vaasan keskussairaala nousi takavuosina otsikoihin hoitohenkilökunnan matalan influenssarokotuskattavuuden vuoksi.

Esimerkiksi rokotuskaudella 2017–2018 vain 65 prosenttia VKS:n lääkäreistä oli tilastojen mukaan ottanut influenssarokotteen, kun koko Suomessa hoitohenkilökunnan keskimääräinen rokotuskattavuus oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 83,7 prosenttia.

. Tartuntatautilaki nosti rokotusintoa THL:n asiantuntijan Dinah Arifullan mielestä Vaasan keskussairaalan hoitajien uusimmat rokotusluvut kuulostavat alhaisilta.

THL on vuodesta 2014 asti kerännyt akuuttisairaaloilta vuosittain erilaisia infektioiden torjuntaan liittyviä tietoja. Yksi oleellinen tieto on, kuinka suuri osuus sairaalan hoitohenkilökunnasta on ottanut influenssarokotteen. Tietoja käytetään myös kansainvälisissä vertailututkimuksissa.

. Dinah Arifullan mukaan influenssarokotuskattavuus oli hoitohenkilökunnan keskuudessa kansallisesti 60 prosentin luokkaa vielä vuonna 2014.

Vuonna 2017 tuli voimaan tartuntatautilaki. Sen 48 pykälä määrittelee, millaista suojaa voidaan edellyttää tietyissä toimipaikoissa sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työskenteleviltä.

Tartuntatautilain voimaantulosta asti hoitohenkilökunnan influenssarokotuksille on ollut lakiin perustuva suositus. Kaudella 2020–21 hoitohenkilökunnan rokotuskattavuus oli kansallisesti keskimäärin 86,8 prosenttia. Myös Vaasan keskussairaalassa influenssarokotuskattavuus nousi 2020–2021 hyvälle kansalliselle tasolle, kun hoitajistakin yli 70 prosentin tilastoitiin ottaneen rokotteen.

Sen jälkeen rokotusinto näyttää lopahtaneen.

. Vaikeuksia tietojen saamisessa Dinah Arifulla tuo esiin, että viime vuosina hoitohenkilökunnan influenssarokotteisiin liittyvien tietojen saaminen alueilta on muuttunut yleisesti aiempaa hankalammaksi.

Arifullan mukaan THL on pyytänyt alueilta selvityksiä, kun rokotusluvut ovat vaikuttaneet epäuskottavan matalilta.

– Alueiden on ollut hyvin haasteellista saada lukuja tietoonsa. Useilta alueilta on vastattu, että heillä ei ole pääsyä kaikkiin tietoihin. Heillä on ollut paitsi haasteita saada tiedot, myös välittää niitä eteenpäin, sanoo Arifulla.

– Esimerkiksi sairaanhoitopiirin juristi on ilmoittanut, että on sellaista sensitiivistä tietoa, ettei sitä voi tällaiseen kansalliseen tilastointiinkaan luovuttaa.

. Mielenkiintoista, jos kyseessä on kuitenkin kansainväliseen vertailuun tarkoitettu tilastotieto.

– Niin, siis Suomen lainsäädännössähän rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Se on terveystieto, ja terveystietoa ei tarvitse ilmoittaa työnantajalle. Ja työnantajilta me näitä tietoja kysymme.

Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana alueille on tullut erilaisia käytäntöjä, liittyen tietosuojaan ja tietoturvaan. Myös GDPR:llä eli EU:n tietosuoja-asetuksella on ollut vaikutusta.

– Voi olla, ettei organisaatiolla itselläänkään ole tietoa henkilökunnan rokotuskattavuudesta.

. Rokotuksia jää kirjaamatta Myös Tehyn terveyspoliittisen asiantuntijan Anne Lindgrenin mielestä Vaasan keskussairaalan hoitajien tuorein influenssarokotusluku kuulostaa ”todella alhaiselta”.

– Lähtökohtaisesti hoitajat ovat hyvin rokotusmyönteisiä, ja ottavat hyvin rokotteita. Siihen verrattuna tuo luku kuulostaa hyvin erikoiselta.

Voiko kyse olla tiedonkeruun ongelmista?

– Se on ihan totta, että henkilöstön rokotuksiin liittyy haasteita, erityisesti niiden kirjaamiseen ja tilastointiin.

Lindgren mainitsee yleisellä tasolla, että influenssarokotteita saatetaan hoitajien keskuudessa antaa ”kollegalta kollegalle”. Tietoja voi tällöin jäädä kirjaamatta.

– Voi esimerkiksi olla, että työkaveri ei halua, että rokottava kollega näkee omat terveystiedot. Rokottajalla olisi kuitenkin velvollisuus varmistua ennakolta, ettei rokottamiselle ole estettä.

. Kaikki eivät välttämättä ole käyneet ottamassa rokotetta työterveyshuollossa.

– Olemme suositelleet hyvin vahvasti, että sote-alan rokotteet otettaisiin työterveyshuollossa. Silloin kirjaamiseen ja tilastointiin liittyvät prosessit saadaan kuntoon.

Lindgren uskoo, että korona-aikana asiaan alettiin koronarokotteiden takia kiinnittää aiempaa paremmin huomiota.

Onko korona-ajan puheilla rokotuspakosta voinut olla vaikutusta asiaan (mataliin rokotuslukuihin)?

– En usko. Ainakaan Tehyn suuntaan tällaista ei ole näkynyt. Luotamme alalla kuitenkin tutkittuun tietoon perustuviin menetelmiin, mikä liittyy jo sote-alan ammattietiikkaan.

. Influenssan leviäminen riski hauraille potilaille Ilkka-Pohjalainen sai Pohjanmaan hyvinvointialueen hygieniahoitajalta Elina Välivainiolta vahvistuksen, että työterveyshuolto pitää kirjaa henkilökunnalle annetuista kausi-influenssarokotteista. Tiedustelimme myös johtajaylilääkäri Peter Niemiseltä , onko hänellä tiedossa syytä, miksi hoitajien influenssarokotusluvut ovat niin alhaiset. Nieminen vastasi alkuviikosta, ettei osaa kertoa syytä.

. Influenssa on tauti, jota voi levittää myös oireeton. Se on kuitenkin myös tauti, joka voi tietyille heikoille, sairaille tai ikääntyneille ihmisryhmille olla hyvinkin kohtalokas ja kuolemaan johtava. Dinah Arifulla . THL:n Dinah Arifulla muistuttaa, että THL ei kerää yksittäisten ihmisten terveystietoja vaan hakee tietoa infektioiden torjuntaa varten.

Ideana hoitohenkilökunnan korkeassa influenssarokotuskattavuudessa on se, että sillä suojellaan potilaita ja asiakkaita. Henkilökunnan influenssarokotus vähentää riskiä, että influenssa pääsisi leviämään potilaisiin heidän kauttaan.

– Influenssa on tauti, jota voi levittää myös oireeton. Se on kuitenkin myös tauti, joka voi tietyille heikoille, sairaille tai ikääntyneille ihmisryhmille olla hyvinkin kohtalokas ja kuolemaan johtava.

. Esimerkiksi kotihoidossa, pitkäaikaisessa osastohoidossa tai akuuttihoidossa on paljon potilaita, joilla on riskinä saada vakava tautimuoto.

Kuten sote-henkilöstöllä, myös tietyillä, vuosittain määriteltävillä riskiryhmillä on oikeus maksuttomaan influenssarokotukseen. Vaikka potilas itse olisi ottanut rokotteen, henkilökunnan rokotus tuo lisävarmistuksen tautia vastaan.

– Influenssaviruksen kulloinenkin kanta selviää kuluvan influenssakauden aikana. Rokote määritellään edellisen influenssakauden perusteella. Siksi rokotteen suojateho voi olla joissain tapauksissa matalampi, ja on parempi, että myös hoitajilla on suoja virusta vastaan.

Kirjaudu sisään

Vaasan keskussairaalan heikoille rokotusluvuille monta selitystä – Edes THL ei saa tietoja entiseen tapaan

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje