Viljanmaat myivät omakotitalonsa ja ottivat ison askeleen kohti yhteistä haavetta – "Onhan tämä tietynlaista hulluutta"

Mari ja Marko Viljanmaan tulevaan pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi myös navetta ja vuonna 1882 rakennettu aitta. Navetassa toimii tällä hetkellä puutyöpaja, jossa esimerkiksi vanhoja lattialankkuja pyritään käsittelemään ja käyttämään uudestaan. Aittaan olisi toiveena saada joskus kangaspuut.
Mari ja Marko Viljanmaan tulevaan pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi myös navetta ja vuonna 1882 rakennettu aitta. Navetassa toimii tällä hetkellä puutyöpaja, jossa esimerkiksi vanhoja lattialankkuja pyritään käsittelemään ja käyttämään uudestaan. Aittaan olisi toiveena saada joskus kangaspuut.
Kuva: Tomi Kosonen
Jaa artikkeli

24 vuotta naimisissa ollut pariskunta Mari ja Marko Viljanmaa myivät Ilmajoelta omakotitalonsa, muuttivat vuokralle Peräseinäjoen keskustaan ja ostivat 1920-luvulla rakennetun hirsitalon. Nyt edessä on yhteinen projekti, kun talosta on tarkoitus tehdä asumiskelpoinen.

– Nyt on töitä etsitty ja töitä on saatu, Marko kertoo.

Pariskunta etsi heille sopivaa taloa noin seitsemän vuoden ajan.

– Nyt kun lapset ovat tarpeeksi isoja ja asuvat omillaan, oli oikea aika aloittaa pitkäaikainen haave, Mari kertoo.

Talon avaimet luovutettiin helmikuussa ja heti seuraavana päivänä Viljanmaat olivat aloittelemassa ensimmäistä työvaihetta.

– Noin kymmentä taloa kävimme katsomassa ja oikea löytyi lopulta Facebookin kautta. Teimme julkaisun, jossa kerroimme itsestämme ja jaoimme sitä Seinäjoen lähikuntien sivuille. Yhteydenottoja vanhoista hirsitaloista alkoi tulla saman tien, Marko kertoo.

Etsinnässä kriteereinä olivat muun muassa talon sijainti kohtuullisen ajomatkan päässä töistä, ja rakennuksen piti olla ryhdikäs.

– Ensimmäisenä ei haluttu ruveta pitämään seiniä pystyssä, Mari naurahtaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

"Mielellään tehdään kahdestaan"

Talo ei suinkaan ole pariskunnan ensimmäinen yhteinen projekti.

– Purimme rintamamiestalon ja siitä puolikas pystytettiin meidän edellisen kotimme pihaan pihasaunaksi ja keittiöksi. Se oli iso projekti, mutta sen jälkeen jäi vähän kaipaamaan yhteistä tekemistä ja fyysistä työtä. Sellaista, että iltaisin on ihan väsynyt, Mari kertoo.

Huoneiden remontoinnista lähteneet projektit ovat ajan saatossa laajentuneet ja yhdessä tekemiseen on hiljalleen kasvettu.

– Kun ensimmäistä omakotitaloa ruuhkavuosina remontoitiin, huomasin, että me tehdään töitä aina eri puolella tupaa. Nyt ollaan hiljalleen päästy tähän, että voidaan tehdä yhdessä samaa työtä. Ei se itsestään selvää ole kuitenkaan ollut, Mari avaa.

– Onhan tämä remontointi tietynlaista hulluutta, mutta se on vastapainoa sille, kun molemmilla on todella teoreettinen työ, Marko lisää.

Matkan varrella Viljanmaat oppivat hurjan määrän uusia taitoja. Nyt työn alla on satoja kiloja painavien kivien siirtäminen pois talon lattiasta.
Matkan varrella Viljanmaat oppivat hurjan määrän uusia taitoja. Nyt työn alla on satoja kiloja painavien kivien siirtäminen pois talon lattiasta.
Tomi Kosonen

Nykyinen talo valmistuu fiiliksen tahdissa ja lepopäiviä otetaan aina tarvittaessa. Työ ei Markon mukaan ole mitenkään aikataulutettua.

– Myös lapsille on sanottu, että emme odota heitä tänne talkoomaan vaan tämä on meidän matka, hän täydentää.

Luvanvaraisiin sähkö- ja LVI-töihin sekä alahirsien vaihtoon on tulossa ammattitekijöitä, mutta muuten Viljanmaat ovat pärjänneet hyvin kahdestaan. Isompia yllätyksiä tai ongelmia ei ole ainakaan vielä tullut vastaan.

– Mielellään tehdään kahdestaan, Mari sanoo.

– Ja se sujuu, Marko lisää.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vanhan talon kokonaisvaltainen remontointi vaikuttaa olevan monien haave. Etelä-Pohjanmaalla autiotaloja on todella paljon. Niistä ei kuitenkaan malteta luopua siinä vaiheessa, kun ne ovat vielä pelastettavissa.

– Uskon, että maaseudulle olisi enemmän tulijoita, jos mahdollisuudet olisivat paremmat. Tämäkin on sen verran pieni maatila, että tällä ei maanviljelijä elä. Me voimme kuitenkin hyödyntää tiloja omiin tarkoituksiimme, Marko kertoo.

Taloille voi olla myös vaikeaa saada sopivaa myyntihintaa, sillä kukaan ei voi tunnearvosta maksaa. Tiloille on saatava tekninen kauppahinta, jossa on arvioitu kiinteistöjen oikea arvo, ei tunnetta.

Projektista täytyy välillä ottaa myös etäisyyttä. Jos päivän aikana alkaa pinna kiristämään, voi olla ruoan tai kotiinlähdön aika.
Projektista täytyy välillä ottaa myös etäisyyttä. Jos päivän aikana alkaa pinna kiristämään, voi olla ruoan tai kotiinlähdön aika.
Tomi Kosonen

Joka tapauksessa Viljanmaiden näkemyksen mukaan kysyntää vanhoista talosta on paljon enemmän kuin tarjontaa.

– Moni on tullut meille kertomaan, että haaveilevat samanlaisesta projektista, Mari kertoo.

– Lisäksi seuraamme taloprojektin Instagram-tilillä montaa käyttäjää, jolla on samanlainen remontti käynnissä. Sieltä saa sitten myös ideoita ja toisaalta vertaistukeakin, Marko lisää.

Pariskunta rohkaisee siihen, että elämäntilanteen salliessa uskallettaisiin lähteä toteuttamaan tämän kaltaisia haaveita.

– On hieno kehityssuunta, että näitä vanhoja taloja etsitään ja halutaan hyödyntää, Mari kertoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje