Virpi Palomäki oli parantunut jo kerran syövästä, mutta vuosien päästä tuli kipu, joka yltyi – moni syöpä pysyy aisoissa uusien lääkkeiden ansiosta

Vaasalainen Virpi Palomäki sairastaa parantumatonta syöpää, mutta hän ei anna sen määrittää elämäänsä. Syövän etenemistä jarruttaa kuukausittain annettava lääkehoito.

. Maija Myllymäki

Kun Virpi Palomäki oli 50-vuotias, häneltä löydettiin kaksi pientä kasvainta toisesta rinnasta sattumalöydöksenä seulontamammografiassa.

Kasvaimista otetut koepalat vahvistivat hänen sairastavan pahanlaatuista rintasyöpää.

– Ensimmäiset ajatukseni diagnoosista kuullessani olivat, selviänkö minä vai kuolenko minä. Muistan myös, että mietin, lähtevätkö hiukseni.

– Minulla todettiin rintasyöpä, mutta sen sijaan, että olisin murehtinut, poistetaanko rintani, murehdin, lähtevätkö hiukseni. Kun asiaa näin jälkikäteen muistelee, niin tuntuuhan se kummalliselta, kuinka ihmismieli toimii.

Palomäelle tehtiin rintaa säästävä leikkaus eli rinnan osapoisto, jossa poistettiin vain syöpäkudos. Leikkauksen jälkeen hän sai sädehoitoa ja solunsalpaajahoitoa.

Kun syövän toteamisesta oli kulunut aikaa vajaa vuosi, hänen kerrottiin parantuneen syövästä.

Sädehoidon ja solunsalpaajahoidon lopetuksen jälkeen Palomäki sai vielä hormonihoitoa viiden vuoden ajan. Lääkehoidon tavoitteena on ehkäistä rintasyövän uusiutumista.

Perinnöllisen alttiuden ja sairastetun rintasyövän takia Palomäki käy yhä vuosittain rintojen mammografia- ja ultraäänitutkimuksessa. Näin mahdollinen uusiutuva syöpä voidaan todeta ja hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

. Ajoittaiset vatsakivut pahenivat Kun rintasyövän toteamisesta oli kulunut aikaa seitsemän vuotta, Palomäki sairastui syöpään uudelleen.

Syövän toteamista edeltävinä vuosina hän oli kärsinyt ajoittain kovista vatsakivuista. Lopulta kipu yltyi niin suureksi, että hän hakeutui sairaalaan.

Sairaalassa lääkäri tunnusteli Palomäen vatsaa. Hän huomasi, että alavatsan oikean puolen painelu tuotti Palomäelle kipua.

– Lääkäri epäili, että kyseessä voisi olla esimerkiksi umpisuolen tulehdus tai suolessa oleva tukos. Leikkauksessa kivun syyksi paljastuivat ohutsuolessa olevat kasvaimet, joita kirurgi epäili rintasyövän etäpesäkkeiksi.

Patologin tekemissä tarkemmissa tutkimuksissa Palomäen todettiinkin sairastavan harvinaista NET-syöpää.

Neuroendokriiniset kasvaimet saavat alkunsa hormoneja tuottavista soluista ja voivat ilmaantua mihin tahansa elimeen. Tyypillisimmin niitä esiintyy ruoansulatuskanavan eri osissa.

NET-syöpä on yleensä hitaasti etenevä: potilaat voivat kärsiä oireista useita vuosia ennen diagnoosia.

– Syöpädiagnoosi ei järkyttänyt minua enää samalla tapaa kuin ensimmäisellä kerralla. Olin aiemmin jo kohdannut pahimman pelkoni, enkä siksi enää pelännyt syöpää tai kuolemaa.

– Kun syövän tyyppi selvisi, se herätti jo mielenkiintoakin, sillä kyseinen syöpä on ollut myös omalla äidilläni.

. Syöpää voi olla muuallakin elimistössä Ohutsuolessa olleet paikalliset kasvaimet poistettiin leikkauksessa, jonka jälkeen Palomäelle tehtiin PET-kuvaus syövän levinneisyyden selvittämiseksi. Tutkimuksessa havaittiin vähäistä syöpäkasvustoa yhdessä imusolmukkeessa.

– Koska syöpä oli levinnyt, sitä ei voida enää parantaa. Lisäksi on mahdollista, että syöpää on myös muualla elimistössä, mutta sitä ei pystytä vielä tutkimuksilla havaitsemaan.

. Syövän leviämistä pyritään estämään ja hidastamaan lääkehoidolla. Lääkepistoksen Palomäki saa neljän viikon välein. Lisäksi hän käy puolen vuoden välein tietokonetomografiassa ja verikokeissa, joiden avulla taudin tilaa seurataan.

Syövän toteamisesta on kulunut aikaa nyt vajaat neljä vuotta.

– Tällä hetkellä tilanne on se, että syöpä ei ole levinnyt. Viimeisessä kontrollissa lääkäri totesi, että lääkehoidon ansiosta imusolmukkeessa oleva syöpä on jopa vähän pienentynyt, Palomäki iloitsee.

. Syövästä paranee yhä useampi Syövällä tarkoitetaan joukkoa sairauksia, joissa vaurioituneet solut muuttuvat pahanlaatuisiksi ja alkavat lisääntyä kehossa. Syöpä on yleinen sairaus, johon joka kolmas suomalainen sairastuu jossain vaiheessa elämää.

Kehittyneiden syöpähoitojen ansiosta kuitenkin yhä useampi, jopa kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta paranee. Syöpärekisterin mukaan viimeisten 10 vuoden aikana syöpäkuolleisuus on laskenut 9 prosentilla ja viimeisten 20 vuoden aikana 16 prosentilla.

Vaikka syöpää ei voida aina parantaa pysyvästi, kehittyneiden syöpähoitojen ansiosta myös parantumatonta syöpää sairastavien eliniän ennuste on parantunut.

Syövästä parantumisen epäsuorana mittarina käytetään viiden vuoden suhteellista elossaololukua. Se on arvio elossa olevien potilaiden osuudesta viiden vuoden jälkeen syövän toteamisesta, jos syöpä olisi ainoa potilaiden kuolleisuuteen vaikuttava tekijä.

Suomen Syöpärekisterin mukaan viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli vuosina 2018–2020 seuratuilla miespotilailla 69 prosenttia ja naispotilailla 71 prosenttia.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana syöpään sairastuneiden keskimääräinen viiden vuoden elossaololuku on parantunut noin viidellä prosenttiyksiköllä.

. Lääkehoidolla lisää elinaikaa Syöpälääkäri Sirkku Jyrkkiön mukaan viime vuosikymmenten aikana kehitystä syövän hoidossa on tapahtunut erityisesti lääkkeiden saralla.

– Vielä 10–20 vuotta sitten syöpälääkkeet olivat perinteisiä solunsalpaajia eli sytostaatteja. Tänä päivänä syövän hoidossa on käytössä huomattavasti aiempaa enemmän eri mekanismeilla toimivia lääkeaineita, mikä on tuonut syövän hoitoon uusia mahdollisuuksia.

– Lääkehoidolla on onnistuttu parantamaan myös syövän ennustetta. Esimerkiksi leikkauksen jälkeen potilaalle annettavan lääkehoidon tiedetään lisäävän paranevien potilaiden osuutta jopa 5–10 prosentilla, Jyrkkiö kertoo.

Suurimmassa osassa syöpiä kirurgia on yhä keskeisin syöpää parantava hoitomuoto. Säde- ja lääkehoito on leikkaushoitoa täydentävä hoitomuoto. Sädehoidolla estetään taudin paikallista uusiutumista, lääkehoidolla taudin leviämistä.

– Syövän paranemismahdollisuuteen vaikuttaa aina myös syövän tyyppi ja sen levinneisyys. Levinnyttä syöpää sairastavilla paranemisennuste on huonompi, sillä syöpää onnistutaan harvoin parantamaan hoidoilla kokonaan.

. Vaikka syöpää ei pystytä aina parantamaan, sen leviämistä voidaan uusien hoitojen avulla hidastaa tai estää – joskus jopa vuosikausiksi.

– Lääkehoidon avulla parantumatonta syöpää sairastava voi elää sairaudesta huolimatta parhaimmillaan jopa useita vuosia hyvää ja laadukasta elämää. On myös mahdollista, että levinnyttä syöpää sairastava kuolee lopulta johonkin muuhun sairauteen kuin syöpään, Jyrkkiö sanoo.

. Osa syövistä yhä vaikea hoitaa Yksi esimerkki uudesta hoidosta on immunologinen lääkehoito, jossa lääkkeen mekanismi perustuu potilaan oman puolustusjärjestelmän aktivoimiseen. Silloin elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää syöpäsoluja vastaan.

Immunologisista hoidoista on saatu hyötyä erityisesti ihosyövän eli melanooman hoidossa.

– Esimerkiksi pienellä osalla aggressiivista ja levinnyttä melanoomaa sairastavista potilaista lääkehoito on pysäyttänyt taudin leviämisen kokonaan. Emme kuitenkaan vielä tiedä, aktivoituuko tauti jossain vaiheessa vuosien kuluttua uudestaan. Tulokset ovat kuitenkin lupaavia, Jyrkkiö kertoo.

Keskimäärin lääkkeistä saatu elinaikahyöty vaihtelee hänen mukaansa kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen.

Jyrkkiö muistuttaa, että on yhä useita vaikeasti hoidettavia syöpiä, kuten haima-, maksa- ja mahasyöpä, joiden kohdalla vain osa potilaista hyötyy lääkehoidosta.

– Lääkehoidon vasteet ovat usein huonoennusteisissa ja nopeasti etenevissä syövissä lyhyitä tai niitä ei saada ollenkaan. Elinaikahyöty on parhaimmillaan vain muutamia kuukausia.

Eniten levinnyttä syöpää sairastavien elinaikaennuste on parantunut lymfoomassa ja leukemiassa sekä rinta-, eturauhas-, melanooma-, keuhko-, munuais-, paksusuoli- ja peräsuolisyövissä.

Jyrkkiö sanoo, että myös erot lääkehoidon vasteessa voivat olla potilaiden välillä isot.

– Samaa syöpää sairastavista potilaista toinen voi elää lääkehoidon avulla useita vuosia, kun taas toinen vain muutaman kuukauden ajan. Jokaisen syöpää sairastavan polku on aina myös yksilöllinen.

. Täyttä elämää syövästä huolimatta Parantumatonta syöpää sairastava Palomäki elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Syöpä on heikentänyt jonkin verran jaksamista, minkä takia hän on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Iloa ja sisältöä päiviin tuovat rakkaat harrastukset: avantouinti, lukeminen, jooga ja luonnossa liikkuminen. Elämään löytyi myös rakkaus syöpädiagnoosista huolimatta.

– Tällä hetkellä ajattelen, että minulla on ihan pieni syöpähiukkanen elimistössä, mutta olen muuten terve. Voin elää niin hyvää elämää kuin pystyn. Hyviä asioita tapahtuu, kun niiden antaa tapahtua.

– Voin sanoa, että olen nyt todella onnellinen. En usko, että voisin olla onnellisempi, vaikka minulla ei syöpää olisikaan.

Palomäki tekee itselleen säännöllisesti energiahoitoja, käy akupunktiossa ja syö monipuolisesti eri vitamiineja ja hivenaineita. Hän uskoo, että ne ovat yksi syy siihen, miksi hänen vointinsa on tällä hetkellä niin hyvä.

– Vaikka sairastan parantumatonta sairautta, elän sillä ajatuksella, että paranen.

Palomäki kokee, että krooninen syöpä ei ole sairautena sen kummempi kuin muutkaan pitkäaikaissairaudet.

– Vaikka syöpä voi johtaa kuolemaan jossain vaiheessa, niin yhtä lailla ihminen voi kuolla johonkin muuhun sairauteen. Tosiasia on, että jokainen meistä kuolee joskus. Totta kai ne synkätkin ajatukset on käytävä läpi, kun syöpädiagnoosin saa, mutta sen jälkeen kannattaa alkaa elää täyttä elämää.

. Tupakointi suurin syöpää aiheuttava tekijä Viime vuosikymmenten aikana syöpäsairaus on muuttunut kroonisemmaksi ja kuolemanuhkaa on saatu vähennettyä. Syynä tähän ovat syöpälääkäri Sirkku Jyrkkiön mukaan paitsi kehittyneemmät hoidot ja syöpäseulonnat, myös olosuhteiden muutokset.

– Esimerkiksi vielä muutamia vuosikymmeniä sitten huonoennusteinen mahasyöpä oli huomattavasti yleisempi kuin tänä päivänä. Sen jälkeen, kun jääkaapit tulivat kotitalouksiin ja helikobakteeri-infektioita alettiin hoitaa, mahasyövän esiintyvyys ja syöpäkuolleisuus ovat merkittävästi laskeneet.

Suomessa 1990-luvulla aloitetut rintasyövän ja kohdunkaulan syövän seulonnat ovat myös laskeneet syöpäkuolleisuutta. Suomen Syöpärekisterin mukaan seulontojen avulla on saatu vähennettyä kohdunkaulan syövän aiheuttamaa kuolleisuutta 80 prosenttia ja rintasyöpäkuolleisuutta 20–25 prosenttia.

Viime vuonna käynnistyi myös valtakunnallinen suolistosyövän seulonta, joka koskee tällä hetkellä 60–70-vuotiaita. Seulontaohjelmaa laajennetaan vähitellen 56–74-vuotiaisiin.

– Suomessa esiintyy rinta- ja eturauhassyövän lisäksi kaikkein eniten paksu- ja peräsuolisyöpää. Suolistosyövän seulontojen odotetaankin vähentävän tulevaisuudessa syöpäkuolleisuutta entisestään, Jyrkkiö sanoo.

. Jopa joka kolmas syöpäkuolema liittyy tupakointiin Syöpään sairastumisen riskiä voi Jyrkkiön mukaan pienentää myös itse kiinnittämällä huomiota terveellisiin elämäntapoihin. Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, painonhallinta sekä turhan säteilyaltistuksen ja auringonoton välttäminen vähentävät kaikki syövän riskiä.

– Kaikkein merkittävin tekijä syöpäriskin vähentämiseksi on kuitenkin tupakoimattomuus. On arvioitu, että jopa joka kolmas syöpäkuolema liittyy tupakointiin. Toiseksi eniten syöpäriskiä lisää alkoholin käyttö.

. Jyrkkiön mukaan tupakoivan mutta muuten terveellisiä elämäntapoja noudattavan syöpäriski on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi savuttoman mutta vähän liikkuvan ja epäterveellistä ruokavaliota noudattavan.

– Jos verrataan esimerkiksi terveellisen ruokavalion ja tupakoinnin merkitystä syöpäriskin pienentämisessä, terveellisen ruokavalion merkitys on minimaalinen tupakoimattomuuteen nähden.

Jyrkkiö kertoo, että tupakoinnin on todettu tutkitusti lisäävän riskiä sairastua moniin eri syöpiin, kuten virtsarakko-, keuhko-, ja munuaissyöpään sekä ruoansulatuskanavan yläosan syöpiin. Jopa 90 prosenttia keuhkosyövistä ja 80 prosenttia kurkunpään syövistä johtuu tupakoinnista.

– Tupakoivien syöpäsairaus on myös usein luonteeltaan aggressiivisempi kuin tupakoimattomien. Joidenkin syöpien kohdalla tupakoivilla syöpä on usein diagnoosihetkellä levinnyt laajemmalle kuin tupakoimattomilla.

Jyrkkiö sanoo, että tupakoinnin lopettaminen paitsi vähentää syövän puhkeamisen riskiä, myös parantaa sen ennustetta. Tupakoivien potilaiden syövän hoitotulokset ovat tutkitusti huonompia kuin tupakoimattomien.

– Jo se, että potilas lopettaa tupakoinnin syövän hoidon aloituksessa, parantaa ennustetta enemmän kuin monet syövän hoitoon annetut lääkkeet. Tämä kuvastaa hyvin sitä, kuinka merkittävä yhteys syövän ja tupakoinnin välillä on.

Kirjaudu sisään

Virpi Palomäki oli parantunut jo kerran syövästä, mutta vuosien päästä tuli kipu, joka yltyi – moni syöpä pysyy aisoissa uusien lääkkeiden ansiosta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje