Voiko aivastus pankkiautomaattijonossa aiheuttaa koronan – Näin infektiolääkäri vastaa

Laihialainen Antti Laukkonen asioi vaimonsa kanssa pankkiautomaatilla lokakuun lopussa. Heidän edellään ollut rahannostaja oli pärskähtänyt Laukkosen mukaan mojovan "A-luokan aivastuksen", josta lensi pisaroita Laukkosten päälle. Pariskunta säikähti ja mieleen nousi heti pelko mahdollisesta koronatartunnasta.

Muutaman päivän päästä koronatestiin ilmestyikin kaksi viivaa. Antti Laukkonen toteaa suhtautuneensa koronavirukseen vakavasti pandemian alusta alkaen.

– Ihan iänkin tähden, olen jo kahdeksankymppinen, hän kertoo.

Laukkoset ovat ottaneet koronan huomioon arjessaan esimerkiksi ajoittamalla kaupassakäynnit rauhalliseen aikaan ja käyttämällä maskeja. Siksi satunnaisen sivullisen suojaamaton pärskähdys ja sairastuminen pian sen jälkeen jäi kalvamaan mieltä paljon.

. Lyhytkin hetki voi riittää tartuntaan Kysyimme koronaviruksen tartuntatavoista Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Elina Kärnältä . Kärnä toteaa koronan leviävän tällä hetkellä väestössä niin laajasti, että yleensä on mahdotonta sanoa, mistä tartunta on tullut.

– Tartuntojen jäljitettävyys on kadonnut, tartuntareittiä ei yleensä pystytä löytämään. Nykyvariantti kyllä tarttuu niin nopeasti, että lyhytkin hetki voi riittää tartuntaan, hän toteaa.

Koronaviruksen pääasiallinen tartuntareitti on Kärnän mukaan pisaratartunta. Korona voi tarttua esimerkiksi silloin kun ihminen yskii, puhuu, aivastaa, laulaa tai huutaa. Silloin ilmaan voi levitä pisaroita, joiden kautta virus tarttuu.

– Oikea yskimis- ja niistämishygienia vähentää tartuntoja. Aivastaessa tai yskiessä tulee peittää hengitystiet hihalla tai nenäliinalla, muistuttaa Kärnä.

Virus voi tarttua myös ilman välityksellä. Tällöin puhutaan ilmavälitteisestä aerosolitartunnasta.

– Ilman välityksellä tulleita tartuntoja on havaittu pandemian aikana esimerkiksi sellaisissa sisätiloissa, joiden ilmanvaihto on puutteellinen.

Sen sijaan sisätiloissa, joiden ilmanvaihto on hyvä, tartuntoja on ollut vähän. Esimerkiksi lentokoneista on tullut niukasti tartuntoja.

. Pinnat eivät pysy tartuttavina pitkään Yksi koronan tartuntatavoista on kosketus.

– Kosketuksen kautta virus voi tarttua pinnoilta, joissa on sairastuneen hengitystie-eritteitä, Kärnä avaa tartuntamekanismia.

Toisin kuin pandemian alussa uskottiin, pinnat eivät pysy tartuttavina kovinkaan pitkään.

– Herkillä laboratoriomenetelmillä havaittiin, että virus voi pysyä pinnoilla muutamasta tunnista jopa kolmeen päivään. Laboratorio-oloista ei kuitenkaan voi vetää suoria päätelmiä arkielämään. Kokemukset ovat näyttäneet, ettei pintojen osuus viruksen levittäjänä ole suuri.

Tartunta voi tulla niin sisä- kuin ulkotiloissakin, mutta sisätiloissa tartunnan riski on suurempi.

. Sairaalassa ei kätellä Pitkään pannassa ollut kättely on jossain määrin tehnyt paluun. Onko käden ojentaminen fiksua nyt kun virus jyllää yhä voimakkaasti väestössä?

Elina Kärnä toteaa kättelyn voivan olla tartuntareitti paitsi koronalle, myös muille tartuntataudeille. Esimerkiksi norovirus tarttuu herkästi koskettamalla.

Sairaalamaailmassa ja muissa terveydenhuollon pisteissä kättelystä onkin laajalti luovuttu, eikä Kärnä usko sen sinne palaavankaan.

Tieto koronan tartuttavuusajasta on sekin muuttunut pandemian kuluessa.

Alkuaikoina THL:n eristysohjeisiin kirjattiin 14 päivän karanteeniaika. Kahden viikon karanteeni on sittemmin kutistunut viiteen päivään.

– Henkilö on tartuttavimmillaan juuri ennen oireiden alkua ja heti oireiden alun jälkeen. Kaikkein tartuttavin aika on päivä ennen oireiden alkua ja yksi päivä oireiden alkamisen jälkeen, Kärnä linjaa.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Voiko aivastus pankkiautomaattijonossa aiheuttaa koronan – Näin infektiolääkäri vastaa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Voiko aivastus pankkiautomaattijonossa aiheuttaa koronan – Näin infektiolääkäri vastaa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje