"Yhtä sirkusta" – Koululaisten pitkien lomien sovittaminen vanhempien työarkeen voi olla vaikeaa

Koululaiset viettävät parhaillaan ansaittua joululomaansa, mutta samalla lasten loma aiheuttaa useissa perheissä pulmia vanhempien ollessa töissä. Pahimmassa tapauksessa lapset joutuvat viettämään yksin koko pitkän lomansa.

Kauhajokelainen 8- ja 15-vuotiaiden lasten jutussa nimettömänä pysyttelevä yksinhuoltajaäiti kertoo lomajärjestelyjen olevan "yhtä sirkusta". Hän käy töissä lähes 70 kilometrin päässä Seinäjoella, mutta pyrkii tekemään etätöitä lasten lomien aikaan niin paljon kuin työnantaja sallii.

. – Kuopus ei pärjää vielä yksin kotona. Joululoman aikaan teen osan ajasta etätöitä ja työmatkojeni aikana teini-ikäinen sisarus on seurana 8-vuotiaalle. Osan päivistä olen lomalla ja muutamana päivänä hoidamme ystäväni kanssa vuorotellen toistemme lapsia, äiti kertoo.

Etäpäivinä kurinpito ja peliaikojen rajoittaminen syö keskittymistä.

– Etäpäivinä on huono omatunto niin lasten kuin työpaikan suuntaan, kun kumpaankaan ei pysty kunnolla keskittyä. Emme asu keskustassa, joten kavereistakaan ei ole seuraa lapselle.

Koulusta lomien kynnyksellä tulevat Wilma-viestit äiti kokee painostaviksi.

– Niissä kirjoitellaan, miten lasten kannattaa lomalla lukea, luistella ja harrastaa. Opettajilta tuntuu unohtuvan, että useimmat vanhemmat ovat koko lasten loman ajan töissä. Vahdi siinä sitten, että lapsi tekee muutakin kuin pelaa.

. Enemmän tukea yhteiskunnalta Kesäisin äiti tekee kesäkuun etätöitä, heinäkuun on lomalla ja elokuussa alakoululainen viettää aikaa muualla asuvan isänsä kanssa.

– Kesäkuulle yritän keksiä lapselle tekemistä, kuten uimakoulua ja kesäkerhoja. Minulla niihin on onneksi varaa, mutta kaikilla ei varmasti ole.

Kerhoissakin ongelmana on kyyti, sillä kerhot kestävät muutaman tunnin ja kesken työpäivän on hankala kuljettaa.

– Sitä sitten istutaan läppärin kanssa uimahallin kahviossa etätöissä, että lapselle on saatu järkevää tekemistä.

Äiti toivoisi enemmän kerhoja, joissa lapsi voisi olla koko vanhemman työpäivän ajan.

– Isovanhemmat ovat vielä työelämässä, joten heiltäkään en apua saa. Joustoa pitää olla, jos pienillä paikkakunnilla halutaan väkeä pitää.

Äiti on tyytyväinen joustavaan työnantajaansa, jonka ansiosta osittainen etätyö ja liukuva työaika on mahdollista.

– Ei tulisi mieleenkään vaihtaa nyt työpaikkaa, kun olen näin joustavan työnantajan saanut.

Perhe on muuttamassa Seinäjoelle.

– Siellä toivottavasti arkemme toimii paremmin, kun työmatkat jäävät pois.

. Lomat tasoittavat urakkatyötä Suurimmassa osassa pohjalaiskuntia joululoma kestää tänä vuonna kaksi ja puoli viikkoa, mikä saattaa osalle perheistä olla pitkä aika.

Koululaisten lomapäivien määrään vaikuttaa perusopetuslaki. Siinä määritellään, että oppilailla tulee olla 190 työpäivää lukuvuodessa. Koulu voi alkaa aikaisintaan 1. elokuuta ja päättyy toukokuun viimeisen viikon lauantaina.

– Se, milloin vaikkapa joululoma tai syysloma alkaa ja kuinka pitkä se on, on kuntapäättäjien käsissä. Kunhan määrätyt työpäivät tulevat täyteen, selvittää OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen .

. Hän korostaa, että lomien aikaisen lastenhoidon järjestäminen on perheiden ja yhteiskunnan, ei koulun tehtävä.

– Koululla on ihan muu tarkoitus, se ei ole mikään päivähoitopaikka.

. OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroosin mukaan koulujen työ- ja lomapäivien määrään vaikuttaa myös opettajien työaika. Opettajat ovat työaika- ja vuosilomalain ulkopuolella, mihin opettajien omanlainen lomajärjestely, työn keskeytys, perustuu.

– Opetus on käytännössä urakkaluontoista, jossa palkka määräytyy opetustuntien mukaan. Opetustuntien päälle tulevaa muuta työtä ei ole määritelty, eli ekstratyöstä ei makseta. Lähtökohtaisesti lomilla siis tasoitetaan urakkatyötä. Opettajan loma ei myöskään siirry, jos hän sairastuu keskeytyksen, eli loman aikana.

Kirjaudu sisään

"Yhtä sirkusta" – Koululaisten pitkien lomien sovittaminen vanhempien työarkeen voi olla vaikeaa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje