Yksi liikuntaresepti ei sovi kaikille – Tunnistatko itsesi Susanne Valkeakarin ja Petteri Korkalan kehittämistä liikuntatyypeistä?

Vuoden alussa moni vannoo aloittavansa liikunnan. Mutta miten saada liikkuminen pysyväksi osaksi omaa elämää, ja miksi se on monelle niin vaikeaa?

Tätä ovat miettineet entinen ammattijalkapalloilija Petteri Korkala ja hyvinvointivalmentaja Susanne Valkeakari . Hyvinvointivalmentajina toimivan pariskunnan mukaan on täysin epärealistista olettaa, että kaikki ihmiset motivoituisivat liikunnasta samalla reseptillä.

. Valkeakarin mukaan on olemassa monia syitä, miksi liikunnan aloittaminen tyssää alkuinnostuksen jälkeen. Hän nostaa esiin niistä yhden.

Valkeakari ja Korkala ovat huomanneet, että ihmiset lähtevät usein liikkumaan toisten neuvojen tai lehtiartikkeleiden ohjeiden mukaan. Samat ohjeet eivät kuitenkaan sovi kaikille.

– Se on suoraan sanottua epäreilua, sillä aina ihmisellä ei ole onnistuneita liikuntakokemuksia taustalla. Tällöin hän lähtee tekemään niin kuin muut neuvovat ja se voi olla täysin vastoin sitä tapaa, mikä itseä motivoisi, Valkeakari summaa.

. Korkalan mielestä ohjeet korostavat usein tarkkaa suunnitelmaa tai suorituksen mittaamista. Vaikka osa ihmisistä motivoituukin esimerkiksi sykealueiden analysoinnista, Valkeakari ja Korkala väittävät, että kaikilla ei ole näin. Tässä voi hämätä, että uuden sykemittarin ostaminen saa monella aikaan alkuinnostuksen. Kaikilla lukujen tarkkailu ei kuitenkaan riitä pitämään yllä intoa pitkällä ajalla ja motivaatio hiipuu.

– Alkuinnostuksen jälkeen mittari voi joutua yöpöydän laatikkoon, Korkala kertoo esimerkkinä.

. Ei taikakeinoa vaan itsetuntemusta Valkeakari ja Korkala ovat pyörittäneet yhteistä liikunta- ja hyvinvointialan yritystä yli 10 vuotta. Valkeakari kiinnostui fyysisen kunnon merkityksestä hyvinvointiin ollessaan yritysvalmentajana.

– Kun toimin yritysvalmentajana, huomasin, että taitojen kehittäminen jää jaksamisen jalkoihin. On hankala oppia ja kehittää taitojaan ammattihenkilönä, kun kokonaisvaltainen jaksaminen on retuperällä sen takia, ettei liiku, Valkeakari kertoo.

. Mitään helppoa taikakeinoa parilla ei ole liikunnan aloittamiseen. Apuvälineiksi he ovat kehittäneet erilaisia liikkujatyyppejä, joita he ovat hyödyntäneet asiakkaillaan.

Jaottelussa liikkujatyyppejä on neljä: spontaani ja huolehtiva fiilistelijä, itsenäinen ja itsepäinen seikkailija, tiedon ja tehokkuuden analysoija sekä käytännöllinen ja tarkka organisoija.

He eivät ole liittäneet mitään tyyppiä tiettyyn urheilulajiin, vaan luokittelun taustalla on, mistä ihminen löytää oman motivaationsa.

. Kävelylenkille eri asenteilla Esimerkkinä on kävelylenkki, johon voi suhtautua monella tavalla.

Analysoimisesta pitävä motivoituu, jos hän voi mitata lenkin pituutta, kestoa tai sykealueita. Fiilistelijä puolestaan nauttii lenkin maisemista, lenkkiseurasta tai samalla kuunneltavasta musiikista. Seikkailija haluaa vasta kävellessään päättää, mihin päin seuraavaksi suuntaa ja organisoija haluaa tietää etukäteen, millainen lenkki on ja koska sinne menee.

Esimerkki on suuntaa-antava ja Valkeakarin ja Korkalan mukaan moni ihminen on yhdistelmä eri liikkujatyyppejä.

– Pitää huomata, että mikään liikkujatyyleistä ei ole toista parempi. Oleellista on tuntea itsensä ja se, mikä motivoi, Korkala sanoo.

Valkeakari on samaa mieltä. Hänen mukaansa esimerkiksi fiilistelijä ei välttämättä osaa arvostaa omia vahvuuksiaan. Jos mielenkiinto yhteen lajiin loppuu nopeasti, ihminen voi ajatella, että hänellä ei ole tahdonvoimaa.

– Oikeastihan lajia voi vaihtaa vaikka joka päivä.

. Liikunnan iloa he korostavat vasta julkaistussa kirjassaan. Löydä liikunnan ilo -kirjan kirjoittaminen muhi pitkään. Viimeinen sysäys oli Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni -kirjan suosio. Tästä Valkeakari sai ajatuksen kysyä, jos heidän kehittämänsä liikuntatyypit kiinnostaisivat kustantajaa. Asiasta innostuttiin heti.

Suurin ero Eriksonin kirjaan on, että tämän luokittelu perustuu persoonallisuustyyppeihin, kun Valkeakarin ja Korkalan ajatuksena on ihmisten toimintatyylit. Pari perustaa ajatuksensa UKK-instituutin terveysliikunnan suosituksiin.

. Takapakkeja tulee varmasti Valkeakarin mukaan on väistämätöntä, että liikunnan aloittanut kokee takapakkeja. Sudenkuoppia voivat olla oman korvien välin lisäksi myös ulkoiset asiat, kuten ruuhkavuodet, vuorotyö, olosuhteet tai ympäristö. Tässä kohtaa hän neuvoo ajattelemaan taukoja mahdollisuuksina.

– Sen sijaan, että lyö hanskat tiskiin, liikunnasta tullutta taukoa voi ajatella mahdollisuutena oppia aloittamaan liikunta mahdollisimman pian uudestaan.

. Korkalan mielestä liikunnan aloittamisesta on monella myös vääriä oletuksia. Osa voi aloittaa liikunnan liian kunnianhimoisesti tai liian suurilla määrillä.

Harhaan voi myös mennä, jos ajattelee, että liikkujaminä on esimerkiksi yhtä tavoitteellinen kuin ihminen on töissä. Samankaltaiset tavoitteet vapaa-ajalla eivät Valkeakarin mukaan välttämättä toimikaan liikuntaharrastuksessa.

Korkala ja Valkeakari haluavat muistuttaa, että pienetkin asiat merkitsevät. Lisäksi liikunnan suunnittelun voi nojatuolin sijaan tehdä kävelylenkillä tai uutta harrastusta kokeilemassa.

. Tammikuuta pidempi projekti Uudenvuoden liikkumisprojektin sijaan Valkeakari ehdottaa aloittamaan pidempää oppimismatkaa itseen liikkujana.

– Kevään aikana voi tutkia, mikä liikkumistyyli tuntuu hyvältä.

Hän myöntää, että tämä on työläämpää kuin valmiin "reseptin" noudattaminen, mutta uskoo, että itsensä tuntemalla liikunnasta on mahdollista saada elämäntapa.

Parin ajatuksena on, että jokaisen ihmisen sisällä on liikkuja, ja tärkein motivaation lähde on löytää ilo.

. Yhteys Pohjanmaalle ja E-P:lle Susanna Valkeakari on kotoisin Vaasasta. Vuonna -84 hän lähti Turkuun opiskelemaan opettajaksi.

Yritysvalmentaja nainen toimi 90-luvun alusta asti. Liikkumisen tavan hän peri äidiltään.

Petteri Korkala syntyi Tampereella ja muutti pienenä perheensä kanssa Seinäjoelle.

Korkalan äiti on kotoisin Nurmosta. Ensimmäisen luokan jälkeen perhe muutti pois Etelä-Pohjanmaalta.

18-vuotiaana Korkala siirtyi Hollantiin ammattilaisjalkapalloilijaksi. Noin viisivuotisen pelaajauransa jälkeen hän jäi Keski-Eurooppaan ja asui Hollannissa ja Saksassa yhteensä 30 vuotta.

Taloustieteitä opiskellut mies piti ulkomailla markkinointi- ja mielipidetutkimustoimistoa.

Pari asui muutaman vuoden Nurmon Veneskoskella. Tätä nykyä he asuvat Helsingissä.

Valkeakarilla ja Korkalalla on yhteinen yritys Wellbeing factory Oy:n.

Kirjaudu sisään

Yksi liikuntaresepti ei sovi kaikille – Tunnistatko itsesi Susanne Valkeakarin ja Petteri Korkalan kehittämistä liikuntatyypeistä?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje