Huostaanotoissa kova kasvu

SEINÄJOKI

Huostaanottojen määrässä Seinäjoki on kulkenut viime vuosina surullista polkua.

Huostaanottojen määrä on kaupungissa liki kaksinkertaistunut: Kun vuonna 2009 Seinäjoella oli huostaanotettuina yhteensä 62 alle 18 vuotiasta, oli huostassa vuonna 2014 yhteensä 118 lasta.

Huostaanottojen määrän suhteellinen lisäys ei ole ollut yhtä rajua yhdessäkään toisessa isoista kaupungeista. Suurimmassa osassa Suomen 20 suurimmasta kaupungista huostaanottojen määrä on pysynyt melko tasaisena. Monissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, Joensuussa, Lahdessa ja Mikkelissä, lukumäärä on jopa laskenut.

Seinäjoen ohella huostaanotot ovat lisääntyneet vauhdilla lähinnä Oulussa ja Vantaalla. Oulussa huostassa olleiden lasten määrä on kasvanut vertailuvuosina 247 alaikäisestä 381:een.

Koko maan tasolla huostaanotot ovat vertailuvuosina pysytelleet melko vakaina. Lähimmissä verrokkikaupungeissa, Vaasassa ja Kokkolassa, huostaanottojen määrä on vähentynyt. Vaasassa huostaanottojen määrä on pudonnut samassa ajassa 75 huostaanotosta 68:aan, Kokkolassa 94:stä 75:een.

Asukasmäärältään lähinnä Seinäjokea ovat Vaasan ohellaRovaniemi ja Mikkeli. Rovaniemellä oli vuonna 2014 kaikkiaan 95 lasta huostassa, Mikkelissä 79.

Seinäjoen lastensuojelujohtaja Janne Pajaniemi sanoo, että rajun kasvun taustalla näkyvät tehdyt kuntaliitokset ja kaupungin kova kasvuvauhti.

Vaikutuksensa on myös ikärakenteella. Seinäjoella asuu alle 18-vuotiaita enemmän kuin esimerkiksi Vaasassa.

Huostaanottoon ei Pajaniemen mukaan kuitenkaan turvauduta liian herkästi, perusteet ovat kunnossa.

– Huostaanotto tehdään silloin kun se on tarpeen. Meillä aika reilu osa huostaanotoista on tahdonvastaisia, jolloin hallinto-oikeus arvioi ne kolmantena osapuolena. Tarpeettomia huostaanottoja ei juuri ole.

Seinäjoella osa ongelmaa on se, että ennakoivan perhetyön puolella on ollut resurssipulaa. Kun ongelmiin ei ole pystytty puuttumaan ajoissa, ovat ongelmat paisuneet isoiksi.

– Sosiaalihuoltolaki uudistui viime vuonna. Sen seurauksena olemme siirtäneet painopistettä lastensuojelusta varhaisempaan apuun. Resurssipulaa on edelleen, mutta esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelutyöhön on tulossa määrärahallista vahvistusta, Pajaniemi sanoo.

Huostaanotto on prosessina kallis. Niiden lisääntyminen onkin yksi syistä, minkä vuoksi Seinäjoen lastensuojelumenot ovat kasvaneet rajusti.

Suomessa on vuodesta 2012 ollut voimassa laki, jonka mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto. Koko maassa sijoitetuista lapsista noin kolmannes on laitoshoidossa, Seinäjoella 45 prosenttia.

– Yläkouluikäisten kohdalla tarve on usein sellainen, että nuori hyötyy enemmän laitossijoituksesta, Pajaniemi tietää.

Yksi syy on myös se, ettei lapselle tai nuorelle löydy sopivaa sijaisperhettä. Tarvetta olisi perheille, jotka olisivat valmiita ottamaan nuoria myös vuodesta kahteen kestäviin sijoituksiin.

Seinäjoella on täällä hetkellä käytössään noin 45 sijaisperhettä. Lisää tarvittaisiin:

– Olisimme valmiita ottamaan koulutettavaksi vaikka kymmenenkin sijaisvanhemmuuteen soveltuvaa perhettä, Pajaniemi sanoo.

Kommentoi