Tutkimus: nuorten kasvituntemus heikkoa

Arja Kaasisen tuore väitöskirja paljastaa, että suomalaiset tunnistavat heikosti kasvilajeja kaikilla koulutusasteilla. Kasvien tunteminen on tärkeää, sillä se antaa avaimet ymmärtää luonnon monimuotoisuutta.

Väitöskirjan tehnyt kasvatustieteen maisteri Arja Kaasinen käytti tutkimuksessaan kasvilajintunnistustestiä, johon osallistui lähes 900 henkilöä eri koulutusasteilta. Tutkija oli valinnut testiinsä 70 eri kasvilajia oppikirjojen pohjalta.

Tutkijan mukaan sellaiset kasvilajit tunnistettiin parhaiten, jotka liittyivät jotenkin henkilön omaan kokemusmaailmaan, kuten vadelma ja muut marjat sekä mänty ja kuusi. Poikien tunnistustaidot olivat tyttöjä heikommat.

Kaasinen arvelee, että syy huonoon lajintuntemukseen johtunee sekä luonnosta vieraantumisesta että opetuksesta.

- Kouluissa kasvilajien opettaminen oli pakollista kolme vuosikymmentä sitten. Jos opettaja on ollut innostunut kasveista, niin opetus on toiminut. Välttämättä näin ei aina ole ollut.

Lisää tukea opetukseen

Huonot tutkimustulokset olivat yksi syy siihen, että kasvien keruu lisättiin uutena kohtana vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

- Muutos on se, että nyt kasvien keruu koskee kaikkia kouluja, selventää opetusneuvos Lea Houtsonen Opetushallituksesta.

Arja Kaasisen mukaan ongelma on nyt se, ettei kaikilla opettajilla ole kasvien keruu- ja tunnistustaitoja, koska he eivät ole oppineet niitä omina kouluvuosinaan. Siksi opettajat tarvitsisivat opetusmateriaaleja ja tukea opettamiseen.

- Ensimmäinen askel on, että lähdettäisiin luontoon. Aidot kasvilajit ovat tärkein oppimismateriaali.

Myös luokassa voi opiskella kasveja, esimerkiksi nettikasvioiden avulla. Lapset ja nuoret oppivat eri tavoin, joten opetusmenetelmien on oltava monipuoliset.

Kasvien tunnistamisesta ei kuitenkaan saa tulla opetuksen pääasia.

- Tärkeintä on oppia kokonaisuuksia. Kasvien opettelu on osa sitä, että ymmärtää miten luonto toimii, Kaasinen painottaa.

Maalla kasvit tutumpia

Maaseudulla asuvat henkilöt pärjäsivät testissä paremmin kuin kaupunkilaiset. Nurmon yläasteen biologian opettajan Anssi Korvolan mukaan hänen oppilaansa tunnistavat kasveja ihan hyvin.

- Uskon, että tilanne on varmasti parempi Nurmossa ja Pohjanmaalla kuin pääkaupunkiseudun betoniviidakossa.

Nurmon yläasteen biologian opettajat toivovat, että kurssit järjestettäisiin aina syksyllä, jotta ryhmät pääsisivät maastoon.

- Keräämme 20-30 kasvia ja teemme niistä kasvion prässillä, Korvola kertoo.

Arja Kaasisen mukaan monessa koulussa luontoon lähteminen saattaa olla hankala järjestää välimatkan tai suuren luokkakoon takia.

Seinäjoen Marttilan koulun luokanopettaja Annukka Latvalan mukaan välimatka ei ole este, mutta luontoon lähteminen vaatii opettajilta ja oppilailta viitseliäisyyttä. Hän on tehnyt oppilaidensa kanssa syksyisin luontoretkiä, ja sieltä on tuotu näytteitä luokkaan.