Armotonta menoa luvassa Seinäjoellekin – kaupunki laski koronan hinnaksi 20 miljoonaa euroa, ensi vuonna pitää leikata hurja summa

Seinäjoen kaupunginhallitus saa maanantaina kuulla, että kaupungin verotuloihin tulee tänä vuonna arviolta 17 miljoonan euron lovi. Sen seurauksena tämän vuoden tulos painuu miinukselle ja taseessa oleva ylijäämä uhkaa huveta alle kymmenen miljoonan euron.

. Tilanne jatkunee vaikeana myös ensi vuonna. Tämänhetkisestä talousarviosuunnitelmasta on leikattava kuluja vielä 25 miljoonaa euroa, jotta vuonna 2021 päästään jälleen plussalle.

. Rahoitusjohtaja Mika Itänen sanoo, että juustohöyläsäästäminen ei riitä, vaan Seinäjoen on tehtävä rakenteellisia uudistuksia. Palveluita pitää vähentää, heikentää tai ne pitää järjestää toisin.

. – Meillä on jo nyt päällä esimerkiksi hankintakielto, eli hankintoja tehdään vain tarpeen vaatiessa toimialajohtajan luvalla. Se on tyypillinen juustohöyläkeino. Mutta meidän pitää ajatella, mitä voisimme tehdä toisin, muuten on vaikea saada menoja vastamaan sitä, mitä tavoittelemme.

. Itäsen kaupunginhallitukselle laatimassa talouskehityskatsauksessa lukee, että julkisessa taloudessa on edessä armoton sopeuttamistarve. Sitä Seinäjokikaan ei pääse pakoon.

. Seinäjoki sopi jo keväällä kymmenen miljoonan euron tasapainottamisohjelmasta, johon liittyy henkilöstön lomautuksia ja osa-aikaistamisia. Tuo ohjelma tarvittiin ilman koronaakin.

. Korona on aiheuttanut kaupungille negatiivisia vaikutuksia 20 miljoonan euron edestä ja sairaanhoitopiirin kautta on tulossa viitisen miljoonaa lisää.

. Valtion jakamat ylimääräiset valtionosuudet ja yhteisöveron tuotosta tuleva aiempaa suopeampi osuus kuittaavat hieman yli puolet koronan aiheuttamista menetyksistä ja menoista, mutta tästä huolimatta kaupungin tulos on tänä vuonna painumassa miinukselle.

. – Ennusteen mukaan tulos olisi 8,5 miljoonaa euroa tappiollinen, josta kaupungin osuus on noin 5 miljoonaa ja sairaanhoitopiirin kautta tullee noin 3,5 miljoonan euron alijäämä kuitattavaksi.

. Kaupunki tekee syksyllä kaikkensa, että tuloksessa päästään nollan lähelle, mutta Itänen ei tohdi luvata sen onnistuvan. Seinäjoella on takanaan kaksi tappiollista vuotta.

. Minimitason palveluja pakko miettiä . Itäsen mukaan toimialojen on nyt käytettävä taitojaan ja näkemystään, jotta kaupunki löytää sellaisia sopeuttamiskeinoja, joissa toiminnan vaikuttavuus olisi silti hyvää, vaikka palveluista tingitään.

. Käytännössä esimerkiksi koulujen ryhmäkokoja kasvatetaan, mutta tällaisten ratkaisujen vaikutukset on punnittava huolellisesti.

. – Koulut ovat miettineet tuntikehyksiä, missä kohdassa ryhmiä yhdistetään, ja milloin taas pienet ryhmät kannattaa pitää.

. Joissakin tapauksissa kaupungin tarjoama palvelutaso voi olla lakisääteistä parempaa.

. – Nyt pitää miettiä, riittäisikö meillä minimitaso.

. Itänen korostaa, että vaikeissakin kohdissa joudutaan tinkimään, jotta talous saadaan terveelle pohjalle. Esimerkiksi kerhotoiminnan järjestäminen on sellainen asia, johon kajoaminen tekee kipeää, mutta on vaihtoehto, kun rahat eivät riitä kaikkeen.

. Itäsen mukaan Seinäjoen kulupuolen kehittyminen on saatu oikeansuuntaiseksi, mutta ei ole vielä riittävää. Ilman koronaa kaupunki olisi todennäköisesti katkaissut tappioputkensa kahteen alijäämäiseen vuoteen.

. Toisaalta Seinäjoen menojen lähtötaso on korkea. Kasvava Seinäjoki myös investoi voimallisesti.

. – Esimerkiksi Seinäjokea hieman pienempi Salo investoi 13 miljoonalla eurolla, kun taas Seinäjoen investoinnit olivat viime vuonna 45 miljoonaa euroa. Siinä on aika iso väli. Olen väläyttänyt, voisivatko Seinäjoen investoinnit olla 25–30 miljoonaa vuodessa. Päättäjät ovat suhtautuneen siihen hyvin.

. Kasvukaupungin on pakko investoida ja kehittääkin.

. – Mutta kysymys on siitä, mitä tarvitaan ehdottomasti. Voi olla tärkeitä kohteita, jotka pitää hoitaa, ettei esimerkiksi tule korjausvelkaa. Sitten on siltaa ja urheilukenttää, joiden kohdalla voi miettiä onko rakentaminen pakollista juuri nyt, vai voitaisiinko sitä siirtää kahdella, kolmella vuodella.

. Ikävämpikin vaihtoehto on mahdollinen . Kaupungin taseessa on vielä ylijäämää, joka tuo tiettyä turvaa. Ylijäämä kuitenkin hupenee nopeasti ja se tarkoittaa sitä, että pahimmassa tapauksessa ylijäämät muuttuvat alijäämäksi, jonka jälkeen säästöt tehdään aikanaan valtion ohjauksessa ja paljon ikävämmässä hengessä. Silloin asioista ei päätetä itse.

. Seinäjoen ylijäämä on 13,5 miljoonaa euroa.

. – Se on ihan hyvä luku, mutta pitää muistaa, että vuonna 2018 se oli 36 miljoonaa.

. Vaikka edessä on vaativia ratkaisuja, tilanne ei ole synkkä.

. – Seinäjoki on kasvukaupunki, työllisyystilanne on maan parhaita ja taseessa on ylijäämiä. Viestini kaupunkilaisille on, että olemme aloittaneet ja jatkamme toimia, joilla saamme talouden vahvemmalle pohjalle. Uskon että onnistumme siinä.

. Itänen vakuuttaa, että Seinäjoki pysyy kiinnostavana kaupunkina ja panostaa jatkossakin palveluihin.

. Koronan hintalappu on siis ollut 20 miljoonaa. Toinen samanlainen lasku olisi hyvä välttää.

. – Kaupungin kannalta olisi parasta, että koronan toista aaltoa ei tulisi tai se ei tule vahvana. Se helpottaisi vuoden 2021 budjetin rakentamista.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Armotonta menoa luvassa Seinäjoellekin – kaupunki laski koronan hinnaksi 20 miljoonaa euroa, ensi vuonna pitää leikata hurja summa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Armotonta menoa luvassa Seinäjoellekin – kaupunki laski koronan hinnaksi 20 miljoonaa euroa, ensi vuonna pitää leikata hurja summa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje