Arvio: Satu Vasantola kirjoitti eheän esikoisromaanin luokkaloikasta ja eteläpohjalaisista

Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen. Tammi 2018. 379 s.

. Satu Vasantola mahduttaa polveilevaan, sadan vuoden ajanjakson kattavaan esikoisromaaniinsa ison tukun teemoja. Luokkaloikka on niistä vain yksi. Sen lisäksi romaani käsittelee muun muassa maahanmuuttoa, perheväkivaltaa, sisarusten välisiä suhteita ja eteläpohjalaisen maaseudun muutosta.

. Romaanin syvin eetos on sosiologinen ja yhteiskunnallinen. Romaanin hiljaa hyrräävää moottori, sen tapahtumien alullepaneva voima, on ideaali ihmisen kasvusta yhteiskunnan toimivaksi, vastuulliseksi jäseneksi.

. Teoksen eri aikatasot toimivat peilinä: mitä ihmisiltä vaadittiin ennen, mitä nyt.

. Tutkain eteläpohjalaisessa suvussa . Vasantola kuljettaa henkilöhahmonsa tämän kirjallisen prässin läpi vakuuttavasti. Hän näyttää henkilöhahmojensa onnistumiset ja kompuroinnit. Tutkain on yhdessä eteläpohjalaisessa suvussa. Tärkeiksi sivuhenkilöiksi nousee kaksi irakilaista maahanmuuttajaa.

. Romaanin vahvin hahmo on Martta, suvun kaiken kestävä vanha matriarkka. Hän solahtaa upeasti kaunokirjallisuuden vahvojen, pystypäisten pohjalaisnaisten jatkumoon. Vasantola tekee hänes lähes patsasmaisen.

. Martta edustaa katoavaa vanhaa kansaa, jälleenrakentajien sitkeää sukupolvea. Hän kestää elämän kolhut hiljaa ja katkeamatta. Martan elämänviisaus on juurrutettu arkiseen toimeliaisuuteen.

. Eiköhän lähdetä kotia kohti ja keitetä siellä vahvat kahvit. Kyllä sinä tästä selviät, Martta lohduttaa äitiyttään kipuilevaa lapsenlastaan.

. Tarinan menestyjien joukkoon nousee luokkaloikan tehnyt Susanna. Hänestä tulee helsinkiläinen juristi, suvun ensimmäinen maisteri.

. Vasantola näyttää, kuinka susannat ovat nykypäivän marttoja: toisista ihmisistä huolehtivia, toimeliaita ja hyvään pyrkiviä naisia. Martan henkinen valta siirtyy Susannalle symbolisesti romaanin lopun kohtauksessa, jossa Susanna pesee Martan ruumiin.

. Romaanin näkyvimmästä mieshahmosta Tapiosta kasvaa nuoruuden sekoilujen jälkeen menestynyt yrittäjä. Miehen kunnia ja yhteiskunnan täysivaltainen jäsenyys on sinetöity, kun häntä pyydetään ehdolle kunnanvaltuustoon.

. Jos tarinan pahaa pitää jäljittää, niin se on alkoholi ja sen vanavedessä kulkeva perheväkivalta. Vasantolan kirjallisessa agendassa riittää ymmärrystä kaikille muille paitsi tarinan alkoholisteille. Siihen sortuu yksi tarinan jokaisesta sukupolvesta.

. Kaikki muut toilailut annetaan anteeksi, pahatkin.

. Arkijärki kunniaan . Romaanin sävellaji on eräänlainen optimistinen realismi.Kirjan sivuilta tihkuu ajatus, että maailma on hallittavissa niin kauan kuin ihmiset ovat arkijärkisiä, huolehtivia, työteliäitä ja pyrkivät eteenpäin.

. Eteläpohjalaisuus on vahvasti läsnä. Tapahtumia raamittaa lakeusmaisema. Etenkin peräseinäjokelaiset ja seinäjokelaiset tunnistavat kirjan sivuilta monia tuttuja paikkoja. Nostalgian aalto saattaa sävähtää etenkin sellaisten lukijoiden läpi, joka elivät nuoruuttaan 70- ja 80-luvuilla.

. En palaa takaisin koskaan, luulen on ehyt esikoisromaani. Henkilöhahmot on tarkasti rakennettu ja miljöönkuvaus on uskottavaa. Teoksen luettavuutta rasittaa jonkin verran sen rakenne. Tapahtumat kerrotaan epäkronologisesti, vuodesta toiseen hyppien.

. Anne Puumala

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Arvio: Satu Vasantola kirjoitti eheän esikoisromaanin luokkaloikasta ja eteläpohjalaisista

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Arvio: Satu Vasantola kirjoitti eheän esikoisromaanin luokkaloikasta ja eteläpohjalaisista

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje