Arvio: Kasakalta nirri pois ja menoksi – 1900-luvun alku oli isoviha-seikkailukirjojen kulta-aikaa, kuinka lajissa onnistuu pohjalaiskirjailija?

SEINÄJOKI

. Historiallisten romaanien kirjoittajat ovat viime vuosina tarttuneet isovihaan ja suuren Pohjan sodan aikaan verrattain harvoin. Aihepiirin kulta-aikaa on syytä hakea 1900-luvun alkuvuosikymmenien nuortenkirjallisuudesta.

. Isoviha oli monien etenkin pojille suunnattujen isänmaallisten seikkailuromaanien näyttämö. Useista teoksista otettiin uusintapainoksia vielä 1980-luvulla.

. Isovihaseikkailujen tematiikka on usein sama: Suomen saloilla ja piilopirteissä piileskelevät nuoret miehet liittyvät kasakoita vastaan taisteleviin sissijoukkoihin. Urheus ja rohkeus ovat kovaa valuuttaa. Ihmishenki ei paina puupennin vertaa. Väkivallan kuvaus on monissa kirjoissa suorasukaista.

. Isoviha-nuortenkirjallisuuden varhainen klassikko on Kyösti Wilkunan 1911-1912 ilmestynyt Tapani Löfvingin seikkailut. Tositapahtumiin pohjaavan romaanin taustalla on sissipäällikkö Tapani Löfvingin (1689-1777) päiväkirjat.

. Myöhempinä vuosikymmeninä ilmestyivät muun muassa J.K. Kulomaan Kainuun sissit (1929), Usko Kempin Sissinä lainavaatteissa (1958) ja Onni Palasteen Simo Hurtta ja isoviha (1983) ja Jalmari Saulin Ajojahti (1957) sekä pikkuvihaan sijoittuva Martti Santavuoren Vanhan sissikorpraalin aarre (1941).

. Jyrki Mikkosen vuonna 1933 ilmestyneestä Vaeltavan sinitakin tarina -romaanista tehtiin elokuva vuonna 1939, joka venäläisvastaisena sensuroitiin. Se sai esittämisluvan vasta vuonna 1982.

. Rakkautta vainojen aikaan . Kirsti Loukolan Kiljukotkassa on paljon samoja elementtejä kuin 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien seikkailukirjoissa.

. Tarina etenee vauhdikkaasti vaarallisesta tilanteesta toiseen. Rohkeus, sitkeys ja etenkin neuvokkuus kantavat eteenpäin.

. Fokus on miljöössä ja tapahtumissa. Henkilöhahmojen psykologinen moniulotteisuus on toissijaista. Myös 1700-luvun fyysiset epämukavuudet kuten piilopirttien ahtaus, pimeys, lika, ja nälkä pidetään pääosin pois lukijan iholta.

. Ytimeltään Kiljukotka on ehtaa rakkausviihdettä.

. Päähenkilön ja romaanin minä-kertojan Kaisan koti poltetaan ja vanhemmat surmataan. Hänestä tulee piilopirtillä nuorempien sisarustensa huoltaja. Romaanin kaaren jännitettä pitää yllä Kaisan rakkaus saman kylän nuoreen Pietariin, mutta poikkeusolot lyövät kapulaa rakastavaisten suhteeseen. Pietari liittyy sissijoukkoihin ja Kaisa avioituu pakon sanelemana itseään paljon vanhemman leskimiehen kanssa.

. Pohjanmaan historiaa . Romaanin tapahtumat sijoittuvat Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle, "Pietarsaaren markille", Kortesjärven, Purmojärven ja Lappajärven ympäristöön.

. Kirsti Loukola on ammatiltaan tutkija. Historiaa tuntevat osannevat arvostaa kirjailijan perusteellista taustatyötä, ja etenkin Pohjanmaan historiasta kiinnostuneille Kiljukotka on elähdyttävän viihdyttävää luettavaa.

. Teos pohjaa dokumenttilähteisiin, muun muassa Lappajärven seurakunnan arkistoon ja käräjäpöytäkirjoihin, vaikka päähenkilöt ovatkin fiktiivisiä.

. Jälkimaailmalle on säilynyt seikkaperäisiä kuvauksia tuhoista. Venäjän armeijan sotilaiden tekemiä ryöstöjä ja väkivallantekoja puitiin isovihan jälkeen käräjillä pitkään, sillä menetetystä omaisuudesta oli mahdollista saada korvausta.

. Kirsi Loukolan sutjakkaaseen kerrontaan tykästyneiden kannattanee tarttua myös syksyllä ilmestyvään Buharan satakieleen. Kakkosromaanissa on härmäläisille kaksin verroin eksotiikkakertoimia, kun maisemat vaihtuvat Keski-Aasiaan.

. Kirsti Loukola: Kiljukotka. Skripent 2017.

. Tutustuitko jo näihin? – Isovihaa netissä ilmaiseksi . – Kyösti Wilkuna: Tapani Löfvingin seikkailut -romaani on vapaasti äänikirjana Yle Areena Audiossa. Tutustu täällä.

. – Fredrika Runebergin 1881 ilmestynyttä romaania Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä: Kertomus ison vihan ajoilta pidetään ensimmäisenä suomalaisena historiallisena romaanina. Tutustu täällä.

. – Betty Elfvingin Härkmanin pojat ilmestyi 1887. Teoksen päähenkilöt ovat Keuruun kirkkoherran pojat Miihkali ja Yrjö Härkman, joiden todelliset esikuvat olivat historialliset julkkikset Juhana ja Kustaa Herpman, jotka puolustivat kotiseutuaan venäläisiä vastaan vuosina 1714–1715. Kirjan voi ladata täältä.

. Anne Puumala

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Arvio: Kasakalta nirri pois ja menoksi – 1900-luvun alku oli isoviha-seikkailukirjojen kulta-aikaa, kuinka lajissa onnistuu pohjalaiskirjailija?

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Arvio: Kasakalta nirri pois ja menoksi – 1900-luvun alku oli isoviha-seikkailukirjojen kulta-aikaa, kuinka lajissa onnistuu pohjalaiskirjailija?

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje