Eparin logo

Komealupiinista ja jättipalsamista halutaan eroon – Kukkien kerääminen omaksi iloksi on ympäristöteko

Komealupiinin kukka on kaunis. Kasvin ei silti haluta valtaavan tilaa kotimaisilta niittykasveilta, joten kukkien kerääminen on ympäristöteko.
Komealupiinin kukka on kaunis. Kasvin ei silti haluta valtaavan tilaa kotimaisilta niittykasveilta, joten kukkien kerääminen on ympäristöteko.
Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä
Jaa artikkeli

Seinäjoki on viime vuoden tapaan mukana valtakunnallisessa Soolotalkoot-kampanjassa. Kampanja kannustaa osallistumaan vieraslajien torjuntaan. Seinäjoella talkoillaan komealupiinin ja jättipalsamin torjunnassa.

Komealupiinin leviämistä ehkäistään ensisijaisesti keräämällä kauneimmat kukinnot maljakkoon.

– Täällä lupiinia saa kerätä kaikilta yleisiltä alueilta. Varo kuitenkin, ettet harhaile kukintojen perässä yksityispihoille, jotka saattavat rajoittua lupiinikasvustoihin, neuvoo Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Aili Sorjanen.

Jättipalsami kitketään maasta juurineen, joten siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Kaupungin mailla jättipalsamia voi kitkeä kaikilla alueilla.

– Yksittäiset kasvit voi polkea maahan ja murskata kukat ja varret huolellisesti. Suuremmat määrät kerätään jätesäkkeihin. Älä kuitenkaan mene siementävän jättipalsamikasvuston sekaan, etteivät siemenet leviä vaatteissasi uusille alueille, Sorjanen opastaa.

Miksi vieraslajeja torjutaan?

Haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Komealupiini on kaunis, mutta valtaa nopeasti alaa esimerkiksi alkuperäisiltä niittykasveilta ja niistä eläviltä hyönteisiltä.

– Lupiinin siitepöly sisältää myrkyllistä alkaloidia, joka saattaa haitata kimalaisten lisääntymistä. Lisäksi komealupiini vähentää hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi perhosiin, muurahaisiin ja kovakuoriaisiin, Sorjanen selvittää.

Jättipalsami leviää tehokkaasti siemenistä. Yksi kasvi tekee tuhansia siemeniä, joita se sinkoaa useiden metrien päähän. Jokien varsissa hentojuurinen jättipalsami saattaa aiheuttaa eroosiota, koska sen juuret eivät sido kosteaa maaperää.

Sadevesien myötä vesistöihin päätyvä maaperä voi olla uhka muun muassa olla kuoriutuville kalanpoikasille.

Molemmat voimakaskasvuiset vieraslajit tuovat haasteita myös metsien uudistamiseen tukahduttamalla puiden taimia.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Talkoot

Soolotalkoot-kampanja on käynnissä elokuun loppuun saakka.

Voit osallistua kampanjaan omassa pihapiirissäsi tai talkookohteissa ympäri Suomea.

Aktiivisimmat torjujat ja toimeliaimmat yhteisöt palkitaan kunniakirjoin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje