Ukrainalainen Nataliia Maksimchuk työskentelee Seinäjoella ja käyttää kaiken vapaa-aikansa kotimaansa auttamiseksi. Hän korostaa, että nyt kerätään tavaraa suoraan rintamalle ja sotilaiden tarpeisiin.
– Nyt tarvitaan varusteita talveksi. Älkää tuoko keräyksiin muuta kuin mitä pyydän. Kiitos, Maksimchuk sanoo varsin hyvällä suomella.
Hän esittää selkeän luettelon sotilaiden tarpeista: makuupussit, lämpöalustat, villasukat, mustat ja tummat talvipipot, kintaat, lämpimät käsineet, pitkät kerrastot, tummasävyiset talvihaalarit, korkeavartiset talvikengät.
– Jos jollakin on ylimääräisenä, niin myös auton akut, kamiinat ja generaattorit ovat rintamalla tarpeen.
Lisäksi tarvitaan sairaalatarvikkeita kuten haavataitoksia ja sidetarpeita sekä kipu- ja flunssalääkkeitä.
– Kaikkea lääketavaraa otan vastaan. Vaikka olisi vähän vanhentunuttakin, Maksimchuk ilmoittaa.
Keräykseen voi lahjoittaa myös säilyvää ruokaa: kahvia, sokeria, öljyä, makaronia, riisiä, puurohiutaleita, säilykkeitä (makeaa tai suolaista), suklaata, keksejä, energiapatukoita.
– Sotilaat tarvitsevat kaiken avun, jonka kukaan voi antaa.
Kynttilänpätkätkin tarpeen
Maksimchukin oma erikoisala on rintamakynttilöiden valmistaminen. Sitä varten hän kerää vanhoja kynttilänpätkiä, mehiläisvahaa, parafiinia ja steariinia.
– Tällainen rintamakynttilä on nyt suosituin tarvike sotilaiden parissa. Se on lämmönlähde ja sillä voi tehdä ruokaa. Siis: tuokaa kynttiläjätettä keräykseen, jos sitä on vielä kotona tallella, hän pyytää.
Vanhat kynttilät sulatetaan ensin kattilassa. Sen jälkeen kuuma vaha kaadetaan vaikkapa tyhjään säilyke- tai maalipurkkiin, jonne on rullattu pahvia.
Kotitekoinen erikoiskynttilä palaa pitkään eikä sammu tuulessa tai lumisateessa.
– Kun viimeksi lähetin valamiani kynttiläaihioita, valmista massaa oli 70 kiloa. Siitä sai tehtyä sotilaille yli 300 kynttilää.
Maksimchuk lähettää Seinäjoella tehdyt vahakakut ukrainalaiselle koululle, jossa hänen ystävänsä toimii opettajana.
– Ilmahälytyksen tullessa opettaja vie lapset turvaan kellariin. Pommisuojassa he viimeistelevät kynttilöitä rintamalle ja saavat samalla tekemistä. Lapsetkin ovat tässä mukana.
Maksimchukilla on vielä yksi pyyntö: Älkää tuoko kesätavaraa toistaiseksi. Sen lajittelu vie tällä hetkellä vain aikaa.
– Nyt ei ole hetki tuoda mitään, mitä ei heti tarvita. Olen kertonut pitkät listat. Jos niistä voitte löytää mitään lahjoitettavaa, Ukraina on teille kiitollinen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mitä ja missä?
Seuraava avustuskeräys Ukrainaan on viikonloppuna Kasperin Toimintojentalon ja Huhtalan päiväkodin pihassa.
Keräyspäivät ovat perjantai 27.1. kello 14–18 ja lauantai 28.1. kello 12–16.
Katso kerättävien tavaroiden lista yllä olevasta jutusta.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tyhjä päiväkoti täyttyy kaupunkilaisten avusta
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Huhtalan päiväkodilla on kova vilske ja vipinä. Heikki Lähdesmäki ja Leena Kaunismäki pyörittävät tavarakeräystä Ukrainan hyväksi.
Tyhjäksi jäänyt päiväkoti on löytänyt elämälleen uuden tarkoituksen. Moni huone tursuaa jätesäkkejä, jotka ovat täynnä vaatteita ja muita lahjoituksia.
Talkooporukan toimesta jokainen säkki eritellään ja pakataan pahvilaatikoihin rekkakuljetusta varten.
Heikki Lähdesmäki on eläkkeellä oleva veturinkuljettaja. Hän kokee avustustyön tärkeäksi ja mielekkääksi.
– On kivempi mennä illalla nukkumaan, kun on päivän aikana tehnyt jotain hyvää ja hyödyllistä, Lähdesmäki sanoo.
Vieressä nyökkää toinen ylistarolainen, Leena Kaunismäki. Hän on pitkän linjan keräysaktiivi ja ollut toteuttamassa avustuksia moniin eri maihin.
– Näissä hommissa kukaan ei oo yksin mikään. Kaikkia tarvitaan auttamaan, Kaunismäki sanoo painokkaasti.
2000 laatikkoa kuormaan
Yksi rekkakuorma vetää noin 2000 banaanilaatikkoa. Lastin ajaminen Seinäjoelta Ukrainaan vie kolme päivää.
Varoja polttoaineeseen ja autovuokriin on kerätty etupäässä kirpparimyynnillä ja avustuksilla.
– Se on edelleen hyvä tapa auttaa, että lahjoittaa vaikkapa bensarahaa, Heikki Lähdesmäki sanoo.
Lähdesmäki ja Kaunismäki haluavat kiittää Seinäjoen kaupunkia siitä, että keräys on saanut käyttöönsä hyvät ja isot tilat päiväkodilta.
– Hieno kädenojennus. Osoitus siitä, että Seinäjoella välitetään. Myös kaupunkilaisten auttamishalu on korkealla tasolla edelleen.
Rintamalle tummia
Vaatelajittelun yhteydessä rintamalle pakataan vain tummia ja ”rumia” vaatteita. Samalla niistä revitään kaikki heijastimet ja merkit, jotta pimeässä liikkuminen on turvallisempaa.
– Kirkkaat vaatteet lähetämme kotirintamalle. Sielläkin on huutava pula kaikesta, Leena Kaunismäki sanoo.
Hän on valmis vastaanottamaan kaikenlaista vaatetta, mutta likaista ja rikkinäistä ei sovi tuoda.
– On toisen ihmisen arvostamista, että antaa keräykseen puhtaan vaatteen.
Myös toimiville leluille ja pehmoeläimille on kysyntää.
– Lapsille tarvitaan lohtua ja tekemistä sotaoloissa.
Auttamalla hyvä mieli
Heikki Lähdesmäki kannustaa lahjoittajia sanomalla, että auttaessaan voittaa aina, sillä palkkana on pitkäksi aikaa hyvä mieli.
– Eikä voi koskaan tietää, vaikka tilanne kääntyisikin joskus niin päin, että suomalaisista tulisikin autettavia.
Lähdesmäki ei usko, että sota loppuu ennen kuin Venäjä lähtee Ukrainan alueilta.
– Sota on aina järjetön, mutta tämä on kaiken huippu. Vähän kuin joku diktaattori tulisi sanomaan meille pohjalaisille, että tamperelaiset ovat natseja, sinne pitää nyt heti hyökätä. Täydellisen pähkähullua touhua.