Eparin logo

Lukijat vastaavat hajuherkälle ylistarolaiselle: "Kun sonta haisoo, niin paska kulukoo"

Tämä mielipide sai aikaan melkoisen mylläkän Eparin Facebookissa.
Tämä mielipide sai aikaan melkoisen mylläkän Eparin Facebookissa.
Jaa artikkeli

Ruusut ja risut -palsta on Eparin luetuinta aineistoa. Sitä tutkitaan tarkasti. Niin tarkasti, että usein asiaa tuntuu löytyvän myös rivien välistä.

Tällä kerralla varsinaisen palautevyöryn aiheutti risut-palstalla julkaistu teksti, jonka viesti tuli selväksi kertaheitolla. Kyllästynyt Ylistarosta -nimimerkillä esiintyvä lukija nimittäin laukoi suorat sanat maalaisidyllin pilaavasta ilmiöstä. Kirjoittajaa kiukutti se, että pelloille levitetään lietelantaa päivällä. Hänen mielestään työ pitäisi tehdä yöllä tai siirtyä kokonaan hajuttomiin kemiallisiin lannoitteisiin.

– Sonnan haju on yksi lisäsyy ostaa ulkomailta tuotettua leipää. Loppuisi tämä ihmisten kiusaaminen. Ensimmäinen lämmin päivä ja sisällä joutuu olemaan, kirjoittaja purnaa.

Raha haisee

Viesti sai Eparin lukijat takajaloilleen. Facebookissa julkaistu teksti poiki peräti 232 kommenttia. Koskaan aikaisemmin Risut ja ruusut -palstaa koskevat päivitykset eivät ole saaneet samanlaista huomiota. Ennätys tehtiin myös reaktioiden määrässä. Peräti 270 lukijaa painoi nauruhymiötä.

Keskusteluun osallistuvat puolustivat maanviljelijöitä ja selittivät, että lannoituksen puute tietää leipäviljan loppumista.

– Täs on kyllä aiva lyämätöön kommentti. Kuinkas sitte suu pannahan ku tuloo oikia näläkä, kommentoi yksi.

– Jos lakkaa sonta haisemasta, niin loppuu ruoka ja paska tulemasta, säesti toinen.

– Leipäähän se tietää kun haisoo, kolmas laukoo.

– Raha haisee sanottiin aikanaan, muistelee eräs.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lietelantaa levitetään tällaisella laitteistolla.
Lietelantaa levitetään tällaisella laitteistolla.

Töitä monille

Monet kommentoivat kiittelivät sitä, että viljelijät jaksavat huonosta palkasta huolimatta kasvattaa ihmisille ruokaa.

– Onneksi on vielä lannanhajua ja viljelijöitä. Ruoka ei ole itsestäänselvyys! Lämmin iso kiitos viljelijöille, eräs tiivistää monen muun ajatukset.

– Äärettömän suuri kiitos ja tsemppaus kaikille teille, jotka jaksatte yötä päivää taukoomatta työskennellä pelloilla ja navetoissa, että meillä maalla ja kaupungissa on kotimaista ruokaa ja paska kulkee. Tsemppiä ja jaksuhalit kirjoittajalle.

Usea huomautti, että viljelijän lisäksi lietelannan kasvattama vilja tuo töitä monelle muullekin.

– Paskan haju tarkoittaa sitä, että aika moni viljelijä, lihantuottaja, maidontuottaja, maatalousmyyjä, atrialainen, valiolainen ja juustoporttilainen saa elantonsa. Jollei pyykkejä voi pihalla kuivattaa, niin rehaa teline sisälle tai osta kuivaaja. Sama juttu, kun sähköä pitää tulla pistokkeesta, mutta sitä ei saa tuottaa voimalassa, tuulivoimalla tai vesilaitoksella.

– Meidänkin tontti rajautuu viljapeltoon ja kakkendaali tuoksuu keväällä muutaman päivän, mutta ei se haittaa. Kotimainen vilja on kuitenkin kotimaista ja naapurin elantokin kyseessä. Kestän kyllä, lukija kertoo.

Kevään merkki

Monen mielipiteensä kertoneen mielestä kakanhaju kuuluu vuoden kiertokulkuun.

– Minulle keväällä paskanhaju on merkki siitä, että elämä jatkuu. Viljelijät ovat aloittaneet työnsä.

Pitkämielinen lukija kertoo juurta jaksaen, että peltojen viljelyssä on monta muuttujaa.

– Kylvää pitäisi mahdollisimman aikaisin, että sato ehtii valmistua ennen talven tuloa. Pellolle ei voi mennä, jos maa on roudassa, koska koneet eivät painu routaan. Aikaikkuna kevättöille on viikosta kahteen hehtaareista riippuen. Silloin pitäisi yhtä aikaa monella lohkolla kyntää, ajaa lietettä, äestää, kylvää, lannoittaa, jyrätä ja ruiskuttaa. Kun apulanta on kallista, lietteen typpi halutaan kääntää maan alle nopeasti, ettei se haihdu.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lietelanta on viljelijän kultaa

Kaupungistuminen on aiheuttanut se, etteivät kaikki enää tiedä, mistä maito, liha ja leipävilja tulevat. Vielä etäisemmäksi on muodostunut ruuan takana oleva työ ja se, millaisen matkan esimerkiksi leipävilja kulkee pellosta pöytään.

Epari kysyi Ruusut ja Risut -palstalle tulleen mielipiteen takia alan asiantuntijalta kakkajuttuja. Niihin vastaa ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari.

Mitä lietelantaa eli pohjalaisittain sonta tai paska on?

– Kyseessä on lehmien, sikojen tai kanojen lanta. Se varastoidaan siihen tarkoitettuihin säiliöihin tai varastoihin, mistä se otetaan keväällä ja syksyllä käyttöön.

Miksi lantaa levitetään pelloille?

– Se on hyvää lannoitetta. Luonnontuote saa kasvit kasvamaan paremmin. Lietelantaa on levitetty pelloille satoja vuosia ennen kemiallisten lannoitteiden kehittämistä.

Onko lietelanta kemiallisia lannoitteita edullisempaa?

– Kyllä on. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet hurjasti. Kakkaa taas tulee kotieläintiloilla sivutuotteena. Varsinkin nyt lietelanta on maanviljelijän kultaa. Isoilla tiloilla voidaan saada tuhansien eurojen säästöt siitä, että kaupan lannoitteita voidaan ostaa vähemmän.

Kaikilla tiloilla ei ole eläimiä. Mistä he saavat kakan peltoonsa?

– Monet saavat lietelantaa niiltä tiloilta, joilla ei itsellä ole tarvetta kaikelle omalle lannalle.

Onko lietelanta parempaa lannoitetta kuin kemialliset lannoitteet?

– Molemmissa on hyvät puolensa ja siksi lietelantaa ja kemiallisia lannoitetta käytetään yhdessä. Lietelannassa on esimerkiksi paljon fosforia. Kaupan lannoitteissa taas on enemmän typpeä ja kaliumia. Kaikki nämä ovat tärkeä kasvulle.

Onko olemassa säädöksiä, koska lietelantaa saa levittää?

– Sitä voidaan levittää keväästä syksyyn olevana kasvukautena.

Voisiko kakanhajua jotenkin hillitä?

– Lietelannan levityksen jälkeen maa pitää muokata ennen kylvöä. Viljelytekniikasta riippuen kyseessä on kyntäminen, äestäminen tai viljan kylväminen. On myös olemassa multain, jolla liete voidaan sijoittaa tarkasti peltoon. Silloin muokkausta ei tarvita.

Vihaisen kommentit jätti nimimerkki Kyllästynyt Ylistarosta. Olet itse ylistarolainen viljelijä. Onko siellä tänä vuonna ollut enemmän lietelannan aiheuttamia hajuhaittoja?

– Ei ole ollut. Asukkaat kyllä yleisesti tietävä, että tuoksut ovat kevään merkkejä. Peltoja lannoitetaan sen vuoksi, että pellot kasvavat paremmin tuottaen meille puhdasta ja kotimaista ruokaa, joka on entistä tärkeämmässä roolissa muuttuneessa maailmassa.

Kommentoi ja lue kommentteja Facebookista.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari on itsekin viljelijä.
ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari on itsekin viljelijä.
Maija Saanio

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje