Eparin logo

Nelihenkinen perhe tarvitsee ruokaan 900 euroa kuukaudessa – Ihmisarvoinen elämä on paljon muutakin kuin hengissä pysymistä

Suunnittelulla ja fiksuilla valinnoilla voi kompensoida ruuan hinnan nousua.
Suunnittelulla ja fiksuilla valinnoilla voi kompensoida ruuan hinnan nousua.

Oletko viime aikoina ajatellut tavallista useammin, miten säästää ruokakuluissa? Todennäköisesti vastaus on kyllä. Et ole ainut, sillä kauppakassin hinta on kohonnut noin kymmenellä prosentilla.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ruoka on kallistunut viime kuukausina huomattavasti. Hinnannousu näkyy, sillä ruokaan menee satoja euroja kuukaudessa.

Luonnonvarakeskus Luke ennakoi ruoan hinnan nousevan kuluvana vuonna jopa 10 prosenttia suhteessa viime vuoden keskimääräiseen hintatasoon. Kauppakassin kallistuminen ylittää yleisen inflaatiovauhdin ja ruokamenojen osuus koko kulutuksesta kasvaa.

Turun yliopiston juuri päättyneessä viitebudjettihankkeessa laskettiin minkä hintainen ruokakori mahdollistaa ihmisarvoisen elämän 2020-luvun Suomessa. Sen mukaan nelihenkinen perhe tarvitsee ruokaan kuukaudessa melkein 900 euroa. Yksin asuva 45-vuotias nainen tarvitsee 239 euroa ja 65-vuotias 217 euroa.

Isommassa laskussa korotukset näkyvät tietysti selvemmin. Kun lapsiperheen kuukausittaisiin ruokamenoihin lasketaan hinnankorotus, kauppalasku nousee 90 eurolla eli yli tuhannella eurolla vuodessa.

Ihmisarvoon kuuluu ruuasta nauttiminen

Projektitutkija Anna Grahnin mukaan ihmisarvoisella elämällä tarkoitetaan mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallisuuteen, ei pelkästään selviytymistä tai hengissä pysymistä.

Tutkimuksessa on otettu huomioon kansalaisten mielipiteet muun muassa sen suhteen, kuinka monta kertaa pitäisi voida tarjota ruokaa myös muille kuin oman kotitalouden jäsenille.

– Ruoan sosiaalinen puoli on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeää. Ihmisarvoiseen elämään kuuluu, että voidaan nauttia ruoasta muiden ihmisten kanssa ja järjestää juhla-aterioita, Grahn selvittää.

Kallistumiseen on monta syytä

Luken tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että ruoan hintaan kohdistuu poikkeuksellista nousupainetta, sillä ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan viljan ja öljykasvien tuottajahinnat ovat nousseet niin maailmalla kuin Suomessakin huippulukemiin. Myös viime vuoden huono sato on korottanut hintoja.

Kotieläintuotannon hintojen nousuun vaikuttaa rehukustannusten kallistuminen.

− Hinnannousu vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ohjaa ostamaan tuoteryhmän halvimpia tuotteita tai kokonaan korvaavia vaihtoehtoja, kertoo erikoistutkija Hanna Karikallio.

Onko tilanne vaikuttanut tutkijoiden omaan arkeen?

– On siten, että seuraan tarjouksia tarkemmin ja kiinnitän enemmän huomiota, että ruokahävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän. Pidän kuitenkin kiinni siitä, että ostan kotimaassa tuotettua ruokaa aina, kun se on mahdollista, Karikallio kertoo.

Grahnilla on eri taktiikka.

– Saatan korvata eniten kallistuneita tuotteita vähemmän kallistuneilla. Monet taitavat tehdä samoin.

Anna Grahn
Anna Grahn
Suvi Harvisalo

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hanna Karikallio
Hanna Karikallio

Kansalaisjärjestö Martat on opastanut kansalaisia säästämisen saloihin 123 vuotta. Seinäjoen Martat täyttää tällä viikolla 30 vuotta. Sen kunniaksi puheenjohtaja Anne Hautamäki antaa muutaman ihan konkreettisen säästövinkin.

– Kotiruoka on aina edullisempaa kuin kaupan valmisruuat. Suosittelen tekemään isoja annoksia, mutta ei niin isoja, että ruokaa joutuisi laittamaan biojätteeseen.

Aamu- ja iltapalaksi sopiva puuro ei maksa juuri mitään.

– Puuroa voi helposti muokata makunsa mukaiseksi. Tuorepuuro on hyvä keino saada vaihtelua. Vispipuuro on edullinen välipala ja sen voi hyvin tehdä muistakin marjoista, Hautamäki vinkkaa.

Vilja, peruna, riisi ja monet muut hiilihydraattien lähteet ovat edullisia. Niissäkin kannattaa silti tarkkailla kilohintoja. Isommissa pusseissa tuotteet ovat yleensä pieniä kukkaroystävällisempiä.

Proteeni eli esimerkiksi liha kannattaa Hautamäen mielestä joskus korvata halvemmalla vaihtoehdolla.

– Lisää ruokaan edes vähän papuja, linssejä tai kikherneitä. Niillä saat esimerkiksi salaatista ruokaisemman. Ruokalajeista tarkan kuluttajan suosikkeja ovat keitot ja uuniruuat.

– Meillä tehdään ainakin kaksi kertaa viikossa riittoisa uuniruoka tai keitto, josta riittää useammaksi päiväksi lounasevääksi töihin ja päivälliseksi kotiin. Kestosuosikkejamme ovat kasvissosekeitto, makaronilaatikko ja kalakeitto.

Suunnittelu on edullisen ruuanlaiton A ja O.

– Teen melkein aina kauppalapun, koska silloin voin helpommin miettiä mitä oikeasti tarvitsemme. Yleensä tarkistan kaappien sisällön kauppareissua edeltävänä päivänä ja suunnittelemme seuraavan viikon ruokia sen perusteella mitä kaapissa on.

Hautamäki suosittelee seuraamaan tarjouksia.

– Soijarouhetta on nyt paljon. Ostin sitä 2,5 kilon laatikollisen Fiksuruoka-sivustolta kun sattui osumaan hyvä tarjous silmään.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Anne Hautamäki
Anne Hautamäki

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje