Eparin logo

Ville Ritolan mitalit pääsivät ensimmäistä kertaa pois pankkiholvin syövereistä – Peräseinäjoen suden arvostusta halutaan nostaa

Peräseinäjoen sutena tunnettu kestävyysjuoksija Ville Ritola on yksi suomalaisen urheiluhistorian menestyneimpiä urheilijoita
Peräseinäjoen sutena tunnettu kestävyysjuoksija Ville Ritola on yksi suomalaisen urheiluhistorian menestyneimpiä urheilijoita
Kuva: Jouko Hänninen

Kahdeksan olympiamitalia kestävyysjuoksussa saavuttaneen Ville Ritolan mitalit ovat ensimmäistä kertaa kaiken kansan nähtävänä. Näyttelypaikka sopii tarkoitukseen täydellisesti. Tahdolla, tuskalla ja kovalla työllä hankitut aarteet voi nähdä Helsingin Olympiastadionilla, jossa ne ovat esillä Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon näyttelyssä.

Tämä on mahdollista, sillä mitalit nykyään omistava Seinäjoen kaupungin museopalvelut lainasi ne Tahdolle kolmeksi vuodeksi. Peräseinäjoelta lähtöisin oleva, vuonna 1982 kuollut Ritola lahjoitti mitalit synnyinpitäjälleen vuonna 1970. Lahjaan kuului hänen Pariisin vuoden 1924 ja Amsterdamin vuoden 1928 olympiakisoista voittamansa viisi kultamitalia ja kolme hopeamitalia.

Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitoksen yhteydessä mitalit siirtyivät Seinäjoen kaupungille.

– Koska kyse on museaalisesta aineistosta, mitalit on liitetty Seinäjoen museoiden kokoelmiin. Me hallinnoimme mitaleita, mutta tarkoitus on pitää niitä esillä Peräseinäjoella, selvittää museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen.

Suomalaisen kestävyysjuoksun kansallisaarteet: Vasemmalla on Ville Ritolan viisi kulta- ja kolme hopeamitalia Pariisin ja Amsterdamin olympiakisoista. Viriinissä on myös Paavo Nurmen juoksukello, Nurmen ja Hannes Kolehmaisen juoksukengät sekä Kolehmaisen Tukholman olympiakisojen kultamitali 5 000 metriltä.  
Suomalaisen kestävyysjuoksun kansallisaarteet: Vasemmalla on Ville Ritolan viisi kulta- ja kolme hopeamitalia Pariisin ja Amsterdamin olympiakisoista. Viriinissä on myös Paavo Nurmen juoksukello, Nurmen ja Hannes Kolehmaisen juoksukengät sekä Kolehmaisen Tukholman olympiakisojen kultamitali 5 000 metriltä.  
Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ville Ritola

Viljo Eino ”Ville” Ritola syntyi 1896 Peräseinäjoella ja kuoli vuonna 1982 Helsingissä. Hänet on haudattu Peräseinäjoen hautausmaalle.

Ritola työskenteli kirvesmiehenä ja työnjohtajana. Hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1913 ollessaan 17-vuotias. Mies palasi pysyvästi Suomeen vuonna 1971.

Juoksi Pariisin olympiakisoissa vuonna 1924 neljä kulta- ja kaksi hopeamitalia. Neljä vuotta myöhemmin Amsterdamissa hän otti kultaa ja hopeaa.

Kukaan muu suomalainen ei ole yltänyt yhtä moneen (kuuteen) mitaliin yksissä olympialaisissa.

Maailmanennätyksiä Ritola teki virallisilla matkoilla kaksitoista.

Ritolaa ja Hannes Kolehmaista ja Paavo Nurmea kutsuttiin lentäviksi suomalaisiksi.

Ritolaa kutsuttiin juoksutyylinsä takia Peräseinäjoen sudeksi.

Ottaa ritolat -sanonta juontaa juurensa Ritolan loppukiriin

5 000 metrin matkalla vuoden 1928 olympialaisissa. Loppukirin ansiosta Ritola voitti Paavo Nurmen.

Kunnianosoituksia: Patsas Peräseinäjoella, Peräseinäjoen liikuntahalli on nimetty Ritola-halliksi. Kirjat: Jouko Lehtosen toimittama omaelämänkerta Pantiin Ritolaksi (1974). Ossi Viita: Suden hetkiä - Amerikansuomalainen olympiavoittaja Ville Ritola (1997).

Mestari ja haastaja -elokuva Ville Ritolasta ja Paavo Nurmesta saa ensi-iltansa vuonna 2024.

Harvinaista herkkua

Alkuperäisiä mitaleita ei ole moni nähnyt, sillä niitä säilytetään pankkiholvissa. Kopiot ovat esillä Peräseinäjoen kunnantalolla.

Tyrväinen uskoo, ettei alkuperäisiä mitaleita ole nähty kuin niiden luovutusjuhlassa.

– Pankkiholvin paikkaa tai mitalien rahallista arvoa en voi paljastaa. Mitalien arvo on kulttuurihistoriallinen. Niihin kiteytyy mittava määrä tietoa. Ne kertovat urheiluhistoriasta sekä yhden poikkeuksellisen urheilijan että samalla myös muiden urheilijoiden kautta.

Ajankohtainen sankari

Tahto eli entinen Urheilumuseo on valtakunnallinen vastuumuseo ja alansa ainoa yleismuseo Suomessa. Näyttelyssä käy vuosittain jopa 50 000 henkeä.

Keskuksen johtaja Jukka-Pekka Vuori pitää mitalien lainaa merkittävänä sopimuksena. Hänen mukaansa Ritola on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan: Ritolasta ja hänen kilpakumppanistaan, yhdeksänkertaisesta kestävyysjuoksun olympiavoittajasta Paavo Nurmesta kertova Mestari ja haastaja -elokuva saa ensi iltansa vuonna 2024 eli sata vuotta Pariisin olympialaisten jälkeen.

Paavo Nurmi oli legenda jo eläessään, mutta Ville Ritolan nimi ei enää ole monelle tuttu.

– Ritolalla on merkittävä rooli suomalaisen urheilukulttuurin rakentajana. Hänen saavutuksensa ovat Nurmen tasoa. Henkilökohtaisestikin Ritola merkitsee minulle paljon. Pantiin Ritolaksi oli ensimmäinen urheilukirja, jonka luin.

Tahdon kokoelmapäällikkö ja Ville Ritolan elämäkerran kirjoittaja dosentti Ossi Viita on myös tyytyväinen.

– Näyttely tuo Ritolan loistavaa urheilu-uraa esille valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Ritola on tunnettu Pohjanmaalla, mutta hän on eittämättä jäänyt kansallisesti ja kansainvälisesti liiaksi Nurmen varjoon. Haluamme muuttaa varjon valoksi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ville Ritola oli Pariisin vuoden 1924 olympiakisojen 10 000 metrin olympiakultamitalijuoksunsa jälkeen kurainen mies.
Ville Ritola oli Pariisin vuoden 1924 olympiakisojen 10 000 metrin olympiakultamitalijuoksunsa jälkeen kurainen mies.
Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Historiallisen draamaelokuvan pääosissa nähdään Miro Lopperi Ville Ritolana ja Olli Riipinen Paavo Nurmena.  
Historiallisen draamaelokuvan pääosissa nähdään Miro Lopperi Ville Ritolana ja Olli Riipinen Paavo Nurmena.  
Scandinavian Film

Ritola ja Nurmi juoksevat elokuvassa

Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä juoksijoista, Ville Ritolasta ja Paavo Nurmesta tehdään elokuva. Kuvaukset alkavat keväällä. Mestari ja haastaja -elokuva saa ensi-iltansa kahden vuoden kuluttua.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulle. Siinä liikutaan kotimaan lisäksi New Yorkissa, Pariisissa ja Amsterdamissa. Juoni kertoo Ville Ritola ja Paavo Nurmen kamppailusta itseään ja toisiaan vastaan.

Historiallisen draamaelokuvan pääosissa nähdään Miro Lopperi Ville Ritolana ja Olli Riipinen Paavo Nurmena. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Juha Karvanen sekä Aleksi Salmenperä, joka myös ohjaa elokuvan. Elokuvan tuottavat Jarkko Hentula ja Marko Talli Yellow Film & TV:ltä.

– Vuosisadan takaisen Suomen, New Yorkin ja kaksien olympialaisten herättäminen henkiin tavalla, jota suomalaisessa elokuvassa ei ole aiemmin nähty, on kunnianhimoinen haasteemme, Talli ja Hentula kertovat.

Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto on elokuvasta mielissään.

– On todella hienoa, että Suomen kaikkien aikojen menestyneimmät juoksijat saavat vihdoin elokuvan. Historiallisen lisäkierteen tähän tuo se, että elokuva saa ensi-iltansa samaan aikaan, kun olympialaiset vuonna 2024 palaavat sadan vuoden tauon jälkeen Pariisiin, jossa Nurmi ja Ritola sata vuotta sitten juoksivat Suomen maailmankartalle.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje