Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks! – Ennen vanhaa pääsiäisnoidat toivottivat toisille pahaa, nyt virvotaan pelkkää hyvää

Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle!

Vanhan loru kaikui moneen otteeseen Etelä-Pohjanmaan museolla ennen pääsiäistä. Museon järjestämiin pääsiäislysteihin osallistuneet lapset osasivat trullitervehdyksen sanat niin hyvin, ettei niitä enää ennen lauantain virpomiskierrosta tarvitse treenata.

Monet muut tulevaan juhlapyhään liittyvät asiat olivat muksuille vieraampia. Niihin lapsia tutustuttivat trulleiksi pukeutuneet museonhoitaja Minna Heinonen ja museolehtori Riikka Kaivola-Häyry .

. Mikä ihmeen pääsiäisnoita? Pääsiäisessä on kysymys hyvän ja pahan taistelusta. Jeesuksen ollessa haudassa pahat temmelsivät maan päällä. He toivoivat esimerkiksi naapurille huonoa karja- tai sato-onnea. Tästä muistuttavat noidat ja trullit, jotka nykyään toivottavat virpomalla ihmisille pelkkää hyvää.

. Kun lapset saivat värikkäät huivit päihinsä, oli trullihipan aika. Sen jäkeen pikkuväki lähti etsimään Törnävän kartanon puutarhaan piiloitettuja pääsiäismunia, joiden sisältä paljastui etenkin entisajan pääsiäiseen liittyviä asioita.

Ensimmäisessä munassa oli kalan kuva.

– Ennen pääsiäistä vietettiin paastoa, jonka aikana ei saanut syödä lihaa. Kala ei ollut kiellettyä ja sitä säilöttiin kevättä varten, Heinonen selvittää.

. Seuraava muna löytyy vilja-aitan hirsien välistä. Kuvassa on mämmiä tuohiroveessa. Tekstistä käy ilmi, että edelliset sukupolvet osasivat kiertää pääsiäiseen liittyviä rajoituksia muutenkin kuin vaihtamalla lihan kalaan.

– Pitkänä perjantaina piti välttää kaikkea tekemistä. Ruokaakaan ei saanut laittaa. Mämmi oli hyvää pääsiäisruokaa, koska se voitiin tehdä jo aiemmin ja syödä kylmänä, Heinonen kertoo.

. Kotijuustoa esittävä kuva herättää ihmetystä.

– Onko se ranskanperuna? joku tiedustelee.

– Vai pannari? toinen veikkaa.

– Tähänkin tarvitaan maitoa, mutta kyseessä on juusto. Lehmät alkoivat lypsää keväällä enemmän. Ennen vanhaan ei ollut jääkaappeja ja maidosta tehtiin juustoa. Se säilyi maitoa paremmin, Heinonen opastaa.

. Yhteinen virpomisoksa Kierros päättyy syreenien keskellä olevaan majaan. Sieltä löytyvästä arkusta paljastuu värikkäitä kangasnauhoja, joilla lapset saavat koristella pensaiden oksia kuin pajunvitsoja ikään.

– Tänne saa kuka tahansa tuoda koristeita. Ne saavat olla paikalla vappuun asti. Silloin koko kaupungin yhteinen tilataideteos näyttää vappuviuhkalta, Kaivola-Häyry sanoo.

. Tunnin mittaisen kierroksen jälkeen lapsilla on punaiset posket ja hyvä mieli. Keskustelun aiheet liittyvät suklaamuniin, virpomiskierroksiin ja pääsiäiskokkoihin.

– Olisipa jo pääsiäinen, punahuivinen pikkupoika huokaa.

– Vielä muutama yö pitää malttaa odottaa, Heinonen toppuuttelee.

. Milloin? Pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi siis olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Tänä vuonna pääsiäispäivää vietetään 9.4.

Kirjaudu sisään

Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks! – Ennen vanhaa pääsiäisnoidat toivottivat toisille pahaa, nyt virvotaan pelkkää hyvää

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje