<p>SEINÄJOKI</p>.<p>Seinäjoen kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että kaupunki ottaa hulevesimaksun käyttöön ensi vuoden alusta lähtien.</p>.<p>Hulevesimaksun määräytymisperusteeksi lautakunta ehdottaa aiheuttamisperiaatetta, mikä tarkoittaa, että maksu kohdentuu laskennallisesti suurempana sellaisiin kiinteistöihin, jotka rasittavat hulevesijärjestelmää enemmän. Kiinteistöt on jaettu kuuteen maksuluokkaan ja maksu määräytyy rakennetun kiinteistön pinta-alan mukaisesti.</p>.<p>Alimmillaan maksu on ehdotuksen mukaan 25 euroa ja enimmillään 600 euroa. Maksuluokat jakautuvat seuraavasti: 25 euroa 0–750 m2, 40 euroa 751–1500 m2, 75 euroa 1501–3000 m2, 150 euroa 3001–5000 m2, 300 euroa 5001–10 000 m2 ja yli 10 000 neliön kiinteistöiltä 600 euroa vuodessa.</p>.<p>–Maksutasot on katsottu sen mukaan, mitä kustannuksia hulevedestä syntyy. Olemme myös selvittäneet, millä tasolla maksu on muissa kaupungeissa, kaupunkiympäristöjohtaja <strong>Juha Takamaa</strong> kertoo.</p>.<p>Esitetyillä taksoilla hulevesimaksuista kertyisi noin 860 000 euroa vuodessa kaupungin kassaan. Seinäjoen hulevesikustannukset ovat vuosina 2018–2019 olleet noin 900 000 euroa vuodessa, mikä sisältää suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja hallinnon sekä investointipoistot.</p>.<p>–Kaupungin taloustilanne on mitä on, ja yleisiin veronkorotuksiin ei haluttaisi lähteä. Tämä maksu kohdistuu niille, jotka käyttävät kaupungin hulevesijärjestelmää. Veronkorotuksien kautta maksumieheksi joutuisivat ne, joita asia ei koske, Takamaa perustelee.</p>.<p>Kaupunkiympäristöjohtaja osaa jo odottaa, että aihe herättää keskustelua.</p>.<p>– Aina kun tulee jokin uusi maksu, se herättää tunteita. Kaupungin omakotitontit ovat kuitenkin pääasiassa alle 1500 neliötä, jolloin maksu on 40 euroa vuodessa. Ei se lopulta niin paha ole, ja taksat ovat sellaiset, että niillä mennään useita vuosia eteenpäin.</p>.<p>Takamaa huomauttaa, että hulevesimaksu koskee vain asemakaava-alueella sijaitsevia kiinteistöjä, missä on kaupungin ylläpitämät hulevesijärjestelmät.</p>.<p>–Tästä on ollut epätietoisuutta, joten todettakoon vielä, että maksu ei koske haja-asutusalueita, vaan nimenomaan keskusta-alueita ja isompia asutusalueita, joissa on kaupungin hulevesijärjestelmä, Takamaa selventää.</p>.<p>Kaupunkiympäristölautakunnan keskiviikkoisessa kokouksessa lautakunnan jäsen <strong>Mikko Soivio </strong>esitti, ettei kaupunki perisi erikseen hulevesimaksua. Hänen esityksensä kuitenkin raukesi kannattamattomana.</p>.<p>Kaupunkiympäristöjohtaja arvioi, että asia tulee päätettäväksi kesäkuun valtuustoon.</p>.<p>–Siten se ehtii ensi vuoden talousarvion valmisteluun, Takamaa toteaa.</p>.<p>Suomessa yhä useammat kunnat ovat alkaneet periä erillistä hulevesimaksua, koska vuoden 2014 lainmuutos oikeutti kunnat perimään sade- ja sulamisvesien poistokustannuksia kiinteistöjen omistajilta.</p>.<p>–Esimerkiksi Vaasa ja Kokkola perivät jo maksua. Kaikkiaan se on käytössä jo useissa kymmenissä kunnissa ympäri Suomen, Takamaa kertoo.</p>.<p>Marika Eikkula</p>