Kurikkalainen Ari Rajala hämmentää retkikeittimellä porisevaa lohikeittoa. Puoliso Mija Rajala tähyää puunlatvoja paikantaakseen keväisellä innolla laulavan viherpeipon.
Olemme Kopsakan laavulla Kurikan Niinistössä. Tämä on pariskunnan mukaan erityisen helppo retkikohde, sillä auton voi jättää parinsadan metrin päähän.
Ari ja Mija Rajala retkeilevät aktiivisesti ja nukkuvat retkillään ulkona ympäri vuoden. Viimeisen seitsemän vuoden aikana Rajalat ovat nukkuneet luonnonhelmassa vähintään kerran kuukaudessa, kesällä useamminkin.
Useimmiten Rajalat yöpyvät kotipitäjän tai sen lähiseutujen retkikohteissa.
– Ei retkelle tarvitse lähteä matkojen päähän monen päivän reissulle. Kun retkeilystä tekee mahdollisimman helppoa, ei ole tekosyitä olla menemättä, Ari Rajala toteaa.
Toistasataa telttayötä
Pariskunta osti ensimmäisen telttansa kymmenen vuotta sitten ja alkoi tehdä yön yli -retkiä sulan maan aikana. Seitsemän vuotta sitten Mija bongasi sosiaalisessa mediassa retkeilijän, joka aikoi nukkua luonnossa kerran kuukaudessa vuoden ajan.
– Päätimme kokeilla, miten pitkälle itse pääsisimme, hän sanoo.
Haasteeseen kuuluvia öitä on kertynyt Rajaloille jo noin 80. Todellisuudessa taivasalla on nukuttu haasteen aikana jo noin 150 kertaa, sillä kesäisin he suuntaavat Lappiin ja muualle Suomeen useamman yön mittaisille vaelluksille.
Haasteen myötä retkeily kaikkiin vuodenaikoihin ja kaikissa sääoloissa on tullut pariskunnalle tutuksi. Edes viime talven 30 asteen pakkaset eivät estäneet harrastusta. Talvella Rajalat yöpyvät tutuissa paikoissa lähellä kotia. Juuri Kopsakan laavun kaltaisissa, joiden lähelle pääsee autolla.
– Talvella tavaraa on enemmän mukana, ja autosta on helppo hakea lisää vaatetta päälle, Mija Rajala havainnollistaa.
Sateisella tai myrskyisellä säällä puolestaan valitaan suojainen yöpymiskohde, kuten kotalaavu.
Aina ei huvita
Aina haasteen toteuttaminen ei ole helppoa. Tiukin paikka oli korona- aikana, kun Mija oli toipumassa taudista, eikä kunto sallinut retkeilyä. Oli talvi, ja käsillä kuukauden viimeiset päivät.
– Putken katkaiseminen ei ollut vaihtoehto. Ari pystytti teltan kotipihaamme ja nukuimme siellä, Mija kertoo.
Ari lisää, että joskus ajatus yön yli -retkelle lähtemisestä ei yksinkertaisesti huvita, tai retki on vaikea sovittaa muihin arjen menoihin. Jos arki puskee päälle, metsässä käydään nopeimmillaan vain nukkumassa.
Myös retkelle pakkaaminen saattaa stressata hektisen arkiviikon päätteeksi.
– Väsyneenä kiukuttelen lähtiessä. Tiuskin, että mistä minä tiedän minne menemme tai mitä syömme, Mija naurahtaa.
Samalla hän toteaa, että kun metsään lopulta pääsee, arjesta kuormittunut mieli rauhoittuu välittömästi.
– Koskaan ei ole harmittanut, että tuli lähdettyä.
Teltassa nukkumiseen tottuu
Ari Rajala kertoo nukkuvansa retkillä teltassa tai laavussa, puoliso vannoo riippumaton nimeen.
Etenkin alkuvuosina Mija Rajalan oli hankala löytää hyvää nukkuma-asentoa teltassa ja lonkkia kolotti.
– Kerran pääsin testaamaan riippumattoa mökkirannassa, ja se oli menoa. Laitoin illalla silmät kiinni ja heräsin seuraavan kerran vasta aamulla. Mihinkään ei sattunut.
Rajaloiden mukaan hyvän retkiyön salaisuus on kuitenkin tottuminen.
– Nykyään nukumme retkillä yhtä hyvin kuin omassa sängyssä, olimme sitten laavussa, teltassa tai riippumatossa, Mija Rajala kertoo.
Ari Rajala nimeää kolme varustetta, jotka tekevät retkistä mukavia: ilmatäytteinen makuualusta, untuvatakki ja kuivapussit.
– Untuvatakki tulee viileissä kesäilloissakin käyttöön, ja kuivapussissa se ei vie paljon tilaa. Kuivapusseihin pakkaan aina myös esimerkiksi teltan ja makuupussin, etteivät ne pääse vahingossakaan kastumaan.
Pariskunnan mukaan laadukkaat varusteet maksavat, mutta ovat huollettuina yleensä pitkäikäisiä. Esimerkiksi riippumatto lisävarusteineen maksaa helposti teltan verran.
Aloittelevia retkeilijöitä he kannustavat testaamaan erilaisia varusteita vaikkapa vuokraamalla. Siten huomaa, mikä sopii itselle.
Rajalat itse ovat päivittäneet retkeilyvarustustaan entistä parempaan hiljalleen harrastuksen jatkuessa.
– Hankimme talvimakuupussit vasta viime vuonna. Sitä ennen käytimme kolmen vuodenajan makuupussin päällä edullista kuitupussia, Ari Rajala kertoo.
"Haluan näyttää, että retkeily kuuluu kaikenkuntoisille"
Mija ja Ari Rajala jakavat retkikokemuksiaan sosiaaliseen mediaan. Molemmilla on omat Instagram-tilit, joihin he päivittävät retkikertomuksiaan. Lisäksi Mija ylläpitää luomaansa Kurikan tulipaikat -nimistä Instagram-tiliä. Tilillä hän huomioi erityisesti tulipaikkojen varustelua, polttopuutilannetta ja retkeilyrakenteiden kuntoa.
Hän haluaa tuoda somekanavissaan esille myös sitä, että retkeily kuuluu kaikille.
– Kuvasto siitä, mikä on retkeilyä ja kuka pystyy tekemään yöretkiä, on pääosin nuorten ja hyväkuntoisten täyttämää. Haluan näyttää, että retkeily kuuluu kaikenikäisille ja -kuntoisille. Luonto ei arvostele.