’’Hiljaisuuden aisti’’ – Moottoripyöräkerho Waasa MC:n jäsenet tekivät kesäretken Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden maisemiin.

Tshernobyl ja siellä vuonna 1986 tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus ovat palautuneet ihmisten mieliin lähiaikoina julkaistun dokumentin ansiosta. Vaasalaisen moottoripyöräkerho Waasa MC:n jäsenistä seitsemän kävi vierailulla onnettomuusalueella elokuussa.

. Ydinvoimalaonnettomuuden jäljiltä alue jouduttiin evakuoimaan, eikä takaisin päässyt. Tunnelma paikassa oli pysähtynyt.

. – Mieleen jäivät tyhjät rakennukset joka puolella. Tshernobylissä näki, miten elämä oli loppunut yhtäkkiä, kuvailee Waasa MC:n varapuheenjohtaja Pasi Jussila .

. Yli 4000 kilometrin moottoripyörämatka ei arvatenkaan sujunut täysin ongelmitta. Matkaryhmä ajoi Kiovaan, josta bussin ja oppaan oli määrä tulla hakemaan heidät Tshernobyliin. Bussia ei kuitenkaan koskaan kuulunut.

. – Tsernobyliin ei saanut omin päin ajaa, joten lopulta hotellin respasta tilattiin meille kaksi taksia, joilla pääsimme matkaan, Jussila kertoo.

. – Luonto oli vallannut koko alueen. Aluksi en meinannut nähdä mitään, mutta keskusaukiolla alkoi näkyä tyhjiä rakennuksia, kertoo matkalla ollut Johanna Jussila .

. "Isossa kaupungissa ei ollut yhtään ääntä" . Moottoripyöräkerholaisten mieliin jäivät rakennusten yllä olleet vanhan vallan symbolit ja erilaiset vaakunat. Johanna Jussila jäi pohtimaan alueella olleita asukkaita.

. – He ovat eläneet unelmaansa ja kaupunki oli täynnä elämää. Sitten kaikki on vaan loppunut, hän miettii.

. Pasi Jussilan mieleen jäi kummallinen olotila siitä, ettei isossa kaupungissa ollut yhtään ääntä.

. – Hiljaisuuden aisti, hän toteaa.

. Osaan alueista dramaattisuuden tuntua on luotu jälkikäteen asetelluilla tavaroilla. Kerholaisten mielestä se ei ollut häiritsevä tekijä.

. – Päiväkodissa saattoi lasten sängylle olla aseteltu leluja, mutta se oli pieni seikka siihen nähden, mitä oikeasti paikan päällä oli tapahtunut, tuumaa Erkki Nuru .

. Lasten kohtalo jäi kuitenkin vaivaamaan, sillä juuri he saivat osakseen suurimman altistuksen.

. "Mihinkään ei saanut koskea" . Tshernobyliin pääsee useamman matkanjärjestäjän kautta. Moottoripyöräkerho valitsi järjestäjäkseen erään slovakialaisen yrityksen, jonka kautta järjestetty päiväretki maksoi 119 euroa henkilöltä.

. Ohjeet matkan ajaksi olivat tarkat.

. – Ryhmästä ei saanut irtaantua. Ihon tuli olla peitettynä ja joissain paikoissa tuli käyttää kasvomaskeja. Mihinkään ei saanut koskea ja asvaltilla käveltiin aina kun oli mahdollista, matkalla olleet kerholaiset muistelevat.

. Suurin osa rakennuksista on huomattavan huonossa kunnossa ja osasta jäljellä olivat pelkät rauniot. Opas näytti matkalaisille kuvia kaupungista sen hyvinvointiaikana. Ero nykyaikaan oli merkittävä.

. – Opas arvuutteli, että tiedämmekö, mikä rakennus mikäkin oli ollut. Niistä oli mahdotonta saada selvää, Johanna Jussila kertoo.

. Paikan kunto oli järkyttävä. Yhden kohteen uima-allas oli täyttynyt vedestä, joka oli satanut heikkokuntoisen katon läpi.

. Tshernobyl jätti jälkensä matkalaisten muistoihin.

. – Täysin tuhoutunut kaupunki, moottoripyöräkerholaiset summaavat.

. Pysäyttävään matkaan mahtui myös yllättävä käänne. Kiovasta lähdettyään Waasa MC:n jäsenet pääsivät yllätysvieraiksi häihin.

. – Siellä me oltiin moottoripyörävermeet päällä 30 asteen helteessä häävieraina. Ulkomaalaiset vieraat tuottivat kuulemma hyvää onnea, Pasi Jussila nauraa.

. Ensi kesänä Waasa MC:n jäsenet lähtevät ajamaan Murmanskiin moottoripyörillä, jotka ovat saaneet maksaa alle tuhat euroa. Tshernobylin matkaajista uutta haastetta lähtee kohtamaan kaksi seikkailumielistä moottoripyöräilijää.

. EDIT 18.8. kello 21.50 Juttuun korjattu onnettomuuden oikea vuosiluku 1986.

. Laura Helin

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

’’Hiljaisuuden aisti’’ – Moottoripyöräkerho Waasa MC:n jäsenet tekivät kesäretken Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden maisemiin.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

’’Hiljaisuuden aisti’’ – Moottoripyöräkerho Waasa MC:n jäsenet tekivät kesäretken Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden maisemiin.

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje