Arvio: Esko Aho piirtää Suomen poliittisen lähihistorian suuren linjan kirkkaaksi kadehdittavalla helppoudella

Esko Aho jatkaa tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan 1992 kahden vuoden takaisen teoksensa kertomusta. Hän pureutuu siihen, miten Suomi on ratkonut itä-länsi-suhteen ristiriitoja ja pyrkinyt kohti parempaa tulevaisuutta.  
Ahon hallitus irtautui  vuonna 1992 talouskriisin keskellä yya-sopimuksesta, haki jäsenyyttä Euroopan yhteisössä ja teki vuosisadan asekaupat ostamalla Hornet-hävittäjät. Ratkaisut päättivät ajan, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa oli hallinnut suhde Neuvostoliittoon.
Esko Aho jatkaa tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan 1992 kahden vuoden takaisen teoksensa kertomusta. Hän pureutuu siihen, miten Suomi on ratkonut itä-länsi-suhteen ristiriitoja ja pyrkinyt kohti parempaa tulevaisuutta. Ahon hallitus irtautui vuonna 1992 talouskriisin keskellä yya-sopimuksesta, haki jäsenyyttä Euroopan yhteisössä ja teki vuosisadan asekaupat ostamalla Hornet-hävittäjät. Ratkaisut päättivät ajan, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa oli hallinnut suhde Neuvostoliittoon.
Kuva: Tomi Kosonen/Arkistokuva

Suomi on pyristellyt heti sotien päättymisen jälkeen osaksi länttä, vaikka ulospäin se ei pitkään aikaan siltä näyttänytkään. Sodan hävinneen osapuolen kohtalo ei ollut kadehdittava. Neuvostoliitto asetti Suomelle tiukat geopoliittiset rajat, eivätkä lännen johtajavaltiotkaan ...

Haluatko jatkaa lukemista?

I-P Digi -tilauksella pääset lukemaan tämän ja paljon muita kiinnostavia artikkeleita.

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje