Arvio: Hanya Yanagiharan romaani tutkii ihmisluonnetta, kirjoittaa uusiksi historiaa ja ennustaa pandemioiden riivaamaa tulevaisuutta

"En ymmärrä, miksi romaanikirjailijat ovat niin uskollisia historialle", pohtii Hanya Yanagihara (s. 1974) eräässä haastattelussa. Uudessa romaanissaan amerikkalaiskirjailija onkin tarttunut tuumasta toimeen ja kirjoittanut Yhdysvalloille vaihtoehtoisen historian.

Yanagiharan edellinen teos Pieni elämä (suom. 2017) oli varsinainen myynti- ja arvostelumenestys ja päätyi Booker-palkintoehdokkaaksikin. Viime vuonna USA:ssa julkaistu Paratiisiin sai kuitenkin ristiriitaisemman vastaanoton.

Eikä ihme sillä Paratiisiin on edeltäjäänsä haastavampi lukukokemus jo senkin takia, että se koostuu kolmesta näennäisen erillisestä tarinasta, "kirjasta". Tarinat linkittyvät kuitenkin toisiinsa niin temaattisesti kuin sisällöllisestikin, mutta kytkösten havaitseminen voi tuottaa vaikeuksia romaanin laajuuden takia.

. Ensimmäinen kirja, Washington Square, on muunnelma Henry Jamesin samannimisestä romaanista vuodelta 1880. David on rikkaan pankkisuvun perillinen, jolle isoisä on löytänyt mielestään soveliaan sulhaskandidaatin, vanhemman ja varakkaan Charlesin. David on kuitenkin rakastunut köyhään musiikinopettajaan, jota isoisä pitää huijarina.

Yanagiharan vaihtoehtoisessa historiassa eletään tällöin vuoden 1893 New Yorkissa, joka kuuluu Vapaiden osavaltioiden liittoumaan. Niissä homoliitot ovat laillisia ja yleisiä, kun taas mustia ei asukkaina liberaaleissa osavaltioissa suvaita.

Jo ensimmäinen kirja, tietoisen kliseinen rakkauskertomus, esittelee koko teoksen toistuvat teemat ja symboliikan.

. Kansakunnan identiteetti Kaikissa tarinoissa joku päähenkilöistä asuu samassa talossa New Yorkin Washington Squarella. USA:n ensimmäisen presidentin mukaan nimetty aukio viestii siitä, että nyt puhutaan koko kansakunnan identiteetistä ja arvomaailmasta. Myös Havaiji, USA:n nuorin osavaltio, saa havaijilaistaustaisen Yanagiharan romaanissa symbolisen roolin.

Ensimmäinen kirja ajoittuukin "sattumoisin" vuoteen 1893, jolloin itsenäisen saarivaltion viimeinen hallitsija syrjäytettiin ja siitä tehtiin väkipakolla USA:n territorio.

Lännen valloitus on amerikkalaisessa psykohistoriassa tarkoittanut juuri "paratiisin" etsintää, ja monille kaukana lännessä sijaitseva eksoottinen Havaiji saattaa edelleenkin edustaa sitä. Yanagihara halunnee muistuttaa, että tämäkin paratiisiunelma perustuu kolonialismille ja rasismille.

. Tulevaisuuden maailma Hätkähdyttävän ajankohtaiselta tuntuu romaanin vuoteen 2093 ajoittuva kolmas kirja. Tuolloin vuosikymmeniä jatkuneet toistuvat pandemiat ovat lopulta johtaneet äärimmäisiin rajoitustoimiin. Viranomaisten alun perin hyvää tarkoittavat ratkaisut ovat muuttaneet USA:n diktatuuriksi, jossa sairaatkin on eristetty keskitysleireihin.

Paratiisiin on erittäin kunnianhimoinen analyysi ulkoisten olosuhteiden ja kriisien vaikutuksesta ihmisten unelmiin. Ja samalla koko modernin projektista, jossa uskotaan maailman muuttuvan koko ajan paremmaksi.

Valitettavasti romaani on aivan liian laaja ja symboliikka turhan raskasta, jotta teemat avautuisivat kunnolla. Tyyliltään teos on kuitenkin lukijaystävällinen, joten kannattaa yrittää.

Kirja: Hanya Yanagihara: Paratiisiin. Suom. Arto Schroderus. Tammi. 905 s.

Veijo Hietala

Kirjaudu sisään

Arvio: Hanya Yanagiharan romaani tutkii ihmisluonnetta, kirjoittaa uusiksi historiaa ja ennustaa pandemioiden riivaamaa tulevaisuutta

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Arvio: Hanya Yanagiharan romaani tutkii ihmisluonnetta, kirjoittaa uusiksi historiaa ja ennustaa pandemioiden riivaamaa tulevaisuutta

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje