Arvio: Jumalaare, nyt on spektaakkeli! – Juhlamusikaali vyöryttää visuaalista herkkua näyttämön täydeltä

Tampereen Työväen Teatteri täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Se on kunnioitettava ikä teatterille ja sitä sietää juhlia.

TTT tekee sen isosti ryöpyttämällä suurelle näyttämölleen kotimaisen kantaesitysmusikaalin Momentum 1900 . Taustalla ovat teatterin luottonimet: käsikirjoittajina Sirkku Peltola ja Miljoonasateen biisinikkari Heikki Salo, säveltäjänä Eeva Kontu ja ohjaajana Peltola.

TTT mainostaa musikaalin maailmaa rakennetun viiden vuoden ajan ja työryhmässä olleen 150 henkilöä. On siis lupa odottaa paljon, etenkin kun kaikkien Broadway-musikaalien seassa kotimainen kantaesitysmusikaali on aina valtakunnanlaajuinen tapaus.

. Taiteella sortovaltaa vastaan Juhlamusikaalin aiheesta on Tampereella takuulla istuttu ideapalaveri jos toinen. Viivan alle on jäänyt juhlavuotta, historiaa ja TTT:n juuria kunnioittava aihe: suomalainen kulttuuri ja taide.

Tampereen Työväen Teatteri perustettiin sortovuosina, jolloin Suomi pyristeli irti Venäjän keisarinvallan pihtiotteesta. Uskalikkojen haaveissa kimmelsi itsenäinen maa. Tähän aikaan ja aatteelliseen maaperään sijoittuu myös Momentum 1900.

Ollaan Pariisissa vuonna 1900. Venäjän kaukainen maakunta Suomi – kuten Ruhtinas Tenishevin suulla tarinassa usein muistutetaan – on saanut Pariisin maailmannäyttelyyn oman paviljonkinsa. On Suomen momentum näyttää maailmalle olevansa kansakunta, jolla on oma kulttuuri, tahto, mieli ja kieli.

Tuota näyttämistä tarinassa tehdään pieteetillä, Venäjän sortovaltaa rivien välissä sivaltaen, sillä ainoa keino sorron vastustamiseen on taide, Momentum 1900 esittää.

Tarinan valokeilassa häärää joukko kansallistaiteilijoita, Martti Suosalon esittämä Ville Vallgren, Hiski Vihertörmän Akseli Gallen-Kallela, Juha-Matti Koskelan Eliel Saarinen, Janne Kallioniemen Albert Edelfelt ja Pauliina Saarisen Ellen Thesleff, muun muassa.

Esimerkiksi Gallen-Kallelan merkittävin panos maailmannäyttelyyn oli suuret Kalevala-aiheiset freskot Suomen paviljongin paraatipaikalla keskuskupolin katossa.

. Pohjalaiset rakensivat paviljongin Musikaalin toisena pääjuonteena kulkee Romeo ja Julia -henkinen rakkaustarina. Emilia Keskivinkan raikkaasti näyttelemä herraslikka, luonnonlapsimainen Verna iskee silmänsä Suomen paviljonkia rakentamassa olevaan rakennusmieheen. Matkaan tulee vielä ylimääräinen mutka, kun Saska Pulkkisen tulkitsema Elias sattuu myös olemaan intomielinen sosialisti. Kipinät sinkoilevat, kun kaksi eri yhteiskuntaluokkaa kohtaavat.

Vernan ja Saskan tarina on tietenkin kuva kahtia jakautuvasta Suomesta; musikaalin kantava taustakolmikkohan kehitti aiheen täyteen mittaansa Tampereen Työväen Teatterin Tytöt 1918 -musikaalissa.

Momentum 1900:n tarinalla on muuten mielenkiintoinen pohjalainen historiallinen sivujuonne. Suomen paviljonkia olivat reaalimaailmassakin rakentamassa pohjalaiset timpurit Anders Janssonin johdolla.

Anders Jansson oli Etelä-Pohjanmaalta pääkaupunkiseudulle muuttanut Sörnäs Snickeri AB:n rakennusmestari. Janssonin roolin musikaalissa tekee Etelä-Pohjanmaan murretta uskottavasti replikoiva Mika Honkanen.

. Ilon kautta Momentum 1900 on faktoista ponnistava fiktiivinen spektaakkeli, musiikin, tanssin ja riimien ilojuhlaa. Heikki Salon näpsäkkää verbaliikkaa tihkuvat riimit ja räpit kohtaavat Eeva Konnun kekseliäät sävellykset, ja orkesteri kapellimestarinaan Tony Sikström soittaa moitteetta.

Momentum 1900 on myös teemojen runsaudensarvi. Pääteemojen ohella musikaalin aiheita ovat muun muassa miesten ja naisten välinen tasa-arvo, maailman muutos ja sen muuttaminen, aikansa aatteet kuten kehitysoptimismi ja naiivi tulevaisuudenusko 1900-lukuun.

Totuuden nimissä täytyy kuitenkin sanoa, ettei musikaali ui samalla tavalla luihin ja ytimiin kuin Peltola-Salo-Kontu -kolmikon Tytöt 1918 . Momentum 1900:sta uupuu katsojan sydänjuuria puhutteleva draama. Tämä siksi, ettei Momentum 1900 ole ytimeltään henkilötarinavetoinen musikaali vaan ideavetoinen teos.

Se ei kutsu katsojaa kyynelehtimään, pelkäämään ja samastumaan vaan juhlimaan. Suomalaista kulttuuria, yhteistä kansallista perintöä, ihmisiä jotka uskoivat siihen ja taistelivat sen puolesta.

. Hivelee katsojan silmää Pysäyttävän upeaa katseltavaa tällainen ylenpalttinen teatterikattaus totta vie on. Juhlamusikaali hivelee katsojan silmiä. Momentum 1900:n Pariisi on runollinen, avaruudellinen ja romanttisen kaunis kuin kitsch-taulu. On pastellivaloja, tähtien tuiketta, kuun kumotusta, pehmeässä valaistuksessa kylpevää Eiffel-tornia, epookkipukuja. Videoprojisointeja käytetään hyväksi paljon.

Lavastussuunnittelija Hannu Lindholmin, pukusuunnittelija Marjaana Mutasen ja valo-ja videosuunnittelija Eero Auvisen visiot natsaavat saumatta yhteen.

Käsikirjoituksesta tekee mieli nostaa esiin useitakin kekseliäitä ja hienosti näyttämöllistettyjä kohtauksia. Niissä valokiilan varastaa käsittämätöntä karismaa huokuva Martti Suosalo .

Musikaalin railakkain kohtaus on Albert Edelfeltin humalauni, jossa Edelfelt kohtaa Suosalon tulkitseman Venäjän tsaarin. Piikki kohdistuu Venäjän nykyiseen vallanpitäjään. Hyvät ihmiset, menkää katsomaan Momentum 1900 jo tämän kohtauksen vuoksi, sillä hervottomampaa poliittista satiiria ei ole näyttämöllä hetkeen nähty!

.Yksi kappale muutti yllättäen Heikki Salon elämän – 36 vuoden jälkeen laulun kuuluisat sanat osuvat hyytävällä tavalla nykyhetkeen. Teatteri

Tampereen Työväen Teatteri: Momentum 1900. Käsikirjoitus Heikki Salo & Sirkku Peltola. Sävellys Eeva Kontu. Laululyriikat Heikki Salo. Ohjaus Sirkku Peltola. Kapellimestari Tony Sikström. Koreografia Petri Kauppinen Lavastussuunnittelu Hannu Lindholm. Pukusuunnittelu, kampausten ja maskien suunnittelu Marjaana Mutanen. Valo-ja videosuunnittelu Eero Auvinen. Äänisuunnittelu Kalle Nytorp.

Kirjaudu sisään

Arvio: Jumalaare, nyt on spektaakkeli! – Juhlamusikaali vyöryttää visuaalista herkkua näyttämön täydeltä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Arvio: Jumalaare, nyt on spektaakkeli! – Juhlamusikaali vyöryttää visuaalista herkkua näyttämön täydeltä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje