Arvio: Lapin sotaan sijoittuva suomalainen toimintaelokuva näyttää närhen munat kaiken maailman ramboille – Tällaista sotasankaria ei ole valkokankailla ennen nähty

Mies kaivaa kultaa Lapin erämaassa, taustalla pauhaa Lapin sota. Mies osuu hervottomaan kultasuoneen ja tajuaa olevansa järkyttävän rikas.

Hän ratsastaa laukku täynnä kultamurikoita halki erämaan ja törmää matkallaan natsien tuhopartioon. Natsit päättävät päästää päiviltä harmittomalta näyttävän kullankaivajan ja anastaa tämän aarteen. Hän ei kuitenkaan hevin halua luopua aarteestaan eikä hengestään.

. Näin kulkee suorasukaisuudessaan Jalmari Helanderin perjantaina ensi-iltaan tulevan elokuvan Sisu juoni. Leffa on kevään odotetuimpia, sillä se on ennen Suomen-ensi-iltaansa ehtinyt niittää näkyvää kansainvälistä mainetta.

Sisulle on luvassa yksi laajimpia levityksiä, joita pohjoismaalaiselle elokuvalle on koskaan Yhdysvalloissa toteutunut. Lokakuussa Sisu tyhjäsi potin Sitgesin elokuvafestivaaleilla Espanjassa.

Pääosaa näyttelevä vaasalainen Jorma Tommila nappasi festivaalin parhaan miespääosan palkinnon. Lisäksi Sisu kahmi parhaan elokuvan, musiikin ja kuvauksen palkinnot.

Kansainvälinen yleisö on vakuutettu, kuinka käy kotimaisen?

. Elävä legenda Toimintaelokuvat ovat jo lähtökohtaisesti överiestetiikkaa, mutta Jalmari Helander vie tuon estetiikan pari pykälää totuttua pidemmälle. Se on Sisun juju: kaikki on äärimmilleen vietyä.

Katsojalle käy nopeasti selväksi sekin, ettei Helander ole luomassa tyypillistä toiminta- tai sotaelokuvasankaria. Tommilan näyttelemä Aatami Korpi on enemmänkin myyttinen hahmo, legendojen kuolematon sotilas, joka ei menehdy luoteihin eikä edes hirttosilmukkaan. Jo nimessä kalskahtaa jylhä suomalaismytologinen kaiku: Aatami Korpi.

Tavanomainen action-sankari Aatami Korpi ei ole habitukseltaankaan. Nuoren muskelikimpun sijaan Sisu esittelee päälaelta kaljuuntuvan, erämaan kouliman ikääntyvän miehen. Rambo-habituksen sijaan hänessä on jotain muuta: sitkeä kroppa, sisukkaan hirveä luonto ja syvällä sisällä tykyttävä trauma.

. Toimintaa, ei sanoja Sisu on Vaasan kaupunginteatterin näyttelijänä työskentelevän Jorma Tommilan työvoitto. Hän tekee hiuksia nostattavan tulkinnan Aatami Korpena. Sisun tarina kerrotaan lähes pelkin kuvin, repliikit on nipistetty minimiin.

Tommilan rooli Korpena on erittäin fyysinen. Päähenkilön sisäinen maailma käy ilmi ilmeistä ja kropan kielestä. Kamera viipyilee pitkään sankarin arvissa ja kasvoilla, joista kuvastuu enimmäkseen koston ja raivon sävyttämä sisu. "Sisu on hampaat irvessä pystyyn nostettu nyrkki. Se on sitkeää uhmakkuutta kohtalon edessä. Sisu syttyy, kun viimeinenkin toivonkipinä on hiipunut,” elokuva esittelee käsitteen.

Katsojalle viitataan Aatami Korven henkilökohtaisiin menetyksiin ja siitä kumpuavaan vihaan, mutta hänen koko taustatarinaansa ei paljasteta. Takaumien viljelyn sijaan Sisun aikamuoto on tykyttävä nykyhetki, luotisuora toiminta tässä ja nyt.

Sisu on liki täydellinen some-sukupolven leffa. Se syöttää aivot typerryttävää suoraviivaisen koukuttavaa kuvavirtaa adrenaliiniryöpsähdysten tahdittamana.

. Paljain käsin natseista selvää Aatami Korpea eivät tee vaaralliseksi sotilaalliset kyvyt vaan häntä jäytävä trauma. Hän on kärsivän yksinäisen sankarin arkkityyppi.

Kotimainen elokuva on tuskin koskaan tehnyt tappamisen katsomisesta yhtä viihdyttävää. Aatami Korpi ottaa natsin toisensa jälkeen hengiltä, mieluiten paljain käsin ja macgyvermaisilla konsteilla. Pisteet casting-vastaavalle siitä, että elokuvaan on löydetty natseiksi universumin pahiksimman näköiset tyypit.

Sisussa on paljon graafista väkivaltaa, mutta se on esitetty gore-hengessä, joten herkkähipiäisenkään katsojan ei tarvitse paeta elokuvateatterista kesken näytöksen. Räminän ja hurmeen keskeltä tursuaa huumorin verevä kukka ja viestii, ettei elokuva ota itseään vakavasti eikä katsojankaan ole syytä.

Lapin sota on vain taustakangas; Sisun yhteydet sotaelokuvaan lajityyppinä jäävät ohueksi. Lapin karu erämaa toimii pelkistetyn maalauksellisena kulissina elokuvan tapahtumille.

****

Elokuva: Sisu. Ohjaus ja käsikirjoitus: Jalmari Helander. K16. 92 min.

Kirjaudu sisään

Arvio: Lapin sotaan sijoittuva suomalainen toimintaelokuva näyttää närhen munat kaiken maailman ramboille – Tällaista sotasankaria ei ole valkokankailla ennen nähty

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Arvio: Lapin sotaan sijoittuva suomalainen toimintaelokuva näyttää närhen munat kaiken maailman ramboille – Tällaista sotasankaria ei ole valkokankailla ennen nähty

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje