Arvio: Neuvostoliitto nujertui Somerissa – Vaasalaiskirjailijan pääteos jatkosodan saaritaistelusta on ajankohtainen Suomen Nato-jäsenyyden kynnyksellä

Vaasalaisen kirjailijan Harri V. Hietikon teosta jatkosodan merkittävästä saaritaistelusta Suomen ja Neuvostoliiton välillä voi pitää niin tietokirjana kuin kaunokirjallisena tuotoksena.

. Samalla kun Hietikko kertoo Somerista, kirjoittaa hän auki sotilassukunsa menneisyyttä. Hietikon isoisä, äidin isä, kapteeni Veikko Rauhanniemi johti taistelua linnakkeen tarmokkaana päällikkönä.

Miehistö tunsi kapteeninsa mystisesti vartiopaikalla pölähtävänä ”Jannena”.

Hietikko tuo aiheeseen aitouden tunnetta sekä uusia tietoja, jotka perustuvat Hietikon isoisän muistiinpanoihin ja kirjoituksiin, veteraanien muistelmiin ja sotapäiväkirjoihin.

– Eittämättä tästä on tullut pääteokseni. Tuli tämän jälkeen mitä tahansa, tämä tulee olemaan virstanpylvääni, kertoo muun muassa näytelmiä ja rikosromaaneita aiemmin tehnyt Hietikko.

. Suomenlahden suuret taistelut Heinäkuussa tuli kuluneeksi 80 vuotta Somerin saaritaistelusta, jonka suuruus vetää vertoja Kustaa III:n aikaiseen Ruotsinsalmen kuuluisaan meritaisteluun vuonna 1790.

Hämmästyttävää kyllä, molemmat taistelut käytiin lähes samoilla seuduilla Kotkan alapuolisessa ulkosaaristossa osittain samoina heinäkuisina päivinä – välissä 152 vuotta.

Palaamme historian toistoon tuonnempana.

Virolahdella, noin 25 kilometriä mantereesta sijaitseva Someri on pieni ja kivinen ulkosaari. Karu yleisilme ja yksinäinen sijainti ulkosaaristossa ovat antaneet Somerille myös yhden sen lempinimistä, Pirunsaari.

. Someria käytettiin levähdyssatamana jo viikinkiretkien tienoilla. Korkeimmillaan 16 metriä Itämerestä kohoava kallioluoto on toiminut hylkeenpyytäjien ja kalastajien tukikohtana.

Omistussuhteet vaihtelivat useasti ikiaikaisten vihollisten Ruotsin ja Venäjän nahistellessa verisesti pohjoisen herruudesta.

Venäjän vallan aikana saareen perustettiin majakka. Tarton rauhassa vuonna 1920 saari annettiin suomalaisten haltuun.

Talvisodassa saari päätyi Neuvostoliitolle. Jatkosodassa saari vallattiin takaisin.

Siinä osa lähtökohdista.

. Saari pelasti siviilihenkiä Vaikka itäisellä Suomenlahdella sijaitseva Someri on pisimmillään vain kilometrin mittainen ja leveimmillään 450-metrinen kalliosaari, sen strateginen merkitys on moninkertainen pinta-alaansa nähden.

Lavansaari oli Neuvostoliiton läntisin tukikohta, Someri puolestaan Suomen itäisin.

– Someri oli eteen työnnetty tukikohta, josta pystyttiin toteuttamaan keskeisesti meri- ja ilmavalvontaa koko itäisen Suomenlahden alueelle, Hietikko avaa.

. Kirjailija huomauttaa, että Somerin ansiosta Kotkaa ja Helsinkiä uhanneista neuvostopommikonelaivueista saatiin mantereelle tieto 10–15 minuuttia aiemmin. Saaren linnoitus säästi niin ilmapuolustajien kuin siviilien henkiä etelän kaupungeissa.

Samalla kyettiin estämään vihollisen saaren käyttö astinlautana mahdollisille maihinnousuille.

– Saaren hallussapito oli tärkeätä. Maihinnousu olisi ollut täysin mahdollinen jonnekin Porvoo–Hanko-välille. Sotavuonna –44 sitä tosissaan pelättiinkin, Hietikko muistuttaa.

. Vihollisen tehoton sodanjohto Yön hämärissä 8.7. 1942 alkaneita Neuvostoliiton lukuisia maihinnoususyöksyjä pyrittiin tukemaan ilmaiskuilla, jotka jäivät lopulta tehottomiksi.

Neuvostoliiton Itämeren laivaston ensimmäinen virhe valpastutti saaren aluksi hyvin alivoimaisen miehistön. Lukuisia vihollisaluksia upotettiin aivan lähietäisyydeltä ja saaren itäpäähän päässeitä puna-armeijan erikoisjoukkoja, merijalkaväkeä vastaan käytiin ankaria tulitaisteluja.

Kahakan mittasuhteet kasvoivat päivän valjetessa ja lopulta taisteluihin osallistui lähes koko Suomen laivasto, jolla oli tukenaan saksalaisaluksia.

Myös ilmavoimat osallistuivat taisteluun.

Vaikka Neuvostoliitolla oli materiaaliylivoima niin sotakaluston kuin miehistön määrässä, ei se vetänyt vertoja suomalaisten taktiselle osaamiselle ja yhteistyötaidoille sekä suomalaissotilaiden laadukkaalle koulutukselle.

. Taistelu päättyi Neuvostoliitolle nöyryyttävästi.

Vihollisia kaatui 128. Hukkuneita oli arviolta pari sataa. Sotavankeja otettiin yhteensä 143. Kymmenen vihollisalusta tuhottiin ja kaksikymmentä vaurioitui. Lentokoneita ammuttiin alas neljä.

Suomalaisia kaatui 25, haavoittuneita oli 58.

Suomen ja Somerin puolustajien onneksi Neuvostoliiton sotatoimia leimasi heikkotasoinen yleisjohto ja kehno koordinaatio, tehoton tulenjohto, puutteellinen tiedustelu ja esimerkiksi maihinnousuun tarkoitetun alustyypin puute.

Somerin puolustustaistelussa toimivaksi koettua eri puolustushaarojen yhteistyötä on myöhemmin käytetty apuna paitsi suomalaista rannikkojääkärikoulutusta suunniteltaessa myös ulkomaisissa sotakorkeakouluissa.

. Sotahistoria toistuu Kirja on yhä ajankohtainen. Nyt palaamme ihmisen brutaalisti itseään toistavaan historiaan.

Kun Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan on käyty suunnillaan kymmenen kuukautta, ei voi välttyä ajatukselta, että itänaapurimme ei kykene edelleenkään kovin merkittäviin sotilaallisiin saavutuksiin materiaaliylivoimastaan huolimatta.

Ei Somerissa, eikä Ukrainan aroilla.

– Varmaan siinä käy niin, kuin on käynyt aina aiemminkin. Nyt venäläiset vetäytyvät hetkeksi ja keräävät uutta massaa, Hietikko arvioi.

Hän epäilee, ettei sota ratkea vielä pitkään aikaan.

– Jos lännen tuki ei pysy vahvana, venäläinen erityisominaisuus on hukuttaa vastustaja massalla. Loppujen lopuksi, jos vain tuottaa ja tuottaa rintamalle porukkaa, kyllä silloin lopulta pääsee niskan päälle, vaikka aines olisi millaista.

Alla olevan kuvagallerian kuvat avautuvat isommiksi klikkaamalla kuvaa. Samalla voi lukea kuvatekstin.

. Suomi on ujuttanut jo vähintään puoli jalkaterää puolustus- ja sotilasliitto Naton eteiseen. Ainoastaan Unkarin ja Turkin parlamenttien ratifioinnit uupuvat.

Suomen tuleva jäsenyys Natossa enteilee eteläisille merialueille samankaltaista tilannetta kuin Somerin taistelun alla.

– Länsi on Suomenlahden molemmilla puolilla ja Itämeren laivasto on pussitettu taas Pietarin (jatkosodassa Leningradin) satamaan ja on taas omasta mielestään vihamielisillä vesillä.

. Tarina omasta suvusta Vaikka kirjan keskiössä on intensiivinen kuvaus 36-tuntisesta ja dramaattisesta saari- ja meritaistelusta, ja hetkistä ennen taistelua ja aseiden hiljenemistä, Hietikon teos on paljon muuta kuin teknistä, kronologista sotakuvausta.

Insinöörismieliselle kirjasta löytyy varmasti tarpeeksi numeraalista faktaa, mutta Hietikko ei silti hukuta lukijaansa aseistuksen ja sotilasosastojen mittaluokkien määrittelyyn.

Siksi teos sopii paitsi sotahistoriasta kiinnostuneelle myös yleissivistystään laajentavalle Suomen historiasta kiinnostuneelle lukijalle.

Sisällöltään kirja tarjoaa taustoitusta Suomen ja Venäjän geopoliittisesta kohtalonyhteydestä, joka on ollut viime helmikuusta lähtien yhä enemmän tapetilla Ukrainan sodan takia.

. Tein jokimatkan omille juurilleni. Minulle se on syvä kokemus, mutta lukijalle se on vain yksi palanen jatkosodan mosaiikissa. Harri V. Hietikko . Hietikon aivoitusten tuloksena kaunokirjallisuus limittyy tietokirjallisuuteen ja subjektiivinen, henkilökohtainen kokemus yleiseen näkökulmaan.

Hietikon äidin puolen suvun tilaisuuksissa Somerista oli puhuttu iät ja ajat. Välillä hän reflektoi hyvin henkilökohtaisesti suhdettaan sukunsa tarinaan ja itse kirjoitusprosessiin, jonka kuluessa reservin yliluutnantti Hietikko muun muassa viettää aikaansa ampumaharjoituksissa Kauhavan entisellä lentosotakoululla.

Hietikko kirjoittaa itsensä ja isoisänsä tarinan sisälle tavalla, joka ei häiritse taustatarinaa, vaan avaa Someria syvällisesti.

Näin kirjailija itse tiivistää:

– Siitä tuli kertomus Somerin taistelun tarinasta.

Juuri nuo kirjan tarinan avulla julkisuuteen pääsevät taistelijoiden äänet ovat kokonaisuuden kiehtovimpia elementtejä.

Kirjailijan isoisältä, Veikko Rauhaniemeltä oli vielä sodan aikana, vuonna 1943, pyydetty taistelukuvausta saksalaisen Volk und Reich -nimisen kustantamon kirjaan, joka ei koskaan ilmestynyt.

Merkittävän lisän lähteisiin tuovat Hietikon sotilasenon, everstiluutnantti Jukka Rauhaniemen , 1990-luvulla tekemät Somerin veteraanien haastattelut.

– Enoni haaveili kadettiupseerina kirjan kirjoittamisesta. Aktiivipalveluksessa olevan upseerin julkiset kannanotot olivat tuolloin vielä kuitenkin vähän hankala asia. Hänelle suositeltiinkin tästä työstä pidättymistä.

Enon keräämät haastattelut jäivät suvun kätköihin pariksi vuosikymmeneksi. Kansanperinne ei kuitenkaan kadonnut, vaan autenttiset, täysin uudet taistelukuvaukset päätyivät Hietikon kirjaan.

– Esimerkiksi lähettipoika ampui ja haavoitti vahingossa omaa sotilasta, joka jäi henkiin. Toisaalta saman taistelulähetin valppaus pelasti isoisäni hengen, Hietikko avaa yhtä monituisista yksityiskohdista, kun kaatunutta näytellyt vihollissotilas yritti ampua kapteenin, mutta lähetti oli nopeampi.

. Henkinen jokimatka Hietikko kuvailee kirjaprosessiaan kokonaisvaltaisena jokimatkana, joka vertautuu hengeltään ohjaaja Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt. -elokuvaan. Coppolan Vietnam-kuvaus puolestaan perustuu löyhästi Joseph Conradin Pimeyden sydän -romaaniin.

Laajasti lukenut Hietikko huomasi tekemisissään yhtäläisyyksiä Mika Waltarin Neljä Päivänlaskua -romaaniin, jota pidetään Sinuhe egyptiläisen työpäiväkirjana. Tai toisaalta ranskalaisen Laurent Binet’n Heydrichin salamurhan jäljillä teokseen HHhH , jossa ranskalainen reportteri kirjoittaa Hietikon tyyliin elämällä historiallista tarinaa rinta rinnan oman arkensa ja tutkimusprosessinsa kanssa

– Tein jokimatkan omille juurilleni. Minulle se on syvä kokemus, mutta lukijalle se on vain yksi palanen jatkosodan mosaiikissa, Hietikko kuittaa lopulta vaatimattomasti.

. Kirjan visuaalinen ilme ansaitsee lisäksi erikoismaininnan. Koko aukeaman kuvat Somerista antavat kokonaisuudelle taitollisen särmän. Hietikon kirjan SA-kuvat on värittänyt Pohjanmaan alueella hyvin tunnettu vaasalainen sotilasvalokuvaaja Pasi Lindroos , jonka kuvia on julkaistu maailmalla Los Angeles Timesia myöden.

Someri Jatkosodan saaritaistelu, 224 sivua (2022). Kirjan on kustantanut readme.fi

Kirjaudu sisään

Arvio: Neuvostoliitto nujertui Somerissa – Vaasalaiskirjailijan pääteos jatkosodan saaritaistelusta on ajankohtainen Suomen Nato-jäsenyyden kynnyksellä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Arvio: Neuvostoliitto nujertui Somerissa – Vaasalaiskirjailijan pääteos jatkosodan saaritaistelusta on ajankohtainen Suomen Nato-jäsenyyden kynnyksellä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje