Arvio: Tahko Pihkala liikutti koko kansaa

Tahko Pihkalan elämäntyön voi tiivistää kolmeen sanaan: koko kansan liikuttaminen. Nuori Pihkala kulki moottoripyörällään ensimmäisenä ammattivalmentajana pitkin ja poikin Suomen niemeä ja kertoi eri lajien säännöistä ja nikseistä.

Tietokirjailija Kalle Virtapohjan tuore teos Lauri Pihkala – koko kansan Tahko (Docendo) ottaa sopivasti kopin kansallispelin juhlavuodesta. Pesäpallon Suomen mestaruudesta kamppailtiin ensimmäisen kerran tasan sata vuotta sitten.

Elämäkerrallisia Tahko-kirjoja ovat laatineet Kauko Kare ja Raimo Seppälä jo 1970- ja 1980-luvuilla.

Tutkimuksia ja muistelmateoksia, joissa Tahkoon viitataan, on ilmestynyt kymmeniä; erityishuomion ansaitsee varsinkin Erkki Vasaran väitöskirja, joka käsittelee suojeluskuntajärjestön urheilu- ja kasvatustoimintaa.

Mutta Virtapohjan tuore teos osoittaa nyt, että Lauri Tahko Pihkalasta (1888‒1981) on yhä kaikki perusteet kirjoittaa monistakin näkökulmista. Yksi Virtapohjan motiiveista on korjata Tahkosta esitettyjä virheellisiä väitteitä.

. Aiheellista kritiikkiä esitetään Sisällissodan aikaisia tapahtumia on käsitelty tavalla, joka ikävästi vääristelee Pihkalan osuutta.

Samoin rodunjalostuksen arveluttavaa käsitettä on Pihkalan yhteydessä viljelty siten, että se ei vastaa Tahkon tarkoittamaa merkitystä. Kehon jalostaminen viittasi hänen teksteissään ja puheissaan ihmisruumiin parhaiden fyysisten ominaisuuksien etsimiseen.

Täysin aiheellista Tahkoon kohdistuva kritiikki on kuitenkin siinä, että hän vähätteli naisten kilpaurheilun asemaa ja merkitystä.

Nuorena Lauri Pihkala oli suhtautunut naisurheiluun asiallisesti, jopa kannustavasti, mutta suojeluskuntajärjestön aikoina hän muutti kantaansa oudosti.

. Ei ihme, että suomalaisen naisvoimistelun merkkihenkilö Anni Collan arvosteli Pihkalaa selväsanaisesti. Kansallispelin juhlavuonna Collan on syytä muistaa myös siksi, että juuri hän kehitti pesäpallo-sanan.

Virtapohjan tuoreen teoksen sisällöllistä ja rakenteellista jännittävyyttä lisää, että Lauri Pihkala esittäytyy alusta pitäen sekä urheilijana että urheilukirjoittajana.

Vaikkei turkulainen ollutkaan, Turun Urheilupuistossakin hän saavutti jo varhain osan nuoruutensa parhaista tuloksista.

. Myös merkittävä urheilukirjoittaja Urheilua seuraavalle yleisölle Pihkalasta tuli viime vuosisadan alussa yksi kiinnostavimmista olympiakandidaateista.

Virtapohja toteaa, että Turun Sanomien lukijoille nuori Tahko esitteli itsensä helmikuussa 1912, puolisen vuotta ennen Tukholman olympiakisoja, kuin antaen mallin kaikille urheilusta kiinnostuneille lapsille ja heidän vanhemmilleen.

– Olen sitä mieltä, että monipuolisuus on välttämätön edellytys hyvien erikoistuloksien saavuttamiselle, mutta monipuolisenkin harjoittelun tulee olla kohtuullista, Lauri opasti.

. Paitsi urheilija Tahko oli alusta pitäen merkittävä urheilukirjoittaja. Vuonna 1908 ilmestynyt esikoisteos, Urheilijan opas , nosti hänet esille urheilun historian ja valmennusmenetelmien tuntijana.

Lukijat kannustivat kirjoittamaan lisää. Suomen voimistelu- ja urheiluliiton julkaisusarjan toisena teoksena ilmestyikin lähes saman tien Joka miehen koneoppi.

Virtapohja osoittaa, että suomalaisen hiihtohistorian kenties merkittävin yksittäinen artikkeli on puolestaan Suomen Urheilulehden päätoimittajan Tahkon lähtökirjoitus vuonna 1921.

. Keskustelua virittävä teos Holmenkollenin voitto ei tasamaahiihtäjiltä onnistuisi. Norjalaisten pyhän maaperän valloittaminen oli tavoite, jonka Tahko varhaisessa kirjoituksessaan osoitti suomalaisten hiihtäjien tärkeimmäksi päämääräksi.

Hän korosti, että Norjassa ja Ruotsissa oli kehitetty välineitä murtomaahiihtoon eli mäkiseen maastoon sopiviksi. Suomalaisten tulisi tehdä samalla tavalla, Tahko järkeili.

Lauri Pihkala – koko kansan Tahko on arvokas ja poleemisuudessaan varmasti myös keskustelua virittävä teos uusimman urheilukirjallisuuden kokonaisuudessa.

Yhtä artikkelia jäin kuitenkin kaipaamaan kirjallisuusluetteloon. Se on Heikki Klemolan erinomainen tutkielma Suomen kansallisbiografia -teossarjassa. Tästä esseestä käy myös ilmi, että naantalilainen kirjailija Osmo I. Kaila on mielenkiintoisella tavalla käsitellyt Tahkon urheilukirjoittamisen ominaispiirteitä.

. Lauri Tahko Pihkala Syntyi 1888 ja kuoli 1981.

Vaikutti suomalaisessa urheiluelämässä olympiaurheilusta kansanliikuntaan ja liikuntakasvatukseen, erityisen merkittävä vaikuttaja maastohiihdon kehityksessä.

Perusti muun muassa Suomen Ladun ja Suomen urheiluopiston, kehitti Suomen kansallispelin pesäpallon; urheilijana edusti Suomea vuosien 1908 ja 1912 olympiakisojen yleisurheilussa.

Vuosina 1921–1926 suojeluskuntien yliesikunnan urheilutarkastaja, lähes samanaikaisesti Suomen Urheilulehden päätoimittaja vuosina 1918–1925.

Lukuisin tavoin mukana suomalaisen urheilun järjestötoiminnassa myös toisen maailmansodan jälkeen.

Kirjallinen pääteos Urheilijan opas (1908), josta valmistui myös laajennettu ja tarkistettu laitos.

Jouko Grönholm

Wed, 7/6

Kirjaudu sisään

Wed, 7/6

Arvio: Tahko Pihkala liikutti koko kansaa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin