Harmonikan sanansaattaja palkitaan Artturi Leinosen palkinnolla

Syksyllä 2020 Jonna Pirttijoki-Helanen oli jännittävän paikan edessä. Tunnettu muusikko oli päättänyt kertoa julkisesti MS-taudistaan.

Pirttijoki-Helanen oli saanut diagnoosin 2005 eikä ollut koskaan salannut sitä. Nyt hän kuitenkin koki, että oli aika tulla julkisesti kaapista ulos, sillä sairaus oli pahenemisvaiheessa.

– Olen aina ihaillut heitä, jotka nostavat sairautensa ylpeänä osaksi identiteettiään. Itse olen pelännyt leimautumista. Olen pelännyt, että tekoni ovat vähäpätöisempiä tai että ne arvioidaan pehmeämmin sairauteni vuoksi, hän kirjoitti pitkässä Instagram-päivityksessään.

Palautteen määrä yllätti Pirttijoki-Helasen: hänen avoin ja vahva asenteensa teki vaikutuksen. Muusikko on valjastanut sairautensa voimakseen.

– MS-tauti vaikuttaa kaikkeen elämässäni. En lykkää haaveita, sillä tulevasta ei voi tietää. Jos esimerkiksi jokin asia kiinnostaa minua, tartun siihen. Lisäksi näen asiat pääsääntöisesti mahdollisina. Uskon, että pääsen tavoitteisiini kun vain teen töitä, hän sanoo.

. Harmonikan sanansaattaja Töitä Jonna Pirttijoki-Helanen on myös tehnyt. Perjantaina Artturi Leinosen palkinnolla palkittu muusikko tunnetaan harmonikan sanansaattajana sekä valovoimaisena soittajana ja laulajana.

Pirttijoki-Helanen aloitti harmonikan soiton kuusivuotiaana ja nousi nopeasti sen nuoreksi kasvoksi. Hänestä tuli jo 1990-luvulla pidetty ja moniin eri tilaisuuksiin kutsuttu esiintyjä. Vuosikymmenten varrella muusikko on opittu tuntemaan kautta Suomen. Hän on esiintynyt solistina muun muassa tango-orkesteri Guardia Nuevan riveissä.

Paitsi tykätty artisti Pirttijoki-Helanen on myös pidetty opettaja. Millainen harmonikan sanansaattaja hän haluaa olla?

– Haluan esitellä rajattoman soittimen. Ei ole paikkaa mihin se ei mahdu tai tyyliä mitä sillä ei voisi soittaa.

– Oppilaani eivät tiedä kuka oli vaikkapa Viljo Vesterinen tai tunne muita harmonikkalegendoja. Kukin saa soittaa soitinta omalla tavallaan, kaikille harmonikka ei tarkoita Varisevia lehtiä. Eletään aikaa, jolloin säännöt eivät ole yhtä tärkeitä kuin ennen.

. Tangon sähäkkyys kiehtoo Jonna Pirttijoki-Helasen musiikilliset juuret ovat kahtaalla, syvällä argentiinalaisessa tangossa ja pohjalaisessa kansanlaulussa.

– Suomessa tango oli 1960-luvulla musiikin valtavirtaa ja Olavi Virta oli sen ajan JVG. Haluaisin tuoda tangokulttuuria tähän päivään. Tuntuu, että tango on tällä hetkellä hieman kuin kaapin päälle nostettu pönöttävä muistoesine. Sitä pitäisi uudistaa.

Pirttijoki-Helanen sanoo, että vaikka tango on aina ollut hänen suurin musiikillinen rakkautensa, se ei välttämättä näy ulospäin. Sosiaalisen median sivuillaan hän soittaa paljon pop-kappaleiden covereita.

– Argentiinalaisessa tangossa minua viehättää tietty sähäkkyys. Se puskee läpi myös omassa musiikissani. Ehkä eniten tangoa muusikkoudessani ovat suuret tunteet ja juuri tuo sähäkkä mielentila.

. Palkinto tuli puskista Tieto Artturi Leinosen palkinnosta tuli muusikolle täysin puskista.

– Minusta tuntuu, etten ole vielä päässyt edes näyttämään kaikkea mihin pystyn, hän nauraa.

Eräs noista asioista on säveltäminen. Pirttijoki-Helanen kertoo tavoitteenaan olevan julkaista omaa musiikkia ja keikkailla itse sävelletyllä ohjelmistolla. Hän aloitti aktiivisen säveltämisen toissa vuonna työskentelyapurahalla.

– Kun opettaa ja keikkailee, aikaa ja tilaa luovalle säveltämiselle jää vähän.

– Säveltäminen on sytyttänyt minussa saman palon mitä koin nuorena muusikkona.

. Soittoharrastus muuttunut Pirttijoki-Helanen opettaa harmonikkaa Lapuan musiikkiopistossa, Härmänmaan musiikkiopistossa ja Ilmajoen musiikkiopistossa. Hän sanoo musiikkiharrastuksessa tapahtuneen ison muutoksen niistä ajoista, kun itse aloitteli soittouraansa.

– Soittoharrastuksen suurin kulta-aika on ohi eikä musiikkiopistoilla ole samanlaista vetovoimaa kuin ennen, sillä lasten ja nuorten vapaa-aika on niin kilpailtua.

Pirttijoki-Helasen mukaan nuoria soittajia ei myöskään ole helppo saada sitoutumaan ja omistautumaan.

– Musiikin harrastaminenhan ei ole vain sitä, että käydään soittotunneilla vaan sitä mitä tehdään kotona.

Löytyykö harmonikalle yhä uusia soittajia?

– Löytyy, mutta se on pitkälti jalkatyötä ja kiinni opettajan persoonastakin.

. Aktiivinen somettaja Pirttijoki-Helanen on saanut itselleen ja soittimelleen paljon yleisöä myös sosiaalisessa mediassa. Hän julkaisee lyhyitä soittovideoita ja kirjoittaa ajatuksiaan Instagramiin.

– Moni muusikko pitää sosiaalista mediaa pakollisena pahana, mutta minua se maailma kiehtoo. Tekisin sinne mieluusti nykyistä enemmän sisältöä, jos aikaa olisi, hän sanoo.

– Pidän kirjoittamisesta. Somessa voi toteuttaa tätä puolta, pohdiskella ihmistä ja maailmaa.

Kirjaudu sisään

Harmonikan sanansaattaja palkitaan Artturi Leinosen palkinnolla

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje