Heini Röyskö kirjoitti romaanin Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä – "Ihminen ei unohda, mutta voi selvitä"

Kolmisen vuotta sitten Heini Röyskö katsoi The Crown -televisiosarjaa. Eräs jakso kuvasi Ison-Britannian Aberfanin kylässä sattuneen kaivosonnettomuuden uhrien hautajaisia. Vuonna 1966 sattunut tragedia vei yli sadan neljänkymmenen ihmisen hengen.

Heini Röyskön mieleen välähti uutiskuva Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen uhrien hautajaisista: rivistö valkoisia arkkuja Lapuan tuomiokirkon edessä.

Röyskö ei saanut pyyhittyä kuvaa mielestään. Muutamien viikkojen kuluttua hän löysi itsensä Kansalliskirjastosta lukemasta vanhoja sanomalehtiä patruunatehtaan onnettomuutta seuranneilta päiviltä.

– En ymmärrä mitä tapahtui, mutta aiheesta tuli minulle jonkinlainen pakkomielle.

Röyskö oivalsi löytäneensä aiheen romaaniin.

. Yhteinen ja yksityinen suru Heini Röyskön kirja Ja samassa tuli hiljaisuus (Karisto) ilmestyy tänään. Se kertoo tragedian eloonjääneiden kamppailusta kohti valoa.

Romaani pohjaa Röyskön mittavaan taustatyöhön, mutta henkilöhahmot ovat keksittyjä. Hän kertoo halunneensa kirjoittaa romaanin selviytymisestä.

– Halusin kertoa tavallisista ihmisistä, yksilön ja yhteisön surusta. Kuinka ihminen ei unohda, mutta voi selvitä. Pyrin kuvaamaan onnettomuuden jälkeisiä tunnelmia ja tapahtumia Lapualla mahdollisimman uskottavasti.

– Oli suuri järkytys tajuta, kuinka paljon naisia onnettomuudessa kuoli, kaikkiaan kolmekymmentäviisi, suurin osa heistä äitejä. Lapuan patruunatehtaan räjähdys oli naisten tragedia.

. Pitkä hiljaisuus Heini Röyskön romaanin nimi Ja samassa tuli hiljaisuus kuvaa konkreettista hetkeä heti räjähdyksen jälkeen. Kuinka luonto hiljeni ja linnut lakkasivat laulamasta.

– Se symboloi myös sitä mitä tapahtui Lapualla onnettomuuden jälkeen, Röyskö sanoo.

Ihmiset vaikenivat, monet vuosikymmeniksi. Röyskö sanoo ymmärtävänsä hyvin miksi. Trauma oli liian syvä purettavaksi sanoin.

– Kaikki kiteytyy Lapuan terveyskeskuksen kellariin. Ihmiset joutuivat tunnistamaan erittäin pahasti vaurioituneet omaisensa. Lisäksi räjähdysalueelle pääsi hetkeksi kuka tahansa ennen kuin se suljettiin. Ihmiset näkivät asioita, joita eivät osanneet edes kuvitella.

– Kyse ei välttämättä ollut siitä, etteikö olisi haluttu puhua vaan siitä että ei yksinkertaisesti kyetty. Oli koettu jotain sellaista, jolle ei ollut sanoja.

. Eturivissä Kun Heini Röyskö aloitti romaaninsa taustatyön, hän kuvitteli olevansa etunenässä tekemässä aiheesta fiktiota. Kaunokirjallisuudessa tragedia on jätetty pitkälti koskematta eikä fiktiivisiä pitkiä elokuviakaan ollut tehty.

– Ei mennyt pitkään kun sain tietää, että tulossa on räjähdyksestä kertova elokuva. Sitten sain kuulla Seinäjoen kaupunginteatterin tekevän aiheesta näytelmää. Ajattelin, että tässä täytyy olla joku ihmeellinen juttu, että aihe nousee samaan aikaan pinnalle.

Röyskö uskoo, ettei aika yksinkertaisesti ole ollut kypsä tragedian käsittelemiselle. Hän sanoo odottavansa uteliaana Lapua 1976 -elokuvaa. Patruunatehdas -näytelmän hän kävi katsomassa loppusyksyllä.

– Istuin ensimmäisellä rivillä ja itkin näytelmän lopussa niin paljon, että muut varmasti ajattelivat minun olevan Lapualta. Aihe on tullut kirjan kirjoittamisen myötä todella omakohtaiseksi.

. Lakeuksien mielenmaisema Helsingissä asuva Röyskö on syntynyt Kokkolassa ja hänen sukunsa on lähtöisin Itä-Suomesta. Puolison suku on Ilmajoelta Röyskölän kylältä.

Heini Röyskö sanoo, ettei olisi uskaltanut kirjoittaa romaaniaan, ellei olisi oppinut tuntemaan ja ymmärtämään eteläpohjalaista mielenmaisemaa, jota hän pyrkii kuvaamaan myös teoksessaan.

– Tuo mielenmaisema on aika erityinen. Ihmiset ovat paikkakuntatietoisia ja myönteisellä tavalla ylpeitä juuristaan ja historiastaan. Kun on omistettu maata vuosisatoja, suhde omaan paikkakuntaan on erityinen.

– Kun tulin Röyskön sukuun, huomasin miten avoimesti Etelä-Pohjanmaalla riemuitaan omasta suvusta. Omasta klaanista ollaan ylpeitä ja sitä puolustetaan. Näen eteläpohjalaisuudessa myös mustavalkoisuutta. Asiat tehdään täysillä.

Röyskö mainitsee myös, kuinka uskonnollisuus ja hengellisyys nähdään lakeuksilla usein myönteisenä voimana.

. Televisiosta tuttu Röysköllä on myös omakohtausta kosketusta romaaninsa aihepiireihin. Uskovan yhteisön luonteva kuvaus kumpuaa Röyskön omasta helluntailaisesta taustasta. Röyskön kasvot ovat tutut Alfa TV:stä, jossa hän juonsi muun muassa kirjallisuusaiheista ohjelmaa Lukutoukat . Kanava meni konkurssiin viime vuonna.

Ja samassa tuli hiljaisuus on Röyskön ensimmäinen kustannettu romaani. Hän on aikaisemmin julkaissut kaksi omakustanteista autofiktiivistä teosta, Mustat ikkunat ja Paratiisin valo.

Röyskö luonnehtii itseään kirjailijaksi, jota kutsuvat puoleensa tummasävyiset aiheet.

– Mustat ikkunat kertoi äitini vakavasta masennuksesta. Olen pelännyt menettäväni hänet ja käynyt lapsesta asti dialogia kuoleman kanssa.

– Olen myös menettänyt nuorella iällä useita ystäviä. Olen joutunut seuraamaan surutyötä läheltä ja suremaan itse, joten uskon tietäväni jotain aiheesta.

Röyskö sanoo häntä jännittävän, kuinka romaani otetaan vastaan etenkin Lapualla. Hän on tulossa 13. huhtikuuta paikkakunnalle kertomaan kirjastaan.

– On samalla innostavaa päästä viimein kontaktiin lukijoiden kanssa.

Kirjaudu sisään

Heini Röyskö kirjoitti romaanin Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä – "Ihminen ei unohda, mutta voi selvitä"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje