"Himoitsen sinua, janoan sinua" - nunnien säveltämä musiikki on täynnä intohimoa ja nyt se pääsee esiin Vaasassa

1600-luvun Italiassa ei nainen saanut laulaa julkisesti. Laulaessaan hän aukoi suutaan, mikä saattoi herättää mieskuulijassa syntisiä ajatuksia.

Luostarissa naistenkin oli kuitenkin mahdollista esittää musiikkia. Siellä myös syntyi paljon sävellyksiä – mutta ne olivat viime vuosiin saakka unohduksissa.

Nyt näitä sävellyksiä kuullaan konsertissa Vaasassa. Musiikki yllättää intohimollaan.

Nunnasäveltäjät olivat jopa aikansa julkkiksia.

– Esimerkiksi Chiara Margarita Cozzolani oli tuolloin Italian tunnetuimpia säveltäjiä. Hänet tunnettiin ympäri Eurooppaa. Häntä matkustettiin kuuntelemaan Milanoon, sanoo aihetta tutkinut Vaasa Baroquen taiteellinen johtaja Kajsa Dahlbäck .

Nunnat lauloivat näkymättömissä, omassa kirkkosalissaan, josta ääni kulkeutui yläosan aukon kautta kuulijoille.

Ääniä kuvailtiin maallisten enkeleiden ääniksi, ja siitä on saanut nimensä myös Vaasa Baroquen oma yhtye Earthly Angels.

. "Rakastan sinua, etsin sinua, himoitsen sinua, janoan sinua, etsin sinua, juon sinua, iloitsen sinusta". Näin lauletaan Cozzolanin vuonna 1650 säveltämässä tekstissä.

– Luterilaiselle traditiolle tuollainen tunteellisuus ja kehollisuus on vierasta, mutta katolinen kirkko on muutenkin kehollisempi. Se näkyy myös esimerkiksi kirkkomaalauksissa, Dahlbäck sanoo.

. Monet tyttäret päätyivät nunniksi Myös laulu on kehollista. Laulustemmat ovat hyvin vaativia, eli laulajan täytyy käyttää siinä kehoaan. Myös sanoja, kuten huokaus tai himo, saatetaan värittää tauoilla.

Nunnat pystyivät tuona aikana vapaasti huokailemaan ja janoamaan Jeesusta, sillä he elivät ainoastaan naisseurassa.

– He olivat luostareissa lukkojen takana, sinne eivät miehet, edes miespuolinen pappi, päässeet. He olivat vapaita miehen katseesta, eikä tarvinnut miettiä, että ovatko he siveitä tai neitsyitä. Heitä ei nähnyt kukaan, vain ääni kuului.

Ja nunnia Italiassa riitti. Yksin Milanossa oli 1600-luvulla yli 40 luostaria. Aristokraattiperheiden tyttäristä jopa kolme neljäsosaa asui luostareissa, sillä avioituminen oli kallista.

– Naimisiin mennessä morsiamen perheen piti tuolloin maksaa hyvin kalliit myötäjäiset. Oli yleistä, että yksi tytär pääsi naimisiin, muut laitettiin luostariin.

. Sävellysten löytäminen vaati salapoliisityötä Voisiko musiikki kertoa muustakin kuin Jeesuksen kaipauksesta?

– Sitä en osaa jossitella. Nunnat omistivat elämänsä Jeesukselle. He tiesivät jo pikku tyttöinä, että isosisko pääsee naimisiin, he menevät luostariin. Sinne mentiin, eikä ollut mitään mahdollisuutta päästä sieltä pois, toteaa Dahlbäck.

Nämä tytöt olivat ehkä aiemmin opiskelleet musiikkia, ja osa luostareista jopa profiloitui musiikkipainotteisena. Nunnat myös soittivat itse kaikki instrumentit, huolsivat niitä ja opettivat nuorempiaan.

Kajsa Dahlbäck kiinnostui kuultuaan niistä vajaa kymmenen vuotta sitten. Hän alkoi kaivaa faktoja esiin historiasta, ja sai tilattua sähköisesti niitä eri arkistoista.

– Jonkin verran se tarvitsi salapoliisityötä.

Dahlbäck käsitteli aihetta myös väitöstutkimuksessaan. Hän valmistui musiikin tohtoriksi vuonna 2020.

Viime vuodet ovat olleet käänteentekeviä naisten asemalle taidemusiikissa.

– Nykyään esitetään myös naisten musiikkia, eikä sitä pidetä vähäpätöisempänä, iloitsee Dahlbäck.

. Osa 10-vuotisjuhlia Earthly Angels teki musiikista myös levyn, jonka Yle palkitsi vuoden levynä vuonna 2018.

Tällä viikolla Vaasassa ja Helsingissä musiikki nousee esiin vielä uudella tavalla, näyttämöteoksessa. Kokonaisuudessa on myös Olli Virtaperkon säveltämää uutta musiikkia vaasalaiskirjailija Catharina Östmanin aiheeseen sopiviin runoihin.

Kolme laulajaa, Dahlbäck, Suvi Väyrynen ja Katariina Heikkilä , esittävät toisaalta nunnia, toisaalta tavallisia ihmisiä, jotka kaipaavat kosketusta ja rakkautta.

. Dahlbäck halusi mukaan myös kohteen laululle ja kaipaukselle. Jeesusta kuvaa saksofoni, jota soittaa Joonatan Rautiola . Saksofoni poikkeaa joukosta, kun muut ovat barokkisoittimia, mutta se sopii joukkoon.

– En tuntenut näitä kappaleita aiemmin, mutta todella hienoja ja rikkaita, hän sanoo.

Teoksessa soittavat myös Marianna Henriksson (cembalo, nokkahuilu), Louna Hosia (viola da gamba), Eero Palviainen (luuttu), Petteri Pitko (urut).

Esityksen on ohjannut Kristiina Helin ja siinä on myös videoprojisointeja.

Konsertti on osa Vaasa Baroquen 10-vuotisjuhlavuotta. Sen lisäksi on tulossa kaksi muutakin näyttämöllistä tuotantoa. Pääsiäisen alla kuullaan Bachin Johannes-passio ja syksyllä on tulossa barokkiooppera. Niissä molemmissa soittaa Vaasan kaupunginorkesteri.

Earthly Angels: Passion Vaasan Ritzissä 27.1. kello 19 ja Helsingissä G18-juhlasalissa 29.1. kello 18.30.

Kirjaudu sisään

"Himoitsen sinua, janoan sinua" - nunnien säveltämä musiikki on täynnä intohimoa ja nyt se pääsee esiin Vaasassa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

"Himoitsen sinua, janoan sinua" - nunnien säveltämä musiikki on täynnä intohimoa ja nyt se pääsee esiin Vaasassa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje