Huikeaa ajattomuutta – Anssi Jokiranta elvytti historian hämärään vaipuneen valokuvatekniikan ja otti harvinaisen kuvasarjan

Puolitoista vuotta sitten seinäjokelaislähtöinen Anssi Jokiranta mietti tulevia häitään. Valokuvaaja kun on, mielessä pyöri hääkuva. Millainen otettaisiin?

Jokirannalla oli mielessään eräs aivan erityinen tyyli.

– Mustavalkoinen kuva, jossa on rosoisuutta, kontrastia ja ajaton, pysähtynyt tunnelma. En vain tiennyt, miten sellainen kuva otetaan, hän sanoo.

Jokiranta päätyi nopeasti vanhojen valokuvaustekniikoiden pariin. Vastaus löytyi sieltä, valokuvauksen historian uumenista.

– Löysin märkälevytekniikan, Jokiranta sanoo.

Kyseessä on toinen yleisesti käyttöön otettu valokuvaustekniikka ja ensimmäinen, jolla pystyttiin ottamaan kunnollisia muotokuvia ihmisistä.

– Märkälevytekniikan ansiosta suljinajoista saatiin paljon lyhyempiä. Ensimmäinen valokuvaustekniikka daguerrotyyppi oli märkälevytekniikkaa paljon hitaampi ja mutkikkaampi.

. Puuha vei mukanaan Lapin Kansan valokuvaajana ja kuvatoimituksen esimiehenä työskentelevä Jokiranta alkoi tutkia märkälevytekniikan hyödyntämistä. Onnistuisiko digiajan kasvatilta sama mikä historian ensimmäisiltä valokuvaajilta?

– Olin pian käynyt läpi kaikki netistä löytämäni lähteet. Sen jälkeen hankin pari kirjaa ja huomasin olevani koukussa.

Jokiranta löysi ja osti netistä 1910-luvulla valmistetun kameran. Sitten oli hankittava kemikaalit ja etsittävä tila kuvien tekoon.

Kävi ilmi, että pimiötaidoista ei juuri ollut apuja.

– Märkälevytekniikka on ihan oma juttunsa. Minun piti opetella kaikki alusta alkaen. Tietoa piti olla paljon, ennen kuin pystyin edes aloittamaan.

Vuonna 1851 kehitetystä märkälevytekniikasta tekee erityisen muun muassa se, että valokuvan valmistusprosessin on tapahduttava kuvauspaikalla noin 10 minuutin sisällä. Lisäksi valokuvauslevyn täytyy säilyä koko ajan kosteana.

Jokiranta kertoo opettelun sujuneen yrityksen ja erehdyksen kautta.

– Siitä kun olin tilannut kamppeet, meni puoli vuotta ennen kuin sain tehtyä edes jokusen järkevän kuvan.

. Sattumia ja ajattomuutta Häät tulivat ja menivät. Jokiranta alkoi pohtia mahdollisia muita kuvausaiheita oppimallaan tekniikalla.

Hänellä oli vastikään takana iso projekti. Jokiranta oli ottanut valokuvat metsien tulevaisuutta käsittelevään, tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneeseen teokseen Metsä meidän jälkeemme (LIKE, 2019).

Jokiranta aavisti, että märkälevytekniikka oli johdattamassa häntä johonkin uuteen.

Keväällä 2021 hän otti yhteyttä nykyisessä kotikaupungissaan Rovaniemellä sijaitsevaan vanhusten palvelutaloon ja kysyi, saisiko tulla kuvaamaan sen asukkaita.

Jokiranta vietti palvelutalossa kuukauden päivät apurahan turvin ja kuvasi sen asukkaita.

– Sain käyttööni oman huoneen, josta tuli studio. Pimiön tein kylpyhuoneeseen.

Syntyi Suhteellisen vanha , muotokuvasarja vanhuudesta ja suhteestamme siihen.

. Persoonat ja tarinat Anssi Jokiranta sanoo, ettei hänellä juuri ollut aikaisempaa kokemusta vanhusten palvelutalon arjesta.

– Vanhuksista puhutaan usein kasvottomana joukkona, riskiryhmänä ja niin edelleen. Haluan kuvissani tuoda esiin toisen puolen. Hekin ovat persoonia, jolla jokaisella on oma tarinansa ja historiansa, Jokiranta sanoo.

– Vanhuuskaan ei ole yksinkertainen käsite, vaan se vaihtelee jokaisen kohdalla eikä liity välttämättä ikään. Joku tuntee itsensä vanhaksi, joku toinen ei.

Märkälevytekniikka on räikeä kontrasti digikuvauksen ja digiajan nopeudelle. Jokiranta huomasi vanhan kuvaustekniikan osuvan hyvin yksiin palvelukodin elämisen verkkaisen rytmin kanssa.

– Istuttiin, rupateltiin ja kuvattiin. Ehdin päivässä ottaa noin viisi kuvaa. Se oli vastapainoa hektiselle lehtikuvaajan työlle. Oli pakko hidastaa. Kun on pakko pysähtyä ja olla läsnä, se näkyy myös lopputuloksesta.

Lehtikuvaajana Jokiranta on tottunut siihen, että kuvattavat saattavat jännittää tai olla hyvinkin tarkkoja siitä, miltä he näyttävät valokuvissa. Hän sanoo, että tällainen pyristely on tyystin pois vanhuksilta. He istuivat kameran eteen omana itsenään.

– He eivät yhtä valokuvaajaa hätkähdä, elettyä elämää on sen verran takana.

. Näyttely Lapualla Suhteellisen vanha -kuvasarjan kuvia on parhaillaan esillä Pohjanmaan valokuvakeskuksessa Lapualla. Kyseessä on Jokirannan toinen valokuvanäyttely ja ensimmäinen näyttely hänen synnyinmaakunnassaan Etelä-Pohjanmaalla.

Jokiranta sanoo, että märkälevytekniikalla otetuissa kuvissa häntä kiehtoo niiden käsityöläisyys. Koska kuvat on vedostettu levyille eikä filmille, jokainen kuva on uniikki kappale.

– Märkälevykuvissa on aina mukana sattumaa, jotain ennalta arvaamatonta. Niissä ei ole samaa kliinisyyttä kuin digikuvissa. Tilalla on hallittu kaaos.

Suhteellisen vanha -sarjan muotokuvat Jokiranta kuvasi mustille alumiinilevyille. Näyttelyä varten hän skannasi kuvat ja otti niistä digivedokset. Esillä on myös yksi alkuperäinen märkälevykuva.

. Erämaan laidalle Jokiranta kertoo aikovansa jatkaa märkälevytekniikan parissa.

Metsä meidän jälkeemme -teoksen tekijäryhmä suunnittelee parhaillaan kirjaa, jonka teemana on miten ihminen voisi elää tasapainossa ympäröivän luonnon kanssa. Jokirannan kuvat keskittyvät luonnon ja ihmisen laitimmaisiin kohtauspaikkoihin.

– Olen lupautunut ottamaan kirjan kuvat märkälevytekniikalla kahtena seuraavana kesänä.

Aihe tuo uudet haasteet, sillä kyseessä on ulkokuvaus. Jokiranta sanoo, että projektia varten hänen on rakennettava matkapimiö. Haaveissa on myös kokonaan oman kameran rakentaminen.

– Siitä on tarkoitus tulla todella iso, sillä haluaisin seuraavaksi kuvata 40x50 senttimetrin levyille.

Anssi Jokirannan Suhteellisen vanha esillä 19.2. asti Pohjanmaan valokuvakeskuksessa Lapualla.

Fri, 8/12

Kirjaudu sisään

Fri, 8/12

Huikeaa ajattomuutta – Anssi Jokiranta elvytti historian hämärään vaipuneen valokuvatekniikan ja otti harvinaisen kuvasarjan

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin