Hurahdus historiaan vei keskelle kymmeniä Suomen sodan kahakkapaikkoja – Osa intohimon helmistä näytillä Kosolan talossa

Lapualaista Harri J. Panulaa voi kutsua intohimoiseksi historian harrastajaksi.

Hän on kiertänyt noin neljän vuoden aikana, vuosina 2019–2022, useilla kymmenillä Suomen sodan taistelupaikoilla.

Matkoillaan hän taltioi valokuviin sotavuosista 1808–1809 kertovia muistomerkkejä ja veristen taisteluiden keskeisiä tapahtumapaikkoja.

– Olen käynyt käytännössä kaikilla taistelupaikoilla Suomessa ja Ruotsissa ihan pienimpiä kahakoita myöden. Aloitin täältä Pohjanmaalta ja etenin seuraavaksi Pohjois-Pohjanmaalle.

Kesällä 2020 Panula kiersi muun muassa Iisalmen kuuluisan Koljonvirran taistelun ja Kuopion pohjoispuolella Toivalan taistelun maisemissa.

– Viime kesänä kiersin kaikki Turun saariston 12 meritaistelu- ja maihinnousupaikkaa.

Tutkimusretkiltään ottamansa kuvat hän on julkaissut Facebookissa Lapua 1808 -sivustolla .

. Näyttely Kosolan talon siipeen Tänä vuonna Panula on keskittynyt sodasta kertovan näyttelyn rakentamiseen.

Miehen perustama Lapua 1808 ry avasi vastikään Lapuan keskustassa sijaitsevaan historialliseen Kosolan taloon Suomen sodasta kertovan näyttelyn.

Ei ollut sattumaa, että avajaispäiväksi osui 14. heinäkuuta. Lapuan päivää on vietetty jo 120 vuotta voitokkaan taistelun kunniaksi.

Mielenkiintoinen kuriositeetti lienee, että Ruotsin nykyinen kruununprinsessa Victoria sai voitosta kertovan nimensä synnyttyään Lapuan taistelun vuosipäivänä vuonna 1977.

Sota tunnetusti päättyi Ruotsin katkeraan tappioon. Suomi liitettiin syyskuussa 1809 Haminan rauhassa Venäjän keisarikuntaan.

Suomi sai kuitenkin Venäjän suurruhtinaskuntana vahvan autonomian, jonka aikana etenkin hallinto ja talous kehittyivät. Myös kansallinen herääminen tapahtui autonomian aikana.

. Panulan ajatuksena on ollut tehdä myös uusi Suomen sodan opastuskeskus, joka täydentää jo olemassa olevien keskusten verkostoa, jotka toimivat Oravaisissa, Kuortaneen Ruonalla ja Iisalmen Koljonvirralla.

Samalla Lapualla vierailevat ihmiset saavat pienen maistiaisen historiallisesti merkittävän Kosolan talon remontin etenemisestä.

– Se oli minulle myös tärkeää. Museonäyttelyn takaseinällä on John Fiottin piirros kirkon ympäristöstä, jossa näkyy sen ajan Kosola. Siinä ollaan keskellä taistelukenttää, kun porilaiset hyökkäsivät kirkkosillan yli kenraali Georg Carl von Döbelnin johdolla.

. Venäläisten päämaja sijaitsi Kosolan taloa ja kirkkoa lähellä olevassa Virranniemen kirkkoherranpappilassa.

Ruotsalaisten Lapualla saavuttaman voiton jälkeen vuonna 1793 rakennettu Virranniemi eli vanhastaan ruotsinkielinen Strömsudd oli Suomen sotavoimien ylipäällikön, kreivi ja sotamarsalkka Wilhelm Mauritz Klingsporin päämaja peräti kaksi kuukautta.

– Missään muualla aktiivisen kesäsodan aikana ei ollut noin kauan aikaa päämajaa, Panula kertoo Lapuan merkityksestä Suomen sodassa.

Syyskuussa päämaja siirtyi Vähäänkyröön.

. Huutokaupat ja keräilijät alkulähteenä Panula on kerryttänyt kokoelmaansa hiljakseen. Suomen sodan esineistöä on löytynyt huutokaupoista ja keräilijöiltä.

– Minulle oli tosi tärkeää asian harrastajana, että tavaroiden tausta ja aitous ovat varmasti tsekattuja. Eikä esineitä ole varastettu esimerkiksi venäläismuseoiden kokoelmista.

Siksi Panula on käyttänyt ainoastaan maistraatin erikseen hyväksymiä, auktorisoituja huutokauppoja, kuten Kokkolan huutokauppakamaria tai Helsingin Holmastoa.

Panulan ajatuksena ei aluksi ollut rakentaa nyt näytillä olevan laajuista näyttelyä. Tavaroilla voi olla kuitenkin myös muuta kuin museaalista käyttöä.

– Koska olen taustaltani elokuvantekijä, ajatuksena on ollut, että aiheesta syntyy vähintään lyhytelokuva. Kuvauksissa voin hyödyntää omistamaani aineistoa, Panula perustelee.

Panula on tullut tunnetuksi elokuvaohjaajana muun muassa lyhytelokuvistaan Nurmoo -Huuto lakeudelta (2009) ja Kotiinpaluu (2010).

. Sotilaspakki kokoelman helmenä Panulalla itsellään on selkeä näkemys siitä, mitä hän itse pitää museokokoelmansa helmenä.

– Niinkin vaatimaton asia kuin aito Ruotsin armeijan kuparinen sotilaspakki. Pohjanmaan rykmentin Pohjankyrön komppanian leimoilla varustetussa ruokailupakissa on sotilaan numerot ja kaikki.

. Rahallisesti arvokkaimpia esineitä ovat Ruotsin armeijan aidot piilukkomusketit.

– Niiden arvo on tonnin kappale. Lapuan päämajanäyttelyn yhteydessä on myös aito Ruotsin armeijan upseerinmiekka mallia 1770 kuningas Kustaa III:n monogrammilla.

Panula löysi miekan seuratessaan huutokauppaa etänä virtuaalisesti.

– Olin vain yleisönä kotisohvalla seuraamassa. Lähtöhinta oli 900 euroa ja kun kukaan ei huutanut sitä, minä huusin.

Kuriiri kiikutti miekan Panulan kotiovelle Helsingistä.

. Toiveissa pysyvä näyttelytila Näyttely on Kosolan talossa heinäkuun loppuun.

Avajaispäivänä näyttelyssä vieraili viidessä tunnissa 300 ihmistä.

. Panula toivoo, että yleisöryntäys on lähtölaukaus sille, että näyttely siirtyy esimerkiksi kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun kaupungin tiloihin.

– Paukussa neliöitä riittää. Vaikka yhdistys on tämän organisoinut, kaupunki voisi lähteä tähän yhteistyökumppaniksi, Panula toivoo.

Neuvottelut pysyvän näyttelytilan saamiseksi ovat Panulan mukaan vielä kesken.

Tue, 8/16

Kirjaudu sisään

Tue, 8/16

Hurahdus historiaan vei keskelle kymmeniä Suomen sodan kahakkapaikkoja – Osa intohimon helmistä näytillä Kosolan talossa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin