Hurjasta satuklassikosta tuli kylmäävän ajankohtainen – Vaasan kaupunginteatteri tuo näyttämölle mieliä kuohuttavan Veljeni, Leijonamielen

Voiko tätä näytelmää tehdä nykyisessä maailmanajassa?

Tämä kysymys iski Vaasan kaupunginteatterin johtajan Seppo Välisen mieleen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Välinen ja työryhmä olivat valmistelemassa suurelle näyttämölle Astrid Lindgrenin kirjaan pohjaavaa Veljeni, Leijonamieli -näytelmää. Näytelmän tarina kertoo kahdesta veljeksestä Korpusta ja Joonatanista, joiden kotimaata Nangijalaa uhkaavat julmat valloittajat. He haluavat alistaa asukkaat hirmuvaltansa alle. Veljekset joutuvat mukaan sotaan tyranniaa vastaan.

Parissa viikossa Astrid Lindgrenin ajattoman satuklassikon teema oli muuttunut kylmäävän ajankohtaiseksi.

Sitten Väliselle tuli mieleen toinen ajatus: nyt jos milloinkaan on oikea aika.

– Teatterin keinoin voidaan puhua turvallisesti vaikeista ja julmistakin asioista. Tuntui melkein johdatukselta, että näytelmä valmistuu juuri nyt.

. Unelma toteen Seppo Väliselle Veljeni, Leijonamielen tuominen näyttämölle on erään unelman käyminen toteen.

– Olen halunnut tehdä näytelmän hirveän pitkään. Vaasan kaupunginteatterissa sen tekoa on siirretty jo kolmesti, hän sanoo.

Välinen kertoo, että hänelle Lindgrenin klassikko on eräitä tärkeitä elämään vaikuttaneita kirjoja.

– Opettaja luki teoksen luokalle koulussa. Sen jälkeen luin kirjan vielä itse useaan otteeseen. Teini-iässä teos kolahti vielä enemmän, ja kirjoitin siitä jopa äidinkielen ylioppilaskokeen aineen.

Veljeni, Leijonamieli oli ilmestyttyään vuonna 1973 aikaansa edellä. Sen keskeiset teemat – kuolema, sota ja tyrannia – ovat vasta 2000-luvulla tulleet toden teolla lastenkirjallisuuden aiheiksi.

– Teos oli hurja, ja Lindgren joutui melkoiseen ristituleen. Kyseltiin esimerkiksi, tukeeko Lindgren lapsen itsemurhaa ja eutanasiaa, Seppo Välinen sanoo.

Hänen mukaansa vasta myöhemmin alettiin pohtia teoksen muita – hänen mukaansa paljon kiinnostavampia – teemoja kuten sotaa. On pohdittu muun muassa miten toisen maailmansodan perintö vaikuttaa Veljeni, Leijonamielen taustalla.

. Pelkojen voittaminen Vaasan kaupunginteatterin Veljeni, Leijonamieli -tulkinnassa isoja synkkiä kysymyksenasetteluja keskeisemmäksi aiheeksi nousee yksilön kasvu ja lämpö. Veljeni Leijonamieli on ytimeltään veljesrakkaudesta kertova seikkailunäytelmä.

– Tarinan keskiössä on omien pelkojen voittaminen ja miten kasvaa pelkojensa keskellä eheäksi ihmiseksi. Näytelmän opetus on se, ettei tarvitse olla supersankari, vaan myös pieni ihminen voi tehdä rohkeita tekoja, Seppo Välinen sanoo.

Juuri tämä tematiikka kolahti Väliseen, kun hän ensimmäistä kertaa tutustui kirjan maailmaan.

– Tarinan päähenkilö Korppu on pieni, herkkä poika. Itse olin koulussa samanlainen, herkkä ja luokan pienin. Minulla oli iäkkäät vanhemmat ja parikymmentä vuotta vanhemmat sisarukset. Kuolema pelotti ja askarrutti minua paljon kuten Korppuakin.

Korppua näyttelee Vaasan kaupunginteatterin tuoreimpiin kiinnityksiin lukeutuva Petteri Hautala. Kyseessä on hänen ensimmäinen pääroolinsa Vaasassa. Hautala kertoo olleensa innossaan kuultuaan teatterin tarttuvan Lindgrenin klassikkoon ja hänelle kaavaillun Korpun roolia.

– Minulle näytelmän puhuttelevin teema on veljessuhde ja isättömyyden kokemus.

Joonatania näyttelee Oiva Nuojua . Häneenkin teos jätti lapsena vahvat muistijäljet.

– Kuoleman läsnäolo ja jokin tarinan surumielisyys tekivät minuun vaikutuksen. Veljeni Leijonamieli oli ensimmäisiä kosketuksiani näihin asioihin.

. Pyrot ja puvut Seppo Välinen kertoo, että näytelmän työryhmällä on ollut paljon pureksittavaa Astrid Lindgrenin mielikuvituksellisen maailman tuomisessa näyttämölle. Tarinassa on muun muassa eläin- ja hirviöhahmoja.

– Pukujen eteen on tehty paljon työtä. On naamioita ja haarniskoja ja käytetty erikoismateriaaleja, pukusuunnittelusta vastaava Paula Varis kertoo.

Välinen paljastaa, että näyttämöllä nähdään asioita, joita ei Vaasan kaupunginteatterissa ole tavattu näkemään, kuten pyroja.

– Teatteriteknisesti tämä on näyttävä ja vaativa teos, Petteri Hautala sanoo.

Näytelmän äänisuunnittelusta ja elokuvamaisesta musiikista vastaa Joonas Outakoski . Äänimaailma koostuu lähes yksinomaan hänen sinfoniaorkesterille ja soolosellolle kirjoittamastaan musiikista.

Näytelmän ikärajaksi on asetettu yhdeksän vuotta.

Sun, 5/22

Kirjaudu sisään

Sun, 5/22

Hurjasta satuklassikosta tuli kylmäävän ajankohtainen – Vaasan kaupunginteatteri tuo näyttämölle mieliä kuohuttavan Veljeni, Leijonamielen

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin