Hyllymetreittäin eteläpohjalaista maanpuolustuksen historiaa avautuu verkossa – Aineistolla valtakunnallista merkitystä

Merkittävä määrä eteläpohjalaista maanpuolustushistoriaa avautuu verkossa.

. Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö, Seinäjoen museot ja Kansallisarkisto ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jossa järjestetään ja digitoidaan Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin arkistoa.

Hanke kestää syksyyn 2023. Aineistoa on kaikkiaan noin kahdeksantoista hyllymetrin verran.

– Tällä 1920–1940-luvuilta peräisin olevalla aineistolla on niin paikallista kuin valtakunnallistakin merkitystä, Kansallisarkisto kertoo tiedotteessaan.

Digitoidut aineistot on tulee verkkoon tutkijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden vapaasti käytettäväksi, sillä ne on tarkoitus liittää Kansallisarkiston asiointipalveluun Astiaan

Kansallisarkistosta kerrotaan, että asiakirjat mahdollistavat tietosisällön entistä laajemman käytön esimerkiksi sotahistoriallisiin tutkimuksiin ja kirjahankkeisiin.

Maanpuolustuksen kannatussäätiö on myöntänyt digitointiin 40 000 euron avustuksen.

. Laaja paikallinen aineisto Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin arkisto koostuu muun muassa piiriesikunnan pöytäkirjoista, vuosikertomuksista sekä alue- ja paikallispäälliköiden toimintakertomuksista.

Lisäksi siihen kuuluu suojeluskuntapiirin eri osastojen, kuten koulutus-, tykistö-, urheilu-, lääkintä- ja taisteluvälineosaston sekä valistusjaoston, arkistomateriaalia.

Kansallisarkisto pintapuhdistaa, järjestää ja luetteloi aineiston sekä digitoi siitä Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiön ja Seinäjoen museoiden kanssa erikseen sovittavat kokonaisuudet.

– Koko aineisto käydään läpi ja siitä digitoidaan noin kahdeksan hyllymetriä eli vajaa puolet. Tarkoitus on hakea myöhemmin lisärahoitusta, että koko arkiston digitointi saadaan vietyä maaliin, Seinäjoen museoiden museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen kertoo.

Hänen mukaansa ensin etusijalla ovat piirin omaan toimintaan liittyvät asiakirjat.

– Sellaisia ovat esimerkiksi vuosi- ja toimintakertomukset, kokouspöytäkirjat, henkilöstökortistot ja lähetetyt kirjeet. Usein kysyttyä aineistoa ovat myös paikallisyhdistysten asiakirjat, joita arkistossa on jonkin verran, Tyrväinen sanoo.

– Vesivaurion vuoksi osa aineistosta on homeessa. Niitä ei voida digitoida, koska raha ei riitä konservointiin.

. Työ tehdään Helsingissä Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin ja Lotta Svärd -yhdistyksen arkistoja sekä piiripäällikkö Matti Laurilan yksityisarkistoa säilytetään Seinäjoen museoiden arkistossa. Aineistot omistaa Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö, joka on perustettu vaalimaan suojeluskuntien perinteitä.

Susanna Tyrväinen kertoo, että aineistot siirrettiin Seinäjoelta Helsinkiin keväällä. Kansallisarkisto on aloittanut asiakirjojen läpikäymisen.

– Siellä on kaikki tarvittavat laitteistot ja osaaminen digitointia varten.

Tyrväisen mukaan alkuperäinen arkistoaineisto palautuu Seinäjoelle ja sijoitetaan tulevan museokeskus Tiklaksen arkistotiloihin.

- Seinäjoen museoissa aineiston järjestämistä ja digitointia on mietitty vuosikausia. On hienoa, että asiassa on päästy liikkeelle.

. Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiiri perustettiin virallisesti maaliskuussa 1919. Vuonna 1940 piiri jaettiin Etelä-Pohjanmaan itäiseen ja läntiseen sekä Vaasan suojeluskuntapiirin, minkä jälkeen Seinäjoella toimi itäinen piiri.

Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin eduskunnan päätöksellä 3.11.1944. Suojeluskuntien omaisuus määrättiin valtion omaisuudeksi, mutta monet suojeluskunnat lahjoittivat omaisuutensa erilaisille järjestöille ja säätiöille.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Hyllymetreittäin eteläpohjalaista maanpuolustuksen historiaa avautuu verkossa – Aineistolla valtakunnallista merkitystä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin