Ilmajoen pakkotyölaitokseen suljettiin laitakatujen naiset ja heitä on yhä elossa – Missä he ovat nyt?

Ilmajoen Tuomikylässä sijaitsi takavuosikymmeninä suljettu työlaitos, jonne tuotiin naisia pakkotyöhön.

Naiset oli arvioitu yhteiskuntaan sopimattomiksi ja heidät vangittiin irtolaisuuden perusteella. Valtaosa oli päihderiippuvaisia ja seksityöläisiä, moni tuli rikkinäisestä perheestä.

Ilmajoen työlaitos lakkautettiin vuonna 1972. Sinne suljettuja naisia täytyy olla yhä elossa. Missä nämä naiset ovat nyt? Mitä heille kuuluu? Miten he kokivat laitosajan ja miten jatkoivat elämäänsä siitä eteenpäin?

. Vaiettujen tarinoiden etsintä Kustannustoimittaja Silja Koivisto sanoo, että näiden yhteiskunnan hyljeksimien naisten ääni ei kuulu historiankirjoituksessa.

Emme tiedä, mitä nuo pakkotyöhön suljetut naiset kokivat ja näkivät työlaitoksen suljettujen porttien takana. Jotkut heistä saattoivat viettää työlaitoksissa vuosikausia eripituisina jaksoina.

– Heistä on jäänyt asiakirjoihin ainoastaan viranomaisten rutiininomaisia merkintöjä, mutta heidän oma näkökulmansa ei tule missään esiin, Koivisto sanoo.

Nyt Koivisto on käynnistänyt etsinnän noiden kadonneiden äänien löytämiseksi.

. Isoisotädin kohtalo Silja Koivisto kiinnostui Ilmajoen työlaitoksesta kirjoittaessaan tietokirjaa Kotkassa 1930-luvulla seksiä myyneistä naisista. Koiviston oma isoisotäti, traagisesti kuollut Hilda Hakkarainen lukeutui näihin laitakatujen naisiin.

Koivisto huomasi kirjaa tehdessään monen isoisotätinsä kohtalotoverin päätyneen Ilmajoen työlaitokseen.

Heihin lukeutuivat muun muassa Maria ja Lempi, joiden vaiheista Koivisto kertoo viime syksynä ilmestyneessä tietokirjassaan Saman kapakan Hilda (Johnny Kniga).

– Kun kävin Ilmajoella keväällä 2021, entisestä työlaitoksesta oli jäljellä muutama sammaloitunut raunio, pari kellaria ja kaksi komeaa koivukujaa. Minulle jäi kutkuttava tunne siitä, että vielä jossain on heitä, joilla on Ilmajoen työlaitoksesta omakohtaisia kokemuksia. Olisivatko he vihdoin halukkaita kertomaan oman näkökulmansa?

. Koiviston mukaan Ilmajoen työlaitos oli siitä erityinen, että se oli ainoa valtion omistama, naisille tarkoitettu työlaitos. Lisäksi se oli toiminnassa pitkään, useita vuosikymmeniä.

Ilmajoen työlaitos perustettiin entisen varavankilan paikalle vuonna 1937 uuden, entistä tiukemman irtolaislain astuttua voimaan. Työlaitoksen ensimmäisen johtajan mukaan laitos oli tarkoitettu ”kasvatuslaitokseksi toimettomille ja mitään osaamattomille naisille”.

Laitoksessa vuonna 1941 tutkimusta tehnyt hermo- ja mielitautien erikoislääkäri määritteli potilaat "yhteiskunnassa pääasiallisesti hyödyttöminä ja haitallisina eläviksi yksilöiksi", joiden "elämänkulku oli kieroutunut".

– Nykynäkökulmasta katsottuna tuollainen puhetapa kuulostaa kammottavalta, Koivisto sanoo.

. Vankeus ilman oikeutta Silja Koiviston mukaan työlaitokseen joutuminen oli käytännössä vankeusrangaistus ilman rikosta tai oikeudenkäyntiä.

– Esimerkiksi eräs nainen oli suorittanut Ilmajoella seitsemän periodia lähes 30 vuoden aikana. Päätyessään ensi kerran Ilmajoelle hän oli 33-vuotias ja työlaitoksen portin viimeisen kerran sulkiessaan 60-vuotias.

Oli myös niitä, joiden ensimmäinen laitoskerta jäi viimeiseksi.

Suurin osa naisista oli työläistaustaisia. Heidät tuotiin Ilmajoelle eri puolilta Suomea, etenkin etelän satamakaupungeista Kotkasta, Helsingistä ja Turusta.

. Viime hetket käsillä Silja Koiviston mukaan alkaa olla viime hetket kerätä työlaitosta koskevat muistot talteen. Hän kerää Ilmajoen työlaitoksesta muistitietoa, joka voidaan haastatellun luvalla arkistoida Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.

Koivistolle kaikenlaiset muistot ovat tervetulleita: paitsi laitoksessa olleiden myös heidän sukulaistensa sekä laitoksen työntekijöiden ja lähiseudun asukkaiden. Haastateltujen henkilötiedot ovat luottamuksellisia.

– Työlaitoksessa olleet ovat voineet kokea menneisyytensä niin häpeällisenä, että siitä ei ole voinut puhua. Laitokseen joutuneet olivat kuitenkin usein olosuhteiden ja aikansa yhteiskunnallisten rakenteiden uhreja, joiden oma kertomus ansaitsee tulla kuulluksi.

Muistitietokeruun osoite: ilmajoen.tyolaitos@gmail.com

.Keskellä pohjalaispeltoja sijaitsi pelätty vankila, jonne suljettiin laitakatujen naiset – Palasimme pahamaineiselle paikalle

Kirjaudu sisään

Ilmajoen pakkotyölaitokseen suljettiin laitakatujen naiset ja heitä on yhä elossa – Missä he ovat nyt?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje