"Isännät kulkivat pulakokouksissa" – Vauraana pidettyjen Loimaan ja Ilmajoen miehet kokoontuivat tammikuussa 1931 Pulaliikkeen alkusoittoon

Suomessa on viime kuukausina esitetty ajatus sähkön hintakatosta. Energiakriisin takia kaikki kansalaiset eivät selviä sähkölaskuistaan. Kattoa puuhattiin myös 1930-luvun Suomessa. Silloin korkeat korot ajoivat erityisesti maatiloja ahdinkoon. Syntyi ilmiö, joka tunnetaan pulaliikkeinä.

. Ilmajoella järjestettiin 10.1.1931 eli tasan 92 vuotta sitten suuri kansankokous, johon osallistui 400 ihmistä ympäri Etelä-Pohjanmaata. Vain kolme päivää aiemmin Loimaalla oli ollut vastaava kokous, ensimmäinen laatuaan. Kyse oli pulaliikkeiden alkusoitosta.

. Tuolloin pakkohuutokaupat seurasivat toisiaan, kun viljelijät eivät pystyneet vastaamaan veloistaan. Talonpojat näkivät syyllisenä tähän liian korkeat korot. Korkojen pakkoalentamisvaatimuksesta tuli "pulamiesten" ensimmäinen iskulause.

. Pulaliikkeen mestarihahmoksi nousi kansantaloustieteen professori Yrjö Jahnsson , joka oli jo asettunut poikkiteloin Suomen Pankin pääjohtajan Risto Rytin harjoittamaa politiikkaa vastaan.

Jahnsson vaati elvytystä, mitä Ryti ja valtaosa muista päättäjistä vastustivat. Johtavat piirit pitivät Jahnssonia vaarallisena ja pyrkivät hiljentämään tämän. Jahnsson alkoi saada kannatusta maakunnissa ja palstatilaa pienissä lehdissä.

Jahnssonin sekä Loimaan ja Ilmajoen miesten ajatukset taas saivat aikaan suoranaista vihaa. Jahnssonin asema toisinajattelijana vahvistui.

. 1930-luku ajoi oikealta ohi . Kesäkuussa 1931 pulaliike jopa järjestäytyi, mutta jo saman vuoden lokakuussa se jakaantui. Hännät näkyivät Nivalan Konikapinassa kesällä 1932.

Pulaliike muistetaan jälkeenpäin Loimaan lisäksi juuri Nivalasta sekä Kalajoesta ja Muhoksesta. Pohjalaisten päähuomion vei Lapuan liike ja valtakunnallisesti Mäntsälän kapina ajoi oikealta pulamiesten asian ohi keskustelun aiheeksi numero yksi.

. Talonpojat kieltämättä olivat pulassa. Tohtori Juha Maijala siteerasi Pentti Haanpäätä väitöstutkimuksessaan: "Viranomaiset toimittelivat ulosmittauksia ja pakkohuutokauppoja. Isännät katselivat ajanmerkkejä ällistelevin silmin. He kulkivat pulakokouksissa, joissa puhuvaiset ja suulaat miehet haukkuivat rahajärjestelmää, maanhallintoa ja herroja."

. Kutsu kunnallistalolle . Vaasassa ilmestynyt maalaisliittolainen Ilkka kertoi 2.1.1931 Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajain Piiriliiton päätöksestä kutsua Ilmajoen kunnallistalolle kokous pohtimaan taloudellista pulatilannetta.

. Loimaalaiset ehtivät pitää 700–800 miehen kokouksensa ensin. Loimaalaiset vaativat ylimmän lainauskoron säännöstelemistä, rikoslakiin muutoksia koronkiskomisen estämiseksi ja vireillä olevien maatilojen pakkomyyntien keskeyttämistä.

Lietolainen maanviljelijä Sariola alusti, että rahan korkoa ei voi jättää kysynnän ja tarjonnan rajattomasti määrättäväksi. Hän vaati korkokattoa, joka olisi joko 6 tai 7,5 prosenttia riippuen siitä, onko lainalle reaalivakuutta.

. Ilkka suhtautui vaatimuksiin epäillen. Se pelkäsi, että valtiovallan toimenpiteet voisivat johtaa talouden entistä pahempaan sekaannukseen. Ilkka myös tuomitsi loimaalaisten vihjailun siitä, että jollei vaatimuksia järjestetä, viljelijät siirtyvät sanoista tekoihin.

. Tiukkaa ja kiivasta keskustelua . Ilmajoen kokouksesta lehti kirjoitti kahtena päivänä. Ensimmäisenä päivänä lehti siteerasi lähinnä laihialaista maalaisliiton kansanedustajaa E.M. Tarkkasta , joka puhui erityisesti viljan hinnasta. Säästöpankkien keskuspankin johtaja K.J. Kalliala alusti korko- ja luottokysymyksestä. Sitten oli ilmajokelaisen maanviljelijä M.E. Harjan vuoro puhua samasta asiasta.

. Kokouksen tarkempaa sisältöä siteerasi vasta seuraava numero. Korkojen ja viljan lisäksi listalla oli kaikenlaista muutakin. "Uusia rasittavia sosialisia pakkolakeja" esimerkiksi ei enää haluttu ja oppivelvollisuuslain täytäntöönpanon lykkäämistäkin vaadittiin.

. Lehti kertoi Kallialan arvostelleen ehdotuksia, joita oli aiemmin esitetty korkokannan alentamiseksi. Hän toivoi, että pankit ryhtyisivät korkoasiassa vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Pakkoa pitäisi käyttää vasta äärimmäisessä hädässä.

Harja oli myös vapaaehtoisuuden kannalla, mutta vaati valtiovaltaa painostamaan rahalaitoksia. Toiminnan korkojen alentamiseksi pitäisi olla nopeaa.

Lehden mukaan asiasta käytettiin 30 puheenvuoroa ja puheaikaa piti rajoittaa kahteen minuuttiin. Keskustelu oli asiallista, mutta tiukkaa ja kiivasta.

. "Humukauden jälkirenessanssi" . Ensimmäinen ponsiesitys koroista ei kelvannut kokoukselle, jolloin perustettiin toimikunta, johon tulivat alustajat, puheenjohtaja, kunnallisneuvos E. Alajoki ja maanviljelijä M. Mattila Laihialta sekä liikemies A. Sihto Ilmajoelta.

Syntyi ponsi, jonka mukaan rahalaitoksilta vaaditaan korkojen alentamista. Jos sitä ei tapahdu vapaaehtoisesti, maan hallituksen on pidettävä toteutumisesta huolta. Lisäksi hallitusta vaadittiin tukemaan niitä pakkomyynnin kohteina olleita tiloja, jotka olivat terveellä pohjalla, mutta väliaikaisesti vaikeuksissa.

. Pääkirjoituksessa Ilkka huomioi, että pulakokoukset oli järjestetty maan vauraimpina tunnetuilla maatalousseuduilla Loimaalla ja Ilmajoella. Loimaan kokousta lehti piti helppohintaisena ja edellisen kesän "humukauden jälkirenessanssina". Ilmajoen kokousta sen sijaan leimasi lehden mukaan harkinta ja vastuunkantaminen. Se taas ei tuon ajan Pohjanmaalla ollut itsestäänselvyys.

. Lähteet: Ilkan arkisto, Yrjö Jahnssonin säätiö, Juha Maijalan väitöskirja Maaseutuyhteisön kriisi : 1930-luvun pula ja pakkohuutokaupat paikallisena ilmiönä Kalajokilaaksossa sekä Sakari Heikkinen, Antti Kuusterä ja Seppo Tiihonen: Kylmästi laskeva mies. Talousvaikuttaja Risto Rytin elämä.

Kirjaudu sisään

"Isännät kulkivat pulakokouksissa" – Vauraana pidettyjen Loimaan ja Ilmajoen miehet kokoontuivat tammikuussa 1931 Pulaliikkeen alkusoittoon

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

"Isännät kulkivat pulakokouksissa" – Vauraana pidettyjen Loimaan ja Ilmajoen miehet kokoontuivat tammikuussa 1931 Pulaliikkeen alkusoittoon

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje