Lue maksutta: Iskelmälegenda Koivuniemi, 75, kertoo avoimesti, miltä tuntuu hyvästellä estradit – Pohjalaisille hän jakaa herkän elämänviisauden

Paula Koivuniemi kokee syntyneensä suomalaisten viihdyttäjäksi. Hän heittäytyy estradille aina täysillä, on sitten kyse lavatansseista, konserttisali- tai jäähallikiertueista, 2000-luvun rockfestareista tai yksittäisistä tapahtumista. – Mielestäni musiikkia ei kannata lokeroida, Koivuniemi on kertonut. Vuonna 2019 hän oli Seinäjoen jalkapallostadionilla järjestetyillä Stadionfesteillä kuin kotonaan. Arkistokuva.
Paula Koivuniemi kokee syntyneensä suomalaisten viihdyttäjäksi. Hän heittäytyy estradille aina täysillä, on sitten kyse lavatansseista, konserttisali- tai jäähallikiertueista, 2000-luvun rockfestareista tai yksittäisistä tapahtumista. – Mielestäni musiikkia ei kannata lokeroida, Koivuniemi on kertonut. Vuonna 2019 hän oli Seinäjoen jalkapallostadionilla järjestetyillä Stadionfesteillä kuin kotonaan. Arkistokuva.
Kuva: Jaakko Elenius
Jaa artikkeli

Paula Koivuniemi tunnetaan paitsi hiteistään myös jämptiydestään.

Koronavuodet hiljaiseloa viettänyt iskelmätähti saapuu helsinkiläishotellin aulaan prikulleen sovittuun aikaan.

– Minulla ei ole mitään muuta kuin aikaa, kesäkuussa 75 vuotta täyttänyt laulaja kertoo ja heläyttää ilmoille tutun käheän naurunsa.

Kalenterinsa vuosikymmenten kiireiden jälkeen tyhjentänyt artisti vaikuttaa vapautuneelta ja hyväntuuliselta, joten lämmittelykysymykset saa unohtaa.

Toukokuussa Koivuniemi kirjoitti tuhansille someseuraajilleen, että ”kalenteri on keikoista vapaa ja vapaus työvelvoitteista on myös aika ihanaa”.

Ovatko julkiset esiintymiset laulajana nyt lopullisesti ohi?

– Kyllä ne ovat ohi. Jos jonnekin vielä menen, se on vanhusten palvelutalo, jonne menen yhdessä hanuristi Anna-Liisa Väkeväisen kanssa.

Oman kylän flikka, Paula Koivuniemi, esiintyi vetävästi Seinäjoen uudella Keskustorilla tammikuussa 2020, hetki ennen kuin pandemia sulki konserttipaikat, Epari kirjoitti. Koivuniemi on ollut tunnettu uransa mittaan siitä, että hän kunnioittaa aidosti yleisöään. Suhdetta ei voi feikata. Arkistokuva.
Oman kylän flikka, Paula Koivuniemi, esiintyi vetävästi Seinäjoen uudella Keskustorilla tammikuussa 2020, hetki ennen kuin pandemia sulki konserttipaikat, Epari kirjoitti. Koivuniemi on ollut tunnettu uransa mittaan siitä, että hän kunnioittaa aidosti yleisöään. Suhdetta ei voi feikata. Arkistokuva.
Tero Hautamäki

Vaikka laulaminen seniorikansalaisille antaa ja merkitsee hänelle paljon, pandemia on pitänyt Koivuniemen poissa myös vaalimiensa vanhusten parista.

Erityisesti yksi ennen korona-aikaa tehty yhteiskeikka harmonikkataiteilija Väkeväisen kanssa on jäänyt väkevästi mieleen. Koivuniemi esitti eräässä helsinkiläisessä palvelutalossa Georg Malmsténin tunnetuksi tekemän kappaleen Ilta skanssissa.

– Yksi vanha mies nousi seisomaan, ryhtyi laulamaan mukana ja henkilökunta alkoi itkeä.

Koivuniemi saa yhä kylmiä väreitä muistellessaan kokemusta.

– Se mies ei ollut puhunut mitään kahteen vuoteen. Hetki oli niin dramaattinen ja koskettava, Koivuniemi kertoo musiikin voimaannuttavasta vaikutuksesta ja alkaa tapailla hotellin aulakahvilassa kyseistä vanhaa valssia.

”Kun ilta tummentuu

ja syttyy tähdet taivaan,

niin taistot unhoittuu

ja rauha on saapunut laivaan.”

Vaikka tanssikansan rakastama taiteilija alkaa olla iällä, karisma on tallella ja äänessä värisee tuttu tumma altto.

Miltä irrottaminen on tuntunut, kaipaatko esiintymislavaa?

– Suoraan sanoen, en kaipaa enää esiintymistä. Olen työni tehnyt ja palvellut koko Suomen kansaa etelästä pohjoiseen.

Esiintymisen paloa riitti seitsemällä eri vuosikymmenellä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Topakka jöön pitäjä

Koivuniemen pohjalaismaakuntien estradeilla nähneet ja kuulleet eivät ole takuulla jääneet epätietoiseksi laulajan juurista.

Sanotaan, että Pohjanmaalta voi lähteä, mutta Pohjanmaa ei lähde ihmisestä.

– Allekirjoitan. Olen pärjännyt pohjalaisuudella. Olemme vähän sellaisia komentelevia ja pidämme puoliamme, Seinäjoella varttunut Koivuniemi tiivistää luonteensa topakkuuden.

Uransa alkutaipaleella hän ei jäänyt niin keikkalavoilla kuin hyvin vaatimattomissa takahuoneissakaan jalkoihin, vaikka nuoren naisen eteen avautui etenkin 60- ja 1970-luvulla hyvin miehinen maailma.

– Olen työskennellyt koko ikäni miesten kanssa. Isossa bändissäni oli seitsemän ammattimaista miesmuusikkoa ja olen heitä sitten joskus höykyttänyt.

Koivuniemi lisää heti perään, ettei hänen orkesterissaan ilmennyt ongelmia alkoholin kanssa. Fiksut soittajat pysyivät soittokuntoisina ahkerasta kiertämisestä huolimatta.

Leidit lavalla -konsertti vuonna 2000 Botniahallissa antoi kuulijoilleen neljän vahvan naisen tulkintoja ja hyvää musiikkia. Jos Paula Koivuniemen pohjalaiset juuret olivat vielä eilen epäselvä asia, oli se sitä tuskin enää konsertin jälkeen, reilun 20 vuoden takaisessa kuvatekstissä lukee. Konserttikiertueelle osallistuivat Koivuniemen lisäksi Katri Helena, Marion Rung ja Lea Laven. Arkistokuva.
Leidit lavalla -konsertti vuonna 2000 Botniahallissa antoi kuulijoilleen neljän vahvan naisen tulkintoja ja hyvää musiikkia. Jos Paula Koivuniemen pohjalaiset juuret olivat vielä eilen epäselvä asia, oli se sitä tuskin enää konsertin jälkeen, reilun 20 vuoden takaisessa kuvatekstissä lukee. Konserttikiertueelle osallistuivat Koivuniemen lisäksi Katri Helena, Marion Rung ja Lea Laven. Arkistokuva.
Saija Sivén
Hyvä Seinäjoki! Paula Koivuniemi tuuletti herrojen Kari Tapion ja Jorma Kääriäisen äimistellessä vuoden 2008 Vihdoinkin-kiertueella. Kolmikkoa säesti Riku Niemi Orchestra. Arkistokuva.
Hyvä Seinäjoki! Paula Koivuniemi tuuletti herrojen Kari Tapion ja Jorma Kääriäisen äimistellessä vuoden 2008 Vihdoinkin-kiertueella. Kolmikkoa säesti Riku Niemi Orchestra. Arkistokuva.
Harri Toivola

Koivuniemi uskoo topakkuuden periytyneen isältään Mauri Koivuniemeltä, joka oli taitava hanuristi ja kysytty keikkamuusikko tanssiorkesterinsa kanssa.

– Isä sanoi, että jos lähdet tällaiseen leikkiin, pidä puolesi ja muista se, hän kertoo saamastaan evästyksestä.

Tytär lupasi pitää puolensa ja loppu onkin iso siivu suomalaista kevyen musiikin historiaa.

Koivuniemi ei ole koskaan tinkinyt soittajien ja musiikin tasosta. Hän uskoo hyvin varhain kehittyneen ammattiylpeyden olevan myös muusikkoisän ansiota.

– Pohjalaisuus näkyy varmasti myös siinä. Täytyy olla paras kaikista.

Musiikin on ”täytynyt kuulostaa hienolta”.

Estradi oli hänelle pyhä paikka, olkoon kyse sitten tanssi-, konsertti- tai festivaalilavasta.

Korkeasta työmoraalista kertoo tunnettu tarina yhdestä ainoasta väliin jääneestä juhannuskeikasta. Syy oli mitä pätevin: lapsen laskettu syntymäaika heinäkuussa 1969 oli liian lähellä.

Pojan syntymän jälkeen Koivuniemi kipusi kahden viikon päästä esiintymislavalla Iisalmessa. (mtvuutiset.fi, 24.6.2016)

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keikkailu alkaa Alavudelta

Helsingissä jo vuodesta 1976 asuneen tunteiden tulkin toinen tärkeä tukikohta Etelä-Pohjanmaalla on ollut Alavus.

– Joka kesä menimme Alavudelle mummolaan, kun vanhemmat olivat töissä, Koivuniemi muistelee äitinsä Hilla Koivuniemen kotia, joka tuli hänelle ja sisuruksille tutuksi myös jouluisin.

Kesäkuukaudet mummon hoivissa nostavat esiin Koivuniemen herkkyyden.

– Se oli välillä vaikeaa aikaa, ja itkin jossain nurkassa, koska minulla oli ikävä vanhempiani, hän muistelee itseään noin kahdeksanvuotiaana 1950-luvun puolivälin tietämillä.

Isä reissasi paljon ympäri maakuntaa keikoilla, joten äitiin tietysti kiintyi paremmin.
Paula Koivuniemi
Sydäntä kouraisee aina, kun täällä liikkuu, sanoi kotikulmillaan vieraillut Paula Koivuniemi, kun Seinäjoen kaupunki antoi hänelle vuonna 2006 tunnustuksen pitkästä urasta. Arkistokuva.
Sydäntä kouraisee aina, kun täällä liikkuu, sanoi kotikulmillaan vieraillut Paula Koivuniemi, kun Seinäjoen kaupunki antoi hänelle vuonna 2006 tunnustuksen pitkästä urasta. Arkistokuva.
Minna Hirvelä

Taiteilija muistelee kirjanpitäjänä työskennelleen äitinsä olleen lempeä ihminen.

– Isä reissasi paljon ympäri maakuntaa keikoilla, joten äitiin tietysti kiintyi paremmin.

Tanssilavoja oli tangon, valssin ja humpan kulta-aikoina Suomessa tuhansia. Pohjalaispitäjissäkin niin paljon, että isä-Maurin tarvitsi tuskin edes ylittää maakuntarajaa keikkamatkoillaan.

Kova kysyntä tarjosi nuorelle Koivuniemelle myös ensiesiintymisen, kun isä puhui tyttärensä lavalle tanssiorkesterinsa sairastuneen laulajansa tuuraajaksi.

15-vuotias Koivuniemi teki yleisöön ensivaikutuksen Alavuden nuorisoseuralla. Siitä alkoi vuosikymmeniä kestänyt ura, jonka voi tiivistää sanoihin: loppuunmyyty tunnelma.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ihmiset tasa-arvoisia

Koivuniemen kodissa vieraat olivat aina tervetulleita. Isän luona keikkamatkoilla piipahteli kylässä musiikkimaailman tähtiä aina Olavi Virrasta lähtien.

Nuori Paula Koivuniemi imi haltioituneena vaikutteita isän ja Virran yhteissessioista.

”Hänen vertaista laulajaa ei ole syntynyt toista tähän maahan.” Koivuniemi kertoo laulajalegendasta kertovassa tuoreessa kirjassa Muistojen Virta - kohtaamisia Olavi Virran kanssa.

Ilkka-Pohjalaisen valokuva-arkistosta löytyy alla olevat otokset Paula Koivuniemestä 1970-, 1980- ja 1990-luvuilta.

Paula Koivuniemen tavaramerkkinä on ollut vuosikymmenestä toiseen huoliteltu ulkonäkö vaatetuksesta ja meikistä lähtien. Hän ajattelee kunnioittava sillä tavoin yleisöään. 12-senttisillä koroilla Koivuniemi oppi kävelemään, jopa juoksemaan vaivatta nuoresta lähtien. Määrätietoisen nuoren mielestä korkokengät kuuluivat hänen imagoonsa.
Vuodesta 1976 Koivuniemi on asunut jo Helsingissä. Siitä suurimman osan, 1990-luvulta saakka kaupungin ytimessä Helsingin Bulevardilla.
Koivuniemen tutut lavamaneerit ovat innoittaneet myös monia imitaattoreita ja drag-taiteilijoita. Jalannostopotku, flirtti yleisön kanssa ja sormen osoittelu ovat kuuluneet maneereihin. Erityisesti Jarkko Tamminen on kunnostautunut show´ssaan Paula-hahmonsa kanssa.

Kotona kyläili muitakin kuin tähtiä.

Jos on Koivuniemi tuntenut oman arvonsa, osaa hän arvostaa myös muiden ihmisyyttä.

– Äidiltä olen oppinut, että kaikkia kuuluu kohdella tasa-arvoisesti ja aina pitää auttaa heikommassa asemassa olevia.

Koivuniemien omakotitalo sijaitsi Seinäjoella raviradan vieressä.

– Kun romanimiehet menivät raveihin, he toivat vaimonsa meidän pihaamme. Siinä heitä oli neljä mammaa.

Hilla-äiti pyysi romaninaiset aina syömään.

– Meitä oli siinä pöydässä neljä romaninaista, äiti, isosiskoni, veljeni ja minä.

Tanssiparketeilla viihtyneet romanit ovat aina kohdelleet laulajaa keikkapaikoilla kuin kuninkaallista.

– Jos joku känniläinen ryhtyi keikkapaikalla rähjäämään, he puolustivat aina minua.

Myös seksuaalivähemmistöt ovat ottaneet Koivuniemen idolikseen jo vuosikymmeniä sitten.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Teksteissä tärkeintä: rakkaus

Koivuniemi on kertonut aiemmin lehtemme haastattelussa, että laulujen lyriikat ovat hänelle todella tarkeitä.

Samaan aikaan hän on kiitollinen uralleen osuneista tekstintekijöistä. Koivuniemi on saanut nauttia sellaisten edesmenneiden sanoittajien, kuten Juha Vainion, Raul Reimanin ja Tuula Valkaman kynän jäljen tulkinnasta.

– Lauluissani rakkaus on yksi iso teema ja asia, koska tiedän siitä jotain itsekin.

”Olen kokenut suurta rakkautta elämäni aikana monessa muodossa: kumppaneiden, perheen, ystävien ja lemmikkien kautta. Tietysti olen vuosien varrella kohdannut myös sydänsuruja. Olen kokenut kaksi avioeroa, mutta selvisin niistä enkä katkeroitunut.”, Koivuniemi on kertonut Kotilieden haastattelussa.

Keväällä 2010 toimittaja Jaana-Stiina Ala-Korpi kirjoitti Rakkaudella-levystä tehdyssä arviossaan näin: ”Aikuinen nainen tietää mitä laulaa, mutta ei kosiskele ketään. Laulajan äänestä kuuluu eletty elämä, eletyt vuodet, iskut, voitot ja tappiot.”

Monta erilaista Paulaa eri vuosikymmeniltä. Kuvat aukeavat niiden päällä klikkaamalla. Samalla voit lukea kuvatekstin.

Koivuniemi edusti Linnan juhlissa tyylikkäästi kulttuurialaa. Linnan untuvikko Idols-voittaja Hanna Pakarinen sai seuraa Jorma Uotisesta ja Paula Koivuniemestä vuonna 2005. Arkistokuva.
Pianisti Esa Nieminen vauhditti joukkueensa rentoon menoon vuoden 2001 Tangomarkkinoiden BumtsiBumissa. Niemisen joukkueessa jammailivat Jari Sillanpää ja Paula Koivuniemi. Arkistokuva.
Paula Koivuniemi esiintyi Viktor Klimenkon kanssa Syksyn sävelessä vuonna 1974. Duetto ei silloin menestynyt laulukilpailussa. Arkistokuva.
Ahkerana penkkiurheilijanakin tunnettu Paula Koivuniemi nappasi kuvaan kanssaan omien sanojensa mukaan "päällikön" eli SJK:n puheenjohtajan Raimo Sarajärven vuonna 2014. Arkistokuva.
Marko Maunukselan johdolla nähtiin vuonna 2013 Seinäjoen kaupunginteatterin päälavan täydeltä Paula Koivuniemi -hahmoja esityksessä 100 kesää, 1000 yötä. Arkistokuva.
Ellei tunnetuin  ainakin yksi tunnetuimmista seinäjokelaisista naisista lienee Paula Koivuniemi, joka levytti Aikuinen nainen -hittinsä jo vuonna 1982. Arkistokuva.

Koivuniemi on levyttänyt lähes 30 täyspitkää albumia, joten niin valtavasta tuotannosta luulisi olevan mahdotonta irrottaa omaa suosikkiaan.

Silti vastaus löytyy siitä kaikkein suurimmasta hitistä.

Aikuinen nainen. Siinä on niin hieno se teksti.

Koivuniemi jaksaa yhä ihailla alun perin italiankielisen Maledetta primaveran käännöstekstiä, joka on kesällä 2020 kuolleen Kaisu Liuhalan käsialaa. Sovituksen Koivuniemen nimikkokappaleeseen teki hänen pitkäaikainen tuottajansa ja hovisäveltäjänsä Esa Nieminen.

Koivuniemi tunnustaa olleensa niin tarkka lauluteksteistään, että jos kappaleessa esiintyi jokin yksittäinen sana, mikä ei hänelle maistunut, hän vaati se vaihtamista.

Ja ilmeisesti vaatimuksiin myös aina suostuttiin?

–Kyllä. Eivät he uskaltaneet vastustaa. Halusin laulaa aina kauniita tekstejä.

Neuvoo ja kannustaa

Alan arvostettuna konkarina Koivuniemi kannustaa yhä mielellään aloittelevia artisteja heidän uransa alkutaipaleella.

– Se ei ole ollut minulta pois.

The Voice of Finlandin tähtivalmentajana hän edesauttoi kahden pohjalaismiehen, Ähtärissä lapsena asuneen Jesse Kaikurannan ja seinäjokelaisen Antti Railion uraa kohti kiitorataa.

Railio voitti koko kisan vuonna 2013 ylivoimaisella äänten vyöryllä.

– Molemmat ovat tosi fiksuja.

Suomessa on yhä kasvavissa määrin nuoria ja monitaitoisia naisartisteja, joille Koivuniemi on näyttänyt esimerkkiä vahvana naisena. Osa on kysynyt myös mestarilta neuvoja.

– Olen sanonut, että laulujen tekstit pitää opetella ulkoa, yleisön eteen pitää mennä siisteissä vaatteissa ja on oltava aina ajallaan paikan päällä.

Jos vaatii lahjakkuutta ja sinnikkyyttä nousta musiikkimaailman huipulle, lienee vielä kovempi saavutus pysyä siellä seitsemällä eri vuosikymmenellä.

Jälleen hän kiittelee instrumenttien taitajia.

– Minulla on ollut aina hyvät muusikot, kun olen lähtenyt esiintymään.

Koivuniemi myöntää olleensa ”aika kova täti”, mutta ankara myös itseään kohtaan.

Ankaruuden tilalle on tullut armo itseään kohtaan.

Vaikka Koivuniemi on ollut julkisuudessa miltei 60 vuotta pääosin musiikkinsa ansiosta, erityisesti tähden seurustelusuhteet kiinnostivat lehtien irtonumeroiden ostajia.

Sensaatiolehdistöä kiehtoi etenkin vuosia kestänyt suhde 1980–90-lukujen taitteessa Holkerin ja Aho hallituksissa ministerivastuussa olleen kokoomuspoliitikko Ilkka Kanervan kanssa.

Kanerva menehtyi tämän vuoden huhtikuussa. Toimittaja Eveliina Talvitien kirjoittamassa Moniottelija Ilkka Kanerva-kirjassa (2006) turkulaispoliitikko totesi Paula Koivuniemen olleen ”hänen elämänsä nainen”.

– Ilkka kohteli hyvin ja kunnioittavasti. Hän on tosi herkkä mies, jonka on helppo ilmaista tunteitaan. Hänellä itku ja nauru ovat lähellä. Ilkka huolehti rakastavasti tyttäristään, sisaristaan ja äidistään, siteerasi Iltalehti Koivuniemen kirja-muisteloita.

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) ja Paula Koivuniemi kuvattuina Seinäjoella. Seurustelu alkoi vuonna 1988, kun Koivuniemi kutsui Kanervan levyjulkkareihinsa. Arkistokuva.
Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) ja Paula Koivuniemi kuvattuina Seinäjoella. Seurustelu alkoi vuonna 1988, kun Koivuniemi kutsui Kanervan levyjulkkareihinsa. Arkistokuva.
Harri Toivola

Paparazzien uteliaisuudesta huolimatta Koivuniemi uskoo silti pystyneensä pitämään yksityiselämänsä ja ihmissuhteittensa yksityiskohdat poissa lehtien sivuilta.

Miksi sellainen rajanveto on ollut sinulle tärkeää?

– Halusin pitää yksityisyyteni, muuten ei jaksa.

Vielä tänä päivänä ihmiset pyytävät Helsingin katukuvassa tunnistamaltaan laulajatähdeltä nimmareita ja pyytävät päästä yhteiskuvaan. Koivuniemi sallii sen.

– Se ei häiritse, vaan on ihan kivaa.

Millaisia tulevaisuuden haaveita sinulla on?

– Olen saanut elämältä niin paljon jo, lähes kaiken. Olen matkustellut ympäri maailmaa ja asunut muun muassa puoli vuotta New Yorkissa.

Iso asunto sijaitsi ihan miljoonakaupungin kuuluisan Central Parkin (Keskuspuiston) kupeessa, jossa hän asui manageri-assistenttinaan jo vuodesta 2010 toimineen Laura Vuorisen kanssa.

Koivuniemi kävi Isoksi omenaksi kutsutussa metropolissa konserteissa, musikaaleissa ja oopperassa, shoppaili, söi ravintoloissa ja nautti siitä, ettei häntä tunnisteta kadulla.

Parhaiten hän sanoo oppineensa tuntemaan New Yorkia polkupyörän selästä.

– Olen sanonut kaikille, että vuokratkaa polkupyörä. Kypärä päähän ja sitten hyville reiteille, joita kaupungissa riittää.

Pandemia-aikana matkustaminen on jäänyt, mutta ainakin haave matkasta rapakon taakse elää yhä.

Loirin menetys tuntuu

Koivuniemi on uransa varrella ystävystynyt monen artistin kanssa. Musiikkialan ystävistään hän pitää tiiviisti yhteyttä yhä Katri Helenan kanssa.

– Katrin kanssa soittelemme ja kyselemme, että hei, mitä kuuluu.

Omista läheisistä ystävistään Koivuniemi menetti tämän vuoden elokuussa syöpään kuolleen Vesa-Matti Loirin. Ystävyyttä Koivuniemen ja häntä kaksi ja puoli vuotta iäkkäämmän Loirin kanssa kesti yli 40 vuotta.

– Voi, että, se oli ihan kauheata.

Millainen ystävä Loiri oli?

– Hän oli aina hyvällä tuulella. Vesku sanoi rakastavansa minua, mutta meillä ei ollut mitään romanttista. Me vain pidimme toisistamme.

Koivuniemen Facebook-kirjoitus summaa vuosikymmeniä kestäneen ystävyyden lämpimästi.

Koivuniemi levytti Loirin kanssa dueton Eilen kun mä tiennyt en (2016), eikä studiossa säästytty kyyneliltä ja suurilta tunteilta myöskään silloin.

Paria vuotta aiemmin kahden mestarin lämmintä kohtaamista seurasi miljoonayleisö Vain elämää -sarjan kolmannella tuotantokaudella.

Loppuun asti kotona

Kiivaimpina aikoina Koivuniemi keikkaili kahdesta kolmeen sataan kertaan vuodessa.

Kiihkeistä vuosistaan Koivuniemi selvisi terveellisten elämäntapojen ja monipuolisen kuntoliikunnan avulla. Sittemmin pois ovat jääneet myös sauvakävely ja metsissä samoilu.

Tilalle on tullut koirien ulkoiluttaminen.

– Käyn managerin rescue-koira Sirun kanssa lenkillä. Ulkoilutan myös naapureiden koiria, ja ne lähtevät mielellään, Koivuniemi paljastaa naapuriavustaan.

Kotieläin kuuluu myös artistin arkeen.

Jahka yhdeksänvuotias Oliver-kissa on maukunut emäntänsä hereille Helsingin Bulevardilla, alkavat tutut arkirutiinit.

– Nukun hyvin ja herään aikaisin, koska minulla on kissa, joka tulee sänkyni viereen miukumaan puoli kahdeksalta. Nostan pään ylös ja sanon hänelle, että syödään, jolloin kissa lähtee juoksemaan täysillä keittiöön.

Iskelmä-Finlandialla palkittu laulaja heittäytyy saman tien ainakin puolittain leikkisäksi.

– Olen sanonut Oliverille, että olet minun viimeinen mieheni. Tähän huusholliin ei tule enää yhtään miestä kanssani asumaan, Koivuniemi kertoo ja napauttaa etusormellaan muutaman kerran topakasti pöydän kantta sanoja painottaakseen.

Edellä kuvailtu Oliver kuulemma naukaisi vastaukseksi, ja perässä seuraa tavaramerkiksi noussut hillitty naurun hihitys.

Paula Koivuniemi ei ole epäröinyt heittäytyä. Hän ja Kassi-Alma alias Marja-Leena Närhi rokkasivat kymmenvuotis-Tangomarkkinoilla 1995. Pitkää uraa on avittanut muuntautumiskyky. Esimerkiksi 2001 Senaatintorilla iskelmätähdestä kuoriutui rokkimimmi, joka veti ruoska kädessään Apulannan punk-klassikon Anna mulle piiskaa -biisin sellaisella antaumuksella, että 30 000-päinen yleisö oli sulaa vahaa. Sama ilmiö toistui myöhemmin Ruisrockin ja Seinäjoen Provinssin lavoilla. Arkistokuva.
Paula Koivuniemi ei ole epäröinyt heittäytyä. Hän ja Kassi-Alma alias Marja-Leena Närhi rokkasivat kymmenvuotis-Tangomarkkinoilla 1995. Pitkää uraa on avittanut muuntautumiskyky. Esimerkiksi 2001 Senaatintorilla iskelmätähdestä kuoriutui rokkimimmi, joka veti ruoska kädessään Apulannan punk-klassikon Anna mulle piiskaa -biisin sellaisella antaumuksella, että 30 000-päinen yleisö oli sulaa vahaa. Sama ilmiö toistui myöhemmin Ruisrockin ja Seinäjoen Provinssin lavoilla. Arkistokuva.
Harri Toivola

Koivuniemi haluaa asua loppuun saakka omassa kodissaan.

Hän on asunut jo vuodesta 1976 saakka Helsingissä. Ja 1990-luvulta saakka samassa talossa vastapäätä vanhaa oopperataloa, vuonna 1879 rakennettua Aleksanterin teatteria.

Parin vuoden takaisessa Patina-verkkolehden haastattelussa Koivuniemi kertoi järjestäneensä asiansa taloudellisesti kuntoon ja ostavansa kotiinsa kotihoidon palveluita, jos niitä joku päivä tarvitsee.

– Siitä talosta minut viedään sitten joskus mustalla autolla, jossa on valkoiset verhot, hän kertoo hymyillen vailla ylimääräistä draamaa.

Lopuksi: Minkälaisen elämänviisauden haluat antaa pohjalaisille lukijoille, joista moni on seurannut uraasi vuosikymmeniä?

– Nyt on vaikea.

Koivuniemi miettii hetken. Vastaus löytyy jälleen laulun sanoista.

Luota sydämen ääneen.

Oletko itse luottanut sydämesi ääneen?

– Olen luottanut. Ja on se sydän ollut oikeassakin.

Fakta: Poimintoja aikuisen naisen uralta

Paula Kristiina Koivuniemi syntyi 19. kesäkuuta 1947 Seinäjoella.

Ensilevytys oli levymoguli Toivo Kärjen tallissa levytetty Perhonen vuonna 1966.

Lopullinen läpimurto 1980-luvun alussa.

Lähes 30 levytettyä albumeja ja lukuisia kokoelmia, joista yhteensä 14 kultalevyä, yksi platina ja yksi tuplaplatina.

Tunnettuja kappaleita ovat muun muassa Sata kesää, tuhat yötä, Tummat silmät, ruskea tukka, Hei Buona Notte, Kun kuuntelen Tomppaa, Kuka pelkää Paulaa ja Aikuinen nainen.

Iskelmä-Finlandia 2006.

Kullervo Linna -palkinto 2012.

Emma-patsaat muun muassa vuoden naissolistina 1987 ja vuonna 1997 erikois-Emma elämäntyöstään.

Marraskuussa 2021 Koivuniemi nimettiin Kulttuurigaalassa Suomen musiikin Hall of Fameen.

Seinäjoen kaupunginteatterin suosikkirevyy 100 kesää 1000 yötä pohjautui Koivuniemen 17 levytettyyn albumiin.

Yksi poika, 1969 syntynyt Toni Lehti, joka toimii myös muusikkona.

Ollut kahdesti naimissa, Harri Lehden 1969-1975 ja Hannu Hiltusen 1996-1998 kanssa.

Lähteet: paulakoivuniemi.fi, Ilkka-Pohjalaisen arkisto ja Wikipedia-artikkeli Paula Koivuniemestä

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje