Isonkyrön vanha kirkko on nyt hurjan näköinen – Lattian alta kivipellosta tehtiin löytö 1400-luvulta

Isonkyrön vanhan kirkon lattia on yhtä kiveä. Toukokuun aikana joukko arkeologeja on tyhjentänyt puretun lattian alta maa-ainesta ja tehnyt siellä arkeologisia tutkimuksia.

Arkeologian opiskelija Carolina Keltto ottaa maata lastalla rikkalapioon. Äsken mullan, hiekan ja purun joukosta löytyi vanha, iso ja vääntynyt rautanaula.

– Tämä on ihan ainutlaatuinen kohde. Ja tuttu kirkko, sillä olen tältä kylältä kotoisin, hän kertoo.

Irtain maa-aines on poistettu noin 10-15 senttimetrin syvyydeltä, ja sen seasta on tehty löytöjä 1400- ja 1600-luvuilta.

. Lattia purettiin kirkosta viime kesänä, jolloin arkeologit aloittivat työnsä.

Työtä johtaa arkeologi Kalle Luoto Heilu Oy:stä Tampereelta.

– Olemme käyneet paikalla aina, kun on tarvittu arkeologin valvontaa tai toimenpiteitä. Olemme katsoneet, mitä kerroksia voi poistaa ja mitä ei, ja mikä ainakin pitää tutkia tarkkaan ennen poistamista, hän kertoo.

Jos kaivettaisiin vielä syvemmältä, alkaa tulla vastaan kerrostumia, jotka vaativat vielä tarkempia työmenetelmiä ja dokumentointia.

. Keskiaikainen hopearaha kiinnostaa Kansallismuseotakin Kirkossa oli kosteusongelma. Aikaisempien korjausten sahanpurut, puulastut ja roskat ovat sotkeutuneet maamateriaaliin ja alkaneet mädäntyä kosteudessa.

– Mutta roskien mukana on vanhaa materiaalia. Arkeologeilla on kyky nähdä, mikä on vanhempaa ja arvokasta. Harjaantunut pystyy erottamaan olennaiset löydöt.

Kirkosta löytyi tällä kertaa rahoja: brakteaatti eli yksipuolinen, keskiaikainen hopearaha 1400-luvun lopulta sekä Ruotsin vallan aikainen raha 1600-luvun lopulta. Myös useita Suomen rahoja 1800-luvun lopulta kaivettiin esiin.

– Ne luetteloidaan Kansallismuseon muinaislöytöjen päiväkirjaan. 1400-luvun raha menee varmasti museon kokoelmiin ja 1600-luvun ruotsalainen äyrikin ehkä, Luoto arvelee.

. Satoja luita rakennusjätteen seassa Arkeologit uskoivat etukäteen löytävänsä kolikoita, kun niitä on vuosisatojen aikana tippunut taskuista lattialautojen väliin.

– Rahat kertovat alueen taloudellisista kontakteista, joskin raha oli tuohon aikaan vain yksi vaihdon väline, Luoto muistuttaa.

Lisäksi on löytynyt erilaisia nauloja, sekä hirsinauloja että pienempiä, mahdollisesti arkkunauloja. Myös satoja luita on kaivettu esiin aiemman rakennusjätteen seasta.

Kallojen ja sääriluiden lukumäärä lasketaan, mutta sen enempää niitä ei tutkita, vaan ne haudataan asianmukaisesti kirkkomaalle.

. Jos kaivaisi syvemmälle, voisi tavoittaa keskiaikaisia hautoja.

– Niiden tutkimuksellinen arvo on mittaamaton, ja on parempi, että ne säilyvät tuleville sukupolville. Niihin ei kajota kevyin perustein. Tässä projektissa on lähtökohtana kirkon korjaaminen, ei tutkimus, Kalle Luoto muistuttaa.

. Onko vuoden päästä valmista? Korjaustoimiin ryhdyttiin, kun lattian alle oli muodostunut kosteutta, mistä aiheutui sisäilmaongelma. Kirkko suljettiin kesällä 2020 ja myöhemmin samana vuonna se asetettiin käyttökieltoon.

Projektin arkkitehti, Gunilla Lång-Kivilinna muistuttaa, että muinaismuistoalueella kaikki kajoaminen maahan tehdään arkeologisen tutkimuksen pohjalta ja museovirasto on tiiviisti mukana.

– Korjauksessa huonon ilman aiheuttaja eli orgaaninen aine poistetaan lattiasta niin pitkälti kuin pystytään. Normaalioloissa puhdistustyö olisi mennyt nopeasti, mutta nyt se kestää pitkään, ja on tietenkin myös suuri kustannus, Lång-Kivilinna sanoo.

. Arkkitehdin mukaan loppu häämöttää puhdistustyössä, mutta alttarialue on vielä jäljellä.

– Siitä pitää irrottaa osat hyvin varovaisesti, ennen kuin lattian voi purkaa.

. Viime kesänä puretun lattian lankut on otettu talteen. Kun puulattia laitetaan takaisin, käytetään hyväkuntoiset vanhat lankut, ja loput uusitaan.

– Ei tuonne kivipeltoon voi tehdä uusia betonointeja, vaan lattia pitää kannattaa vanhojen kivien varaan. Sitä pitää vielä suunnitella, miten kannattimet tehdään. Tänä kesänä ei vielä nähdä uutta lattiaa, mutta ehkä ensi kesänä, Lång-Kivilinna arvioi.

Vielä silloin ei kuitenkaan ole valmista, vaan remontti jatkuu. Seinät ja niiden maalaukset tarvitsevat puhdistusta ja kiinteä puuesineistö pitäisi myös käydä läpi. Lång-Kivilinnan mukaan lattian alle on tulossa myös tuuletusaukkoja, ja ulkona pintaveden kulku pitää järjestää, ettei kosteusongelmaa synny.

Kirjaudu sisään

Isonkyrön vanha kirkko on nyt hurjan näköinen – Lattian alta kivipellosta tehtiin löytö 1400-luvulta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje