Isonkyrön vanhan kirkon lattian alta löytyi ihmisten luita - Arkeologi kertoo millainen löytö olisi todellinen sensaatio

Isonkyrön vanhan kivikirkon remontti alkoi tällä viikolla. Lattian purun yhteydessä on paljastunut muun muassa ihmisten luita.
Isonkyrön vanhan kivikirkon remontti alkoi tällä viikolla. Lattian purun yhteydessä on paljastunut muun muassa ihmisten luita.
Kuva: Elena Mikkilä
Jaa artikkeli

Isonkyrön vanhan kirkon sali ammottaa tyhjää. Penkkirivit on kärrätty pois ja saarnastuolia verhoaa suojamuovi. Alttarin edustalla repsottaa koko kirkkosalin leveydeltä tummanpuhuva aukko. Irti revityt lattialankut pötköttävät kahdessa siistissä pinossa kirkkosalissa ulko-oven edustalla.

Vanhan kivikirjon paljon puhuttu ja pitkään odotettu remontti on alkanut. Arkeologi Kalle Luoto saapastelee toimittajaa vastaan ja kumartuu puoleen.

- Toivon kunnioittavaa suhtautumista. Täällä on vainajien jäänteitä. Ettei sitten kovin retosteltaisi lehdessä.

Katse pyyhkii lattialankkujen alta paljastunutta maakerrosta. Totta tosiaan, kautta Pyhän Laurentiuksen! Silmä tavoittaa luita ja muutaman pääkallon. Ne lepäävät puupalojen ja muun rakennusjätteen seassa kirkkolattian ryömintätilassa, joka nyt paistattelee päivänvalossa.

Tekee mieli tempaista hattu pois päästä. Tässähän ollaan avoimen haudan äärellä!

Lattialankkujen alla on rakennusjätettä ja luita.
Lattialankkujen alla on rakennusjätettä ja luita.
Elena Mikkilä

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luut lattian alla

Arkeologin epäämään retosteluun ei tietenkään ole aihetta. Ihmisluut kuuluvat asiaan, kun ollaan seuraamassa keskiaikaisen kivikirkon lattian purkua.

Kirkkojen lattian alle hautaaminen oli Suomessa satoja vuosia arkipäivää. Ensimmäiset todisteet siitä ovat 1200-luvulta. Alkujaan lattioiden alle hautasi omaisensa pitäjien parempi väki, mutta 1700-luvun kuluessa tapa yleistyi. Virallisesti lattian alle hautaaminen lakkautettiin tasan 200 vuotta sitten, vuonna 1822. Valtaosa seurakunnista oli luopunut käytännöstä jo ennen sitä, myös Isokyrö.

Kalle Luodon mukaan kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka paljon ihmisiä Isonkyrön kivikirkon lattian alle ehdittiin haudata.

Puhutaan joka tapauksessa sadoista nykykyröläisten esivanhemmista.

Kalle Luoto sanoo, että seurakunta aikoo huolehti jäänteistä peittelemällä ne aikanaan kirkkomaahan.
Kalle Luoto sanoo, että seurakunta aikoo huolehti jäänteistä peittelemällä ne aikanaan kirkkomaahan.
Elena Mikkilä

Tulevat päivät näyttävät

Kalle Luodon ja paikalla työskentelevän toisen arkeologin Jussi-Pekka Hiltusen tehtävänä on toimia purkutyön valvovina silminä ja laatia ajantasainen kokonaiskatsaus kirkkovanhuksen lattianalaisesta maailmasta.

- Kaivauksiin ei ole tarkoitus ryhtyä ellei ole aivan pakko, Kalle Luoto sanoo.

Kirkkovanhuksen lattiaa on myllerretty vuosisatojen mittaan useaan otteeseen ennenkin.

Edellinen iso remontti tehtiin 1970-luvulla, jolloin lattia uusittiin. Vaikka suurin osa haudoista oli peitelty ja luukamarit tuhottu jo kauan ennen sitä vuonna 1770, arkeologin mukaan ollaan silti jännän äärellä.

Luita on yhä, eikä kukaan tiedä mitä muuta lattialankkujen alta mahdollisesti paljastuu. Luodon mukaan arvaamattoman edessä ollaan sikälikin, että 70-80 -luvun purkua ei dokumentoitu kunnolla. Lisäksi asialla ollaan ensi kertaa modernein menetelmin.

- Tarkoituksena on tehdä lattian alaisesta kerrostumasta fotogrammetrinen malli. Sen avulla saadaan esiin kolmiulotteiset muodot.

Luoto odottaa törmäävänsä kolikoihin, kenties vastaan tulee jokunen kirkkokansalta pudonnut nappi tai kirkon remontoijien tai rakentajien jälkeensä jättämä työkalu.

Löydöt saattavat kuulostaa vähäpätöisiltä, mutta esimerkiksi kolikot kertovat tärkeää tarinaa Kyrönmaan yhteyksistä muualle.

Tulevat päivät näyttävät, mitä kaikkea arkeologeille lankkujen alta paljastuu.

Luodon mukaan on tärkeää, että alusta saadaan siivottua sinne 1970-luvulla jätetystä rakennusjätteestä.

Tulevat päivät näyttävät, mitä lattialankkujen alta paljastuu.
Tulevat päivät näyttävät, mitä lattialankkujen alta paljastuu.
Elena Mikkilä

Perinnerakentajat

Jos työ on arkeologeille harvinaista laatua niin sitä se on myös urakoitsijalle. Lattian purku-urakasta vastaa Etelä-Pohjanmaan Perinnerakentajat Oy.

Juha Kivimäki on työskennellyt vanhojen kohteiden parissa aikaisemminkin, mutta Isonkyrön kivikirkko on vanhimmasta päästä.

Kivimäki sanoo, että etenkin vanhojen talojen alta löytyy usein eläinten luita; ihmisten jäänteet ovat kokonaan toinen juttu ja Kivimäellekin uutta.

- Tämä työ ei ole pelkkää raakaa purkua, vaaditaan enemmän tarkkuutta.

Keitä he olivat?

Mitä tapahtuu purun yhteydessä löytyneille ja mahdollisesti vielä löytyville ihmisluille?

Luoto sanoo, että seurakunta aikoo huolehti jäänteistä peittelemällä ne aikanaan kirkkomaahan.

Isonkyrön kivikirkon lattian alle haudattujen ihmisten henkilöllisyydet ovat haihtuneet historian hämärään. Vanhojen asiakirjojen pohjalta on mahdollista esittää valistuneita arvauksia, sillä vain yksi hautalaatta on säilynyt. Se kuuluu 1670 kuolleelle kirkkoherralle Isak Brennerille.

Arvokkaimpiin hautapaikkoihin lukeutui alttarin alusta. Sen alainen maakerros on ollut koskemattomana satoja vuosia. Voisiko sinne olla haudattuna Kyrönmaan muinainen mahtimies Jakob Geet?

Kuningas Kustaa Vaasan suosiossa paistatellut, äkäpussina tunnettu Geet teetti omalla kustannuksellaan Isonkyrön vanhan kirkon koreat seinämaalaukset. Geetin hautapaikkaa ei tunneta.

- Sellainen löytö olisi Indiana Jones -tyyppinen juttu, todellinen sensaatio, Luoto sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje