Köyhästä puotipojasta tuli äveriäs liikemies, joka antoi satumaisen lahjan vaasalaisille – Nyt on aika juhlia sitä

Marraskuussa 1921 joukko vaasalaisia liikemiehiä ja muuta kaupungin suomenkielistä kermaa oli koolla Raastuvankadulla. Suomalaisen Klubin biljardisalin seinillä riippui joukko taideteoksia.

Menestyvä kauppias Frithjof Tikanoja oli hankkinut ne vastikään kokoelmiinsa. Nyt hän halusi esitellä silmäteränsä tuttavilleen.

Kuvataiteista kiinnostunut Tikanoja oli seurannut usean vuoden suomalaista ja kansainvälistä kuvataide-elämää. Tuoreisiin hankintoihin kuului ranskalaisten mestareiden teoksia, Matissea, Degas'ia, Millet'ä ja Gauguinia. Yksi teos etenkin herätti herrasväen hilpeyden: Picasson kubistinen maalaus.

Yksi paikallaolija lohkaisi maalauksen hahmon muistuttavan Suomen Pankin kivijalkaa.

"Kuluu varmaan pitkä aika ennen kuin tällaista taidetta aletaan maassamme ymmärtämään", Vaasa-lehti raportoi tilaisuudesta myöhemmin.

. Puotipojasta kauppaneuvos ja mesenaatti Frithjof Tikanoja ymmärsi ranskalaisten mestarien arvon ehkä paremmin kuin kukaan muu tuolloin Vaasassa. Hän oli liikemies, perustanut vuonna 1905 yhdessä Josef Lassilan kanssa menestyvän tukkukaupan Lassila & Tikanojan. Taide oli hänelle kuitenkin muuta tai enemmän kuin sijoituskohde ja harrastus. Hän keräsi sitä kulttuuristen arvojen vuoksi.

Tikanoja oli kirjallisuutta ja musiikkia rakastava kulttuuripersoona, joka tuki avokätisesti taiteilijoita ja etenkin suomenkielisiä kulttuuri- ja sivistyshankkeita. Hän oli myös ollut perustamassa Vaasan taideyhdistystä vuonna 1917.

Suomalaisen Klubin biljardisalissa pidetty taidetuokio oli eräs taitekohta, sillä Tikanojan taidekokoelmalle 1920-luku oli merkittävää aikaa.

- 1920-luvulla kokoelmaan tuli hyvin mielenkiintoisia teoksia, joita nostettiin esiin myös lehdistössä, Vaasan kaupungin museoiden kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen kertoo.

Myös Tikanojan bisneksien kannalta vuosikymmen oli tärkeä. Yhtiö kasvoi ja laajeni tekstiili- ja kenkäteollisuuteen.

. Pohjalainen self-made-man Frithjof Tikanojan elämäntaival oli lähtökohtiin nähden poikkeuksellinen. Hän oli pohjalainen self-made-man, oman onnensa seppä.

Frithjof syntyi tavalliseen maalaisperheeseen Kälviällä, mutta raivasi lahjakkuudellaan tiensä puotipojasta liike-elämän huipulle.

– Kerrotaan, että hänellä oli hyvä laskupää ja että hän oli hyvin sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Spontaanina ihmisenä hän osasi luoda nopeasti kontaktin ventovieraisiin. Se auttoi menestymään liike-elämässä, Auli Jämsänen sanoo.

1910-luvun alkuvuosina alkaneelle keräilylle antoi tärkeän sysäyksen vuonna 1918 solmittu avioliitto vaasalaisen Ruusa Myntin kanssa. Ruusa Myntin veli oli kuvataiteilija Eemu Myntti.

Jämsänen kertoo, että se räväytti lopullisesti ovet auki kuvataidemaailmaan. Syntyi merkittävä verkosto, johon lukeutui useita huomattavia suomalaisia taiteilijoita ja kulttuurivaikuttajia.

– Tärkeä hahmo kokoelmatyössä oli esimerkiksi Matti Visanti.

. Aikansa kuva Tikanojan noin vuonna 1914 alkanut taidekeräily jatkui lähes neljä vuosikymmentä. Vuonna 1951 kokoelmassa oli yli tuhat teosta.

Jämsänen luonnehtii kokoelmaa oman aikansa kuvaksi. Teosten aiheet kertovat 1900-luvun alkupuoliskon ajankohtaisista ilmiöistä.

– Kokoelma on hyvin monimuotoinen ja heijastaa Tikanojan elinvuosien ilmapiiriä. Suomi oli nuori, henkisesti kahtia jakautunut tasavalta.

Kokoelman arvoytimen muodostavat ranskalaisten mestareiden teokset. Henri Matissen Asetelman ja Pablo Picasson Miehen pään Tikanoja osti vuonna 1921, mutta kokoelma karttui ulkomaisella taiteella vielä 1930-luvullakin unkarilaisen Eszter Mattionin ja hollantilaisen Jan van Herwijnenin maalauksilla.

Pohjalaisen taiteen osuudesta tuli jo varhain merkittävä. Noin kolmasosa kokoelman taiteilijoista oli syntynyt Pohjanmaalla tai työskenteli alueella, kun Tikanoja osti heiltä teoksia.

Eemu Myntin lisäksi etenkin töysäläinen Arvi Mäenpää ja vaasalainen Einari Uusikylä saivat tukea Tikanojalta.

. Taide saa kodin Frithjof Tikanojan iso haave oli pitää kokoelma pysyvänä ja yhtenäisenä sekä löytää sille koti.

Ruusa ja Frithjof muuttivat avioitumisensa jälkeen erääseen uuden Vaasan ensimmäisiin kivitaloihin Hovioikeudenpuistikolle. Seitsenlapsisen perheen kodin seinät täyttyivät nopeasti taiteesta.

Ruusa kuoli vuonna 1930 vain 41-vuotiaana. Toisen ison menetyksen Tikanoja koki 1943, kun hänen Mauno-poikansa kaatui sodassa.

. Tikanoja lahjoitti kotinsa ja kokoelmansa – kaikkiaan yli tuhat teosta noin seitsemältäkymmeneltä taiteilijalta – Vaasan kaupungille vuonna 1951.

Kaupunkilaiset pääsivät tutustumaan teoksiin ensimmäisen kerran joulunpyhinä tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten.

– Se oli eräänlainen Frithjof Tikanojan joululahja vaasalaisille, Auli Jämsänen sanoo.

. Juhlakirja Vaasan kaupungin museot juhlistaa Tikanojan taidekodin juhlavuotta tällä viikolla ilmestyvällä kirjalla. Kyseessä on ensimmäinen teos, joka esittelee Tikanojan taidekokoelmaa sen keskeisten teemojen kautta ja nostaa esiin myös tuntemattomampia taiteilijoita.

Taiteen jaloruusuja ja outoja kukkia (Parvs) käy läpi Tikanojan taidekokoelmaa teosesimerkein. Teoksen asiantuntija-artikkeleiden kirjoittajiin lukeutuu Jämsäsen lisäksi muun muassa Helena Hätönen, Erkki Anttonen ja Maaria Salo.

Teoksen toimittanut Auli Jämsänen kertoo, että työstövaiheessa löytyi runsaasti uutta henkilöhistoriallista materiaalia ja Tikanojan kokoelmaa koskevaa tietoa. Kirja tarkentaa muun muassa useiden taideteosten valmistumis- ja hankintavuosia.

– Esimerkiksi ranskalaisia teoksia Tikanoja osti paljon ajateltua aikaisemmin.

Fri, 8/12

Kirjaudu sisään

Fri, 8/12

Köyhästä puotipojasta tuli äveriäs liikemies, joka antoi satumaisen lahjan vaasalaisille – Nyt on aika juhlia sitä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin