Kansallisaarre lojuu epämääräisissä tiloissa ympäri Vaasaa – Mittaamattoman arvokkaan pohjalaisen kirjakokoelman kohtalo on hämärän peitossa

Lähes sataviisikymmentä 1500-luvulta peräisin olevaa kirjaa, seitsemäntuhatta nidettä 1600-luvulta ja tuhat kuusisataa teosta 1700-luvulta, mukana muun muassa Suomen kirjakielen isänä pidetyn Mikael Agricolan omistuskirjoituksella varustettu antiikin historiaa käsittelevä teos.

. Mittaamattoman arvokkaalle pohjalaiselle kirjastokokoelmalle etsitään parhaillaan asianmukaisia tiloja.

Kyseessä on vaasalaisen Oskar Ranckenin (1824-1895) yksityiskirjaston ja Vasa svenska lyceumin kirjaston muodostamasta kokonaisuudesta. Kokoelma antaa näköalan Pohjanmaan opillisesta kulttuurista ja sivistyksestä neljän vuosisadan ajalta.

Yli 700 hyllymetrin laajuista, Åbo Akademin omistuksessa olevaa kokoelmaa on säilytetty Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa sille rakennetussa erikoisholvissa. Nyt se on saanut tiloista häädön.

Uuden Ankkuri-nimen saanutta vanhaa Tritoniaa remontoidaan parhaillaan monitilatoimistoksi. Kirjat on pakattu laatikoihin ja viety väliaikaisiin säilytystiloihin, kunnes niille löydetään uusi säilytyspaikka.

– Kirjat ovat eri puolilla kaupunkia väliaikaisissa tiloissa kuten pommisuojissa. Selvää on, etteivät tällaiset tilat sovi kokoelman säilyttämiseen. Teokset eivät myöskään ole tutkijoiden ulottuvilla. Tilanne on murheellinen, Åbo Akademin palvelupäällikkö Viveca Rabb sanoo.

Rabb sanoo Åbo Akademin varautuneen siihen, että uusien tilojen löytäminen saattaa viedä ainakin pari vuotta.

– Kokoelma vaatii tarkasti säädellyt olosuhteet, kuten oikean lämpötilan ja ilmankosteuden. Myös paloturvallisuus on oltava kunnossa.

. Osa maailman muistia Oskar Ranckenin kirjasto ja Vasa svenska lyceumin kirjastokokoelma nostettiin vuonna 2017 Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin.

Unescon mukaan Maailman muisti -rekisteriin pääsee sellaisella kirjallisella kulttuuriperinnöllä, jonka säilymisellä on merkittävää ja pysyvää arvoa yhteisölle, kulttuurille, kansakunnalle, valtiolle tai koko ihmiskunnalle.

Kansalliseen rekisteriin on päässyt vaasalaisen kirjakokoelman ohella kuusitoista muuta kohdetta. Niihin lukeutuvat muun muassa Albert Edelfeltin ja Zacharias Topeliuksen arkistomateriaalit, Jean Sibeliuksen sävellyskäsikirjoitusarkisto sekä niin sanottu Fragmenta membranea -kokoelma, joka sisältää yli yhdeksän tuhatta pergamenttilehteä 1400:sta keskiaikaisesta kirjasta.

. Ranckenin kokoelman ja Vasa svenska lyceumin koulukirjaston katsotaan muodostavan kulttuurihistoriallisesti merkittävän perinnön ja olevan harvinainen esimerkki aikansa tieteellisestä kirjastosta.

Oskar Rancken oli huomattava koulumies, kirjailija ja kansanperinteen tutkija. Hän teki viiden vuosikymmenen uran opettajana Vaasassa ja toimi työnsä ohella historian ja kansanrunouden tutkijana.

Hän keräsi intohimoisesti kirjoja. Ranckenin keräämistä teoksista merkittävä osa tuhoutui Vaasan palossa 1852. Rancken ei kuitenkaan luovuttanut vaan järjesti uuden kirjakeräyksen.

Koulukirjastoon lukeutuu teoksia viiden historiallisen vaasalaiskoulun kuten Wasa gymnasiumin (1844-1872) ja Vaasan triviaalikoulun (1681-1841) kirjastosta. Kirjasto syntyi koko Pohjanmaan yhteisenä asiana kirjojen keruun sekä säätyläisten ja papiston lahjoitusten avulla.

Kokoelman erikoisuuksiin lukeutuu ne noin 80 teosta, jotka ovat peräisin Suomen ensimmäisestä yleisestä kirjastosta. Läse-Bibliotheket i Wasa perustettiin 1794. Kokoelmassa on myös Suomen ensimmäisten kirjapainajien kuten Georg Wilhelm Londicerin (1776-1838) teoksia. Hän perusti Suomen ensimmäisen maaseutukaupungin kirjapainon Vaasaan.

. Pohjanmaan muistikeskus ratkaisu? Erääksi ratkaisuksi on väläytelty kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokkaan kokoelman sijoittamista mahdolliseen tulevaan uuteen arkistorakennukseen. Åbo Akademi on ollut mukana Vaasan kaupungin johtamissa keskusteluissa, joissa etsitään vaihtoehtoa Kansallisarkiston suunnitelmalle lakkauttaa Vaasan toimipisteensä.

Vaasassa ja pohjalaismaakunnissa halutaan, että arkiston toiminnot säilyvät Vaasassa. Käytännössä se merkitsisi uuden arkistorakennuksen rakentamista.

– Se olisi ehdottomasti paras ratkaisu ja paikka myös Oskar Ranckenin yksityiskirjastolle ja Vasa svenska lyceumin koulukirjastolle. Kaikki on kuitenkin vielä avoinna. Åbo Akademin toivomuksena on, että kokoelma voitaisiin säilyttää Vaasassa, Viveca Rabb sanoo.

.Tämä lukittu kammio kätkee sisäänsä harvinaisen siivun lakeuksien sivistyshistoriaa – Kirjakokoelman vanhimmat teokset ovat keskiajalta . Konseptia haetaan Vaasassa selvitetään parhaillaan uuden arkistorakennuksen mahdollisia kustannuksia, rahoittajia ja toimintamallia. Vaasan konsernihallinnon johtajan Jari Karjalaisen mukaan selvityksen alla on muun muassa se, mitä toimijoita arkistokokonaisuuteen voisi sijoittua. Hänen mukaansa vastauksia pyritään löytämään talven ja kevään aikana.

Lukuisat toimijat kuten pohjalaiset maakuntaliitot ovat vedonneet sen puolesta, että Vanhan Vaasan läänin historiantutkimuksen lähdeaineistot säilyisivät Vaasassa.

. Aineistojen digitointi alkaa Kansallisarkiston pyrkimyksenä on supistaa toimintamenojaan. Se merkitsee muun muassa kiinteistöjen karsintaa ja aineistojen saattamista digitaaliseen muotoon. Kansallisarkiston toimintamenoista 40 prosenttia muodostuu kiinteistökustannuksista.

Kansallisarkisto aloittaa Vaasan toimipisteen aineistojen digitoinnin näillä näkymin helmikuun aikana. Hallitus myönsi marraskuussa työhön 370 000 euron rahoituksen vuoden 2023 talousarvioesityksen täydentämisen yhteydessä.

Kansallisarkisto on palkkaamassa neljä määräaikaista työntekijää huolehtimaan aineistojen digitoinnista ja valmistelusta. Tarkoitus on saada sähköiseen muotoon 300-400 hyllymetriä toimipisteen käytetyintä aineistoa tämän vuoden aikana.

Kansallisarkiston Vaasan toimipisteessä on kaikkiaan noin 11 000 hyllymetriä aineistoa.

– Arkistolla on usean vuoden käyttötilastot siitä mitä aineistoja asiakkaat ovat tilanneet. Digitoitava aineisto valitaan sen pohjalta. Vaasan lääninhallituksen ja Vaasan hovioikeuden aineistot nousevat tässä varmasti korkealle, yksikönpäällikkö Niko Mäkinen sanoo.

Digitoidut alkuperäisaineistot siirretään myöhemmin Mikkelin keskusarkistoon passiivisäilytykseen.

Toimipaikan tulevaisuutta selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on esittänyt yhdeksi vaihtoehdoksi perustaa Kansallisarkiston ja Vaasan kaupungin yhteinen palvelupiste, johon sijoitettaisiin noin 500 hyllymetriä käytetyintä aineistoa. Loput 11 000 hyllymetrin aineistosta sijoitettaisiin Kansallisarkiston muihin toimipaikkoihin.

. Kansallisarkisto kertoi joulukuussa supistavansa aukioloaikojaan koko maassa. Vaasan-toimipiste on nykyään avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tutkijasaliin voi tulla vain ennakkovarauksella ja vain parillisilla viikoilla keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9–16 ja perjantaisin kello 9–15.30.

Kansallisarkisto kertoi joulukuussa myös kahdentoista työntekijän irtisanomisesta.

. Lähteet: www.maailmanmuisti.fi, Åbo Akademi

Kirjaudu sisään

Kansallisaarre lojuu epämääräisissä tiloissa ympäri Vaasaa – Mittaamattoman arvokkaan pohjalaisen kirjakokoelman kohtalo on hämärän peitossa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kansallisaarre lojuu epämääräisissä tiloissa ympäri Vaasaa – Mittaamattoman arvokkaan pohjalaisen kirjakokoelman kohtalo on hämärän peitossa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje