Keskellä pohjalaismaisemaa seisoo talo, jonka historia ulottuu 1700-luvulle – Nyt harvinaisuutta uhkaa rapistuminen

Vuonna 1808 Suomessa eletään kohtalon hetkiä. Ruotsi ja Venäjä käyvät Suomen sotaa. Kesällä tuho tavoittaa myös Vaasan lähiseudun asukkaat.

Mustasaaressa Sepänkylän halki kulkee kesäkuun 28. päivä venäläisten jalka- ja ratsuväkijoukkoja. Ne hävittävät ja polttavat ohi kulkiessaan taloja. Asukkaat pakenevat metsiin.

Perimätieto kertoo, että niin tekevät myös Norrgårdin talon asukkaat. Vain yksi iäkäs muori jää taloon, sillä hän ei raihnauttaan pääse pakenemaan.

Se on onni onnettomuudessa. Muori kestitsee vihamielisiä tunkeutujia ja tupa jää polttamatta, ehkä kiitokseksi.

. Fredrik Bengts kopistelee lunta jaloistaan, tarttuu oven pielessä olevaan harjaan ja pyyhkäisee lunta eteisestä. On tarvottu Brändholmintiellä sijaitsevan punaisen pohjalaistalon takapihan poikki. Lunta sataa suurina hiutaleina, maisema on verhoutunut valkoiseen.

Oli tarina taloon jääneestä raihnaisesta emännästä totta tai ei, yksi asia on vissi ja varma. Norrgårdin talo seisoo yhä samoilla sijoillaan. Se kesti Suomen sodan ja pitkin Pohjanmaata kulkeneet venäläiset sotajoukot. Se on nähnyt tuon ankaran vuoden 1808 jälkeen yli kaksisataa kesää ja talvea.

Talo on visiitin arvoinen toisestakin syystä. 1700-luvulle juontavat pohjalaistalot ovat harvinaisuuksia.

Astutaan sisään.

. Huulilla pyörii monta kysymystä, mutta oppaaksi lähtenyt Fredrik Bengts pudistelee päätään. Hänelle talon historia on vieras; Bengts tietää kertoa vain sen, minkä toimittajan ja kuvaajan silmät näkevät jo eteisessä.

Yksi paikkakunnan vanhimmista pohjalaistaloista on vajoamassa kohti alennustilaa.

Talossa ei ole asuttu vuosiin. Huoneet ovat täynnä sekalaista rojua, jotka edelliset asukkaat ovat jättäneet jälkeensä: huonekaluja, kirjoja, astioita, koriste-esineitä, ristipistotauluja ja sen sellaista. Siellä täällä lojuu jätesäkki, joiden sisältöä voi vain arvailla.

Jotain vieläkin räikeämpää pökkää silmiin: vanhasta pohjalaistalon hengestä ei ole jälkeäkään. Rakennus on aikoinaan remontoitu 1970-luvun henkeen. Vanhat hirsiseinät ja lattia piilottelevat jossain 70-luvun tapettien ja laminaattilattioiden alla.

Bengts napsauttaa valot päälle. Sähkö tulee ja lämpökin saataisiin tupaan tarvittaessa nopeasti.

. Norrgårdin omistavassa Mustasaaren kunnassa talon kulttuurihistoriallinen arvo tiedetään, joten huoli on suuri. Tuo arvo vahvistetaan myös Vaasan kaupungin museoista. Taloa ei saa purkaa ja muutokset edellyttävät lupaa. Julkisivu on suojeltu.

– Päärakennuksen lisäksi Norrgårdin vanha pihapiiri on säilynyt. Sekin nostaa talon arvoa, rakennustutkija Outi Orhanen viestii.

Orhasen Ilkka-Pohjalaiselle lähettämässä, Ruusa Viljanen-Rossin vuonna 2014 tekemässä Sepänkylän inventointikertomuksessa todetaan Norrgårdilla olevan erittäin suuri paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen kulttuurihistoriallinen arvo.

Murheenkryyni on vain se, miten vanhan talon alennustilalle saataisiin nyt stoppi.

. Mustasaaren kiinteistöpäällikkö Ronny Haglund on pyöritellyt kysymystä jonkin aikaa. Norrgård siirtyi kunnan omistukseen viime vuonna tehdyn ison maakaupan yhteydessä.

Haglund kertoo kunnan aikovan kaavoittaa alueen asuinalueeksi.

– Norrgård sijaitsee kukkulalla, joten maisemat ovat hienot. Talo olisi alueen kruunu.

Haglundin mukaan paikallinen yhdistys on siistinyt tonttia ja siivonnut taloa, mutta rakennuksen pelastajaksi sen resurssit eivät riitä.

– Paras vaihtoehto olisi, että joku ostaisi talon ja saneeraisi sen. Paljon rahaa ja rakkauttahan tuollainen kohde vaatii, kun pihassa on vielä isot ulkorakennukset.

. Historiaa 1600-luvulle Mutta palataan takaisin Norrgårdin seinien sisälle. Jos Fredrik Bengts ei osaa kertoa talon vuosisatojen takaisista vaiheista ja asukkaista, niin yllättäen talo antaa vastaukset itse.

Eteisessä tulijoita tervehtii isännäntaulu. Se kertoo Norrgårdin taloa isännöineiden talonpoikien nimet: Matts Gabriel, Anders Mattson, Herman Andersson, Herman Hermansson... Kirjahyllystä löytyy Sepänkylän kotiseutuhistoriasta kertova kirja Heimsmida. Sivu 53 paljastaa Norrgårdin tilan historian juontavan vuoteen 1608.

Erkki Matinpojan perustama tila sijaitsi ensin Sepänkylän keskustassa. Isojaon yhteydessä 1768 tilaa asuttanut Matts Siälsko joutui pakkaamaan kimpsunsa ja muuttamaan pohjoisempaan, nykyiselle Brändholmintielle. Taloa alettiin kutsua Norrgårdiksi.

Ruusa Viljanen-Rossin mukaan Norrgård on arvokasta toisestakin syystä kuin ikänsä vuoksi.

. Norrgård on heijastus siitä Sepänkylästä, joka on lähes kadonnut.

Sepänkylä oli vuosisatoja melko tavanomainen maaseutukylä; omintakeista väriä antoi vain Vaasan läheisyys. Siellä asui tavallista enemmän eri ammattikuntien edustajia. Talonpoikien lisäksi oli kruunun virkamiehiä, sotilaita, merimiehiä, kalastajia, torppareita ja iso kirjo erilaisten käsityöammattien taitajia.

Viljanen-Rossin mukaan Sepänkylä on nykyaikaa lähestyttäessä kokenut suuremman muodonmuutoksen kuin pohjalaiskylät keskimäärin.

– Sen kehittyminen ja kaavoittaminen kuntakeskukseksi on vaikuttanut siihen, että vanhaa talonpoikaista rakennuskantaa on menetetty paljon.

. Esitetään vielä yksi kysymys pohjalaistaloja tutkivalle Matti Mäkelälle . Miksi juuri Pohjanmaalle rakennettiin Norrgårdin kaltaisia näyttäviä talonpoikaistaloja?

Mäkelä löytää nopeasti parikin vastausta.

– Pohjanmaa oli Ruotsin vallan aikana talonpoikainen laivanrakennusmaakunta. Oli rakentamistaitoa. Lisäksi vankkaa puutavaraa oli saatavilla.

Mäkelän mukaan missään muualla Suomessa ei ole yhtä paljon vanhaa asuinrakennuskantaa kuin pohjalaismaakunnissa.

– Esimerkiksi Itä-Suomessa 1800-luvun puolivälin rakennukset ovat jo vanhoja.

Juttua päivitetty 28.12: Korjattu yhdestä kappaleesta nimi Henrikistä Fredrikiin.

Kirjaudu sisään

Keskellä pohjalaismaisemaa seisoo talo, jonka historia ulottuu 1700-luvulle – Nyt harvinaisuutta uhkaa rapistuminen

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Keskellä pohjalaismaisemaa seisoo talo, jonka historia ulottuu 1700-luvulle – Nyt harvinaisuutta uhkaa rapistuminen

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje