Keskeltä Lappajärven metsää paljastui ainutlaatuinen löytö, joka hämmästyttää jopa arkeologia – ”Vastaavia ei tule usein vastaan”

LAPPAJÄRVI

. Lappajärveltä on tehty harvinainen maastolöytö.

. Reimosannevan Tervaskankaalta on löydetty kiveen hakattu aurinkokello. Vastaavia löytöjä ei Etelä-Pohjanmaalta juurikaan tunneta.

. Etelä-Pohjanmaan maakunta-arkeologi Janne Rantanen sai tiedon löydöstä Museoviraston kautta viime vuonna ja kävi tarkistamassa paikan kesällä.

. – Kyseessä on kiinnostava ja harvinainen löytö. Vastaavia ei tule kovin usein vastaan, Rantanen sanoo.

. Lappajärven aurinkokellon kehän halkaisija on noin 30 senttimetriä. Kello muodostuu kahdesta sisäkkäisestä kehänmuotoisesta urasta, joiden sisäpuolella on 24 kaiverrettua, sisempää kehää kiertävää viivauraa. Kehien väliin on kaiverrettu roomalaisin numeroin päiväsajan kellonajat. Keskellä on reikä, jossa on rautaisen viisarin tynkä.

. Janne Rantasen piirros Lappajärven aurinkokellosta.

. Rantanen arvelee löydön ajoittuvan 1800-luvulle. Kuka kelloa käytti ja miksi se tehtiin syrjäisen nevan laitaan?

. Arkeologi kertoo löytöpaikalla olevan runsaasti viitteitä kellon tekijään. Rantanen paikallisti alueelta kolmen rakennuksen rauniot, joista kahdessa on lohkareista ladotun nurkkakiukaan jäännökset. Raunioiden pohjoispuolella on iso tervahauta.

. – Paikalla on ollut kytöviljelijä.

. Mihin kytöviljelijä tarvitsi aurinkokelloa?

. – Jaa-a, se on hyvä kysymys. On mahdollista, että kyse on ollut jonkinlaisesta harrastuneisuudesta. Luulisin, ettei Tervaskankaan uudisraivaajilla tai tervanpolttajilla ole ollut varsinaista tarvetta mitata aikaa tunnin tarkkuudella. Ehkä kello on tehty ennemminkin ajan tappamiseksi kuin seuraamiseksi, Rantanen arvelee.

. Pohjanmaalta joitain löytöjä . Vastaavanikäisiä tai vanhempia kiveen hakattuja aurinkokelloja ei Etelä-Pohjanmaalta juuri tunneta. Järviseudulta on aikaisemmin saatu talteen ainakin yksi.

. Rantanen sanoo, että lisäksi Ylistarosta on ilmoitettu yhdestä.

. – Sitä en ole ehtinyt vielä käydä tarkastamassa, hän toteaa.

. Pohjanmaan rannikolta aurinkokelloja tunnetaan noin tusinan verran. Löydöt on tehty Vaasassa, Uusikaarlepyyssä, Närpiössä, Mustasaaressa ja Maalahdessa.

. – Rannikon sileiltä rantakallioilta on helpompaa bongailla kallioihin tehtyjä kaiverruksia, mutta ei Rannikko-Pohjanmaankaan luku mikään iso ole, Janne Rantanen sanoo.

. Suomen lähes kaikki tunnetut kalliohakkaukset ovat peräisin historialliselta ajalta. Suurin osa ajoittuu 1800- ja 1900-luvuille. Ne ovat tyypillisesti rannikkoalueiden löytöjä. Museoviraston mukaan hakkauksia tehtiin ajanvietteeksi etenkin silloin, kun rannikolla tai saaristossa viivyttiin pidempiä aikoja esimerkiksi sotatoimien aikana tai parempaa säätä odottaessa.

. Lappajärven aurinkokello.

. 10 000 löytöä . Seinäjoen museot kertoi löydöstä viime viikonloppuna Instagram-tilillään. Lappajärven aurinkokello on ilmoitettu Museovirastolle kansalaislöytönä.

. Kansalaisten tekemät arkeologiset löydöt ovat viime vuosina lisääntyneet metallinetsintäharrastuksen yleistyttyä.

. Museovirasto avasi vuonna 2019 verkossa palvelun, jonka kautta ihmiset voivat ilmoittaa löytämistään esineistä. Kahden vuoden aikana Ilpparissa on ilmoitettu 10 000 löydöstä.

. – Ilpparin suosio on ylittänyt kaikki odotukset, ja sille on selvästi ollut tarvetta, arkeologi Ville Rohiola Museovirastosta kertoo tiedotteessa.

. Tänä vuonna Ilppari on laajentunut. Janne Rantanen sanoo, että palvelussa voi nyt ilmoittaa esineiden lisäksi myös maalla sijaitsevista jäännöksistä ja vedenalaisista kohteista.